Lue keskustelun säännöt.
Uusi ystävä soittaa jatkuvasti eikä mitään järkevää asiaa.
08.05.2023 |
Ystävystyin harrastuksessa uuteen ihmiseen.
Vaihdoimme numerot ja pian huomasin, että hän on todella läheisriippuvainen.
Hän soittaa päivittäin eikä hänellä ole mitään oikeaa asiaa, hän myös laittaa viestiä useasti ja yrittää nähdä useamman kerran viikossa.
Minusta on kiva nähdä häntä, mutta en jaksa näin usein.
Jotenkin tuntui, että tuo läheisriippuvuus myrkytti ystävyyssuhteen heti alussa.
Olen alkanut vähän karttamaan häntä.
En lue viestejä heti yms.
Vaikea tilanne.
Pitäisin hänestä kovasti, mutta tämä ei tunnu minusta mielyttävältä.
En ole tottunut tuollaiseen ja koen jotenkin tämän vähän ahdistavaksi.
Kommentit (57)
Ap, todellakin sinun pitää laittaa rajat tämän ihmisen toiminnalle. Kirjoita selvästi ja suoraan, että et ehdi, halua ja jaksa näin tiivistä yhteydenpitoa. Ja mitään syyllistämistä et ota vastaan: jos hän syyllistää, niin kerrot, ettet ole vastuussa hänen tunteistaan ja aikuiselle on täysin asiatonta syyllistää toista ihmistä omista tunteistaan ja pyrkiä kiristämään tätä toimimaan tietyllä tavalla. Ole asiallinen, mutta suora. Älä missään nimessä anna hänen johtaa ja määritellä yhteydenpitoanne, sinulle ei ole MITÄÄN velvollisuutta vastata hänen viesteihinsä ja tavata häntä. Ulkopuolinen ihminen ei voi määrittää mitä sinä teet, kenen kanssa ja milloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä mietin tätä aikanaan oman ystäväni kanssa. Tulin siihen tulokseen, että jos hänen toimintansa aiheuttaa minulle epämukavaa oloa niin onko se järkevästi hoidettavissa.
Mietin, mitkä ovat minun tarpeeni ja mitkä ovat hänen tarpeensa ja että niissä on ilmeisesti sitten kuitenkin eroa, vaikka ystävä oli antanut ymmärtää muuta. Mietin, onko järkevää pyytää häntä mukautumaan minun tarpeisiini tai onko minulla halua mukautua hänen tarpeisiinsa tai olisiko siinä mitään järkeä, että molemmat liikahtaisivat yhdessä jonnekin uudelle maaperälle. Tulin siihen tulokseen, että antaa olla. Minulla on muitakin ystäviä ja niin on hänelläkin ja me kuviteltiin olevamme erittäin hyvät ystävät, muttei sitten oltukaan.
Eikö hänellä ole omaa perhettä, kavereita jne. Vaikea sanoa kun ei tiedä. Itse en tykkäis, jos jatkuvasti soitellaan tai viestitellään. Ei ota huomioon, että toisella on muutakin tekemistä. Voi muuttua vainoamiseksikin. Vaikea sanoa kun ei tiedä.
Vaikuttaa mielenterveysongelmaiselta.
Vanhatkin ystävät tekevät samaa, mutta en satu aina olemaan kuulolla heidän soittaessaan. Meilläpäin on näet tapana, että soitetaan vain silloin, kun on ihan oikeasti asiaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö on yksinäinen. Kutsu hänet vaikka kahville ja juttele nätisti, ettet ehdi pitää kovin usein yhteyttä. Älä vain pelkästään katoa. Se on todella raukkamaista. Selvitä tilanne puhumalla niin kuin aikuiset.
Ei välttämättä ole. Tällaisilla ihmisillä voi olla useitakin pomm ituksen kohteita, kun eivät kestä olla omien ajatustensa kanssa hetkeäkään. Jaarittelevat samat asiat useammalle ihmiselle, eivätkä muista kenelle ovat jo nämä jutut kertoneet, joten toistoa tulee.
Joo, tästä kokemusta. Monta rautaa tulessa koko ajan. Parhaimmillaan kertoo eri henkilöille eri versioita jutusta ja välillä sitten unohtaa, kenelle oli mitenkin asiat väännellyt.
Komppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies tekee tätä.
Siis soittaa ja roikkuu puhelimessa, hänellä ei ole edes puhuttavaa mutta haluaa silti olla puhelussa.
Tätä oken ihmetellyt . Miksi ei puhelimessa roikkuvat soittele toisilleen ? Minä vihaan puhelimessa puhumista . Sanon nopeasti vain asian ja kiitos hei .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole ystävällinen, mutta pidä rajat.
Älä ota tätä ihmistä perhepiiriin tai tutustuta kavereihisi.
Aina kun olen tämmöisen iilimadon saanut kimppuuni, on ihmisestä seurannut draamaa ja ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuli jo outo olo heti alussa, kun vaikutti niin normaalille ja täyspäiselle.
Pian alkoi tuo. Pahimillaan yrittää saada minut tuntemaan syyllisyyttä. Kerran peruin tapaamisen ja sanoi, että hän oli niin pettynyt, että sai masennuskohtauksen/ahdistuskohtauksen. En ole enää varma onko tuo vallan käyttöä vai ei?
Usein, kun olen myös sulkemassa puhelua niin hänellä yllättäin onkin jotain tärkeää asiaa ja huolia.
Mitä teen?
Ap
Lopeta tuo palstahulluilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin elämääni teki vuoden kestäneen vierailun tällainen "ystävyyspommittaja". Jotain samaa oli, kuin kerran kokemassani miehen rakkauspommituksessa. Mm. hyvin nopea ja intensiivinen alku ja tämä nainen kutsui minua hyvin pian läheisimmäksi ja oikeastaan ainoaksi ystäväkseen jne. Viestipommitus oli jatkuvaa, ja minua ahdisti, mutta oli vaikeaa laittaa rajoja. Nainen on jossain määrin mt-ongelmainen, on siis ihan diagnoosi ja lääkkeet, menneisyydessä paljon hylkäämistraumoja jne., joten senkään vuoksi en uskaltanut ottaa asiaa suoraan puheeksi. Aloin ottaa hiukan etäisyyttä, ja nainen ilmeisesti huomasi tämän ja feidasi minut kokonaan. Parempi niin molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö on yksinäinen. Kutsu hänet vaikka kahville ja juttele nätisti, ettet ehdi pitää kovin usein yhteyttä. Älä vain pelkästään katoa. Se on todella raukkamaista. Selvitä tilanne puhumalla niin kuin aikuiset.
Ei välttämättä ole. Tällaisilla ihmisillä voi olla useitakin pomm ituksen kohteita, kun eivät kestä olla omien ajatustensa kanssa hetkeäkään. Jaarittelevat samat asiat useammalle ihmiselle, eivätkä muista kenelle ovat jo nämä jutut kertoneet, joten toistoa tulee.
Joo, tästä kokemusta. Monta rautaa tulessa koko ajan. Parhaimmillaan kertoo eri henkilöille eri versioita jutusta ja välillä sitten unohtaa, kenelle oli mitenkin asiat väännellyt.
Komppaan.
Minäkin komppaan. Olen tuo viestin 51 kirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä jatka pidemmälle kaveruutta tuollaisen kanssa. Menee aina vain pahemmaksi. Minä vedän puoleeni takertujia ja se on aivan kamalaa. Ala-asteella minussa KIRJAIMELLISESTI roikuttiin ja yritettiin vetää kahteen eri suuntaan käsistä (ei mitään traagista, lasten juttuja vain.)
Olen miellyttävää seuraa, joten ymmärrän, että kanssani halutaan olla. En kuitenkaan kestä takertujia, hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies tekee tätä.
Siis soittaa ja roikkuu puhelimessa, hänellä ei ole edes puhuttavaa mutta haluaa silti olla puhelussa.
Tätä oken ihmetellyt . Miksi ei puhelimessa roikkuvat soittele toisilleen ? Minä vihaan puhelimessa puhumista . Sanon nopeasti vain asian ja kiitos hei .
Haha, mulla sama, johtuneeko siitä kun omassa nuoruudessa puhelut ja viestit maksoi erilailla paljon kuin nykyään, niin on oppinut vaan hoitamaan välttämättömän, rasittaisi olla tuollasissa apn saappaissa kyllä että jatkuvasti luuri laulaa, en tykkää yhtään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minunkin elämääni teki vuoden kestäneen vierailun tällainen "ystävyyspommittaja". Jotain samaa oli, kuin kerran kokemassani miehen rakkauspommituksessa. Mm. hyvin nopea ja intensiivinen alku ja tämä nainen kutsui minua hyvin pian läheisimmäksi ja oikeastaan ainoaksi ystäväkseen jne. Viestipommitus oli jatkuvaa, ja minua ahdisti, mutta oli vaikeaa laittaa rajoja. Nainen on jossain määrin mt-ongelmainen, on siis ihan diagnoosi ja lääkkeet, menneisyydessä paljon hylkäämistraumoja jne., joten senkään vuoksi en uskaltanut ottaa asiaa suoraan puheeksi. Aloin ottaa hiukan etäisyyttä, ja nainen ilmeisesti huomasi tämän ja feidasi minut kokonaan. Parempi niin molemmille.
Mulla myös oli vuoden visiitti elämässä tuollaiselta rakkauspommittajaystävältä. Muut ystävyydet ovat hitaampia ja pidempiä. Tosin olin itsekin paljon hänen seurassaan ihan omasta halustani, mutta hän oli se, joka tuli intensiivisesti lähelle, antoi tilaa olla lähellään ja kutsui perheenjäseneksi ja tehtiin sen tyyppisiä juttuja (kävin kylässä jossain hänen sukulaisillaan, käytiin yhdessä ostoksilla jne). Sitten hän siirtyi pommittamaan seuraavaa.
Mä juoksen heti, kun joku alkaa esim. selittää, että kylläpä meillä synkkaa hyvin.
On kiva jutella joskus, vaikka juuri harrastuksen jälkeen, mutta tosiaan riittää, että tavataan seuraavan kerran, kun on ne harkat.
Erääseen hankalaan tapaukseen tehosi, kun aloin sen tunnin kuuntelun jälkeen puhua omista asioistani. Puhelu loppui siihen paikkaan. Hän ei pystynyt tippaakaan kuuntelemaan tai kiinnostumaan mun jutuista. Hyvä, että keksin sen! :D
Omien rajojen asettaminen on kaikissa ystävyys-tai tuttavuussuhteissa tärkeää.
Se ei ole epäkohteliasta, eikä siitä pidä loukkaantua. Jokaisella on omat rajat, jotka haluaa pitää.
Jos koko ajan viestittelee jne, niin tuollainen on todella ahdistavaa, eikä normaalia, vaikka kuinka yksinäinen olisi.
Kokemusta on ja loputa tämä henkilö kävi oven takanakin jatkuvasti viestien ja soittojen lisäksi, matki pukeutumistani, seurasi ulkona jne.
Sairaita naisiakin on.