Lue keskustelun säännöt.
Suruaika eron jälkeen, mikä on sinun mielestä sopiva?
09.05.2023 |
Täältä on kadonnut eilen illalla jonkun aloittama keskustelu siitä kun eron jälkeen exän kanssa on muuttanut yhteen joku kolmas osapuoli alle kuukaudessa ja lapsi asuu siis exän ja tämän uuden kanssa.
Mitä mieltä asiasta olette? Olisitteko itse valmiita muuttamaan yhteen jonkun kanssa kuukauden sisällä erosta?
Kommentit (41)
Surin surkeaa avioliittoani jo suhteessa. Ihastuin toiseen mieheen, erosin ja päätin elää. Itkua oli ollut jo ihan liikaa. En tarvinnut suruaikoja, kun ero oli helpotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan riippuu siitä, kuinka pitkään surettaa. Vaihtelee eri ihmisillä.
"mikä on sinun mielestä sopiva"
No sen pituinen kuin sitä surua riittää.
Oletko poliitikko? Puhut muttet vastaa.
Ei ole mielestäni mun asiani sanella, kuinka kauan kenenkin "pitäisi" surra. Toivon, että jokainen kunnioittaa omia tunteitaan ja suree juuri sen aikaa kuin siltä tuntuu, tai on surematta, jos ei sureta.
Edellisen parisuhde-eroni (suhde kesti 4+ vuotta, emme olleet avo- tai avioliitossa) jälkeen meni pari ensimmäistä vuotta niin, etten voinut kuvitellakaan haluavani enää parisuhdetta. Ajatuskin fyysisestä läheisyydestä jonkun kanssa tuntui mahdottomalta.
En todellakaan muuttaisi heti erottuani kenenkään kanssa yhteen - kyllä siihen eroon mielestäni tarvitsee käsittelyaikaa, ei olisi kovin reilua uutta kumppaniakaan kohtaan. Ehkä vuoden seurustelun jälkeen harkitsisin asiaa.
Tiedän tosin yhden parin, jossa pariskunta erosi ja seuraavana päivänä miehen poismuutosta uusi mies muutti sisään (en tiedä kauanko olivat olleet salasuhteessa). Ovat nyt olleet tämän uuden kanssa melkein kymmenen vuotta yhdessä, eli selkeästi hyvä juttu heille. Ihmiset on niin erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No Penahan voi tulla panolle kuten ennenkin, mutta ei heti valoisan aikaan omalla autollaan.
Mulla on ollut aina eron jälkeen ns oma virallinen suruaika, jonka aikana mulla on vielä lupa itkeä ja vatvoa ja käyn sen läpi yksin. Aika paljon kirjoittelen.
Tosin mulla on kaikki erot myös olleet sellaisia, että loppukuukaudet on vaan riidelty ja kumpikin tiedetty että tästä ei tule mitään, siihen on valmistauduttu henkisesti.
Joskus on eron sattuessa ollut jo kuvioissa joku, joka kiinnostaa enkä ole siinä vaiheessa jarrutellut vaan tarttunut tilaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni meni ruokakauppaan sinä päivänä, kun oli saanut avioeroilmoituksen.
Täällä ruokakaupassa oli sinkuille eri väriset korit.
Banaaneja valittaessa oli joku mies tullut juttelemaan, ystävä oli unohtanut korin tässä vaiheessa.
Tekivät yhdessä ostokset, näkivät seuraavana påivänä treffien merkeissä ja siitä alkoi.
Tekee niin, kun hyvältä tuntuu
Ihmiset ja erot ovat erilaisia. Minusta on aika ylimielinen ajatus, että joku ulkopuolinen voisi määrittää kaikille sopivan suruajan. Joskus eroa on tehty jo pitkään ja se voi olla suuri helpotuskin. Ei kenelläkään ole oikeutta vaatia toista pistämään elämäänsä tauolle eron takia. Keskittykää omaan elämäänne ja tehkää niin kuin tuntuu hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ja erot ovat erilaisia. Minusta on aika ylimielinen ajatus, että joku ulkopuolinen voisi määrittää kaikille sopivan suruajan. Joskus eroa on tehty jo pitkään ja se voi olla suuri helpotuskin. Ei kenelläkään ole oikeutta vaatia toista pistämään elämäänsä tauolle eron takia. Keskittykää omaan elämäänne ja tehkää niin kuin tuntuu hyvältä.
Onko keskustelu vaikeista asioista ylimielistä? Tässähän nimenomaan kysyttiin sun omaa kokemusta.
Tottakai jokainen tajuaa että ihmiset on erillaisia ja siksi halutaankin nostaa kysymyksiä ja asioita pintaan.
Lähinnä säälittää lapset, jotka saavat pahimmassa tapauksessa kokemuksen kertakäyttösuhteiden normaaliudesta.
Vierailija kirjoitti:
Muutin suoraan exän luota uuden luokse. Meillä oli takana toista vuotta jatkunut suhde.
Ja niin saatiin 🏻huoruloinenkin ketjuun kommentoimaan, hienoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan sitä ihminen pitkän mutta hyvin huonon liiton jälkeen surra vaikka sitä, että tuhlasi tärkeät vuotensa väärän ihmisen takia. Se suru voi sisältää kaikenlaista, ei pelkästään surua menetetystä ihmisestä. Oma kuva itsestä muuttuu ja pitää tuumailla oma tulevaisuutensa uudelleen. Jos on itse käyttäytynyt huonosti ja pilannut asioita suhteessa, joku voi kokea syyllisyydentunteita tms. Tietenkin ero (merkittävästä suhteesta, ei jostain kepeästä deittailusta) on surun paikka.
Jos minut yllättäen jätettäisiin, kun itsellä vielä rakkautta riittäisi, niin voisihan siihen toipumiseen mennä jopa vuosia. Jos taas olisin hautonut itse eroa jo pitkään ja olisin jo rakastunut toiseen, niin saattaisin minäkin haluta mennä saman tien kimppaan uuden rakkaan kanssa. Tosin en tekisi niin, jos olisi kotona asuvia lapsia. He tarvitsevat sopeutumisaikaa ja kasvurauhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helv etin suruaika eron jälkeen?
Et siis ole koskaan eronnut tai sitten et aidosti ole ollut yhdessäkään.
Olet katsonut liikaa amerikkalaisia elokuvia. Ihan hyvä juttu ero on ja vapauttava hetki.
Entä jos ei sure?
Viimeksi ei ero surettanut yhtään, olin ilonen ku pääsin juoposta eroon johon en koskaan oikeen rakastunut kunnolla. Heti verkot vesille ja niin löysin elämäni miehen tinderistä. Hänelläkin erosta oli n. 3kk vasta mutta heillä suhde oli ollut muutama vuosi jo lähes täysin seksitön ja vailla tunnetta ja hänen akalla oli ollu tinder suhteen aikanakin jo ja heti kun erosivat otti uuden joka oli varmaankin jo sille valmiina katottuna tinderistä.
Eiköhän se ole jokaisen henkilökohtainen asia, eikä mikään yleisohjesääntö.
Joillain ei ole suruaikaa ollenkaan, koska on jo suhteen aikana päässään työstänyt eron valmiiksi, tai rakkaus on kuollut jo aikoja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei sure?
Viimeksi ei ero surettanut yhtään, olin ilonen ku pääsin juoposta eroon johon en koskaan oikeen rakastunut kunnolla. Heti verkot vesille ja niin löysin elämäni miehen tinderistä. Hänelläkin erosta oli n. 3kk vasta mutta heillä suhde oli ollut muutama vuosi jo lähes täysin seksitön ja vailla tunnetta ja hänen akalla oli ollu tinder suhteen aikanakin jo ja heti kun erosivat otti uuden joka oli varmaankin jo sille valmiina katottuna tinderistä.
Ja tosiaan olen joskus myös surrut sillon kun oikeesti rakastin.. sillon meni vuosia päästä yli.. sillonki oli lohtupanoja jotka tosin ei lohduttanu niin paljon
Kyllä muutama vuosi yksin voi olla uuden suhteen kannalta parempi, kuin heti uusiin lakanoihin hyppääminen. Kuusi vuotta voisi olla suruaika ja sitten seitsemän vuotta uutta liittoa. Eiköpä se sitten ole jo nähty taas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei sure?
Viimeksi ei ero surettanut yhtään, olin ilonen ku pääsin juoposta eroon johon en koskaan oikeen rakastunut kunnolla. Heti verkot vesille ja niin löysin elämäni miehen tinderistä. Hänelläkin erosta oli n. 3kk vasta mutta heillä suhde oli ollut muutama vuosi jo lähes täysin seksitön ja vailla tunnetta ja hänen akalla oli ollu tinder suhteen aikanakin jo ja heti kun erosivat otti uuden joka oli varmaankin jo sille valmiina katottuna tinderistä.Ja tosiaan olen joskus myös surrut sillon kun oikeesti rakastin.. sillon meni vuosia päästä yli.. sillonki oli lohtupanoja jotka tosin ei lohduttanu niin paljon
Mut siis lasten kannalta pitää tietysti miettiä yhteenmuutot tarkkaan
Ei tartte olla tunteeton, mutta tuo suruaika termi kuuluu kuolemaan eikä normaaliin elämään eroamisineen.