Voiko anorektikko olla lievästi ylipainoinen?

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa tutkimusten mukaan 60% anorektikoista on ylipainoisia. Tämä on alettu vasta hiljalleen tiedostamaan paremmin. Onneksi, sillä paino ei edes kerro sitä, kuinka lähellä "kehon pettäminen" tilanteeseen on.

T: syömishäiriötä hoitava sh.

Ps. Tiedän, että jotkut tätä kritisoivat ja tämä on tehty provoksi, mutta se ei silti poista sitä faktaa, että näin on!

Nimenomaan. Ja voi olla myös anorektisen laiha ilman, että ajattelee ns. anorektisesti. Itse en vaan osaa syödä "oikein" ja kärsin levottomuudesta. Yhdessä tuo kombo aiheuttaa näkyvän "anoreksian", vaikka oikeasti vaan haluaisin lihoa normaalipainoon.

Väittäähän se Tess Hollidaykin olevansa anorektikko! Ja hän on sairaalloisen lihava eikä ole laihtunut yhtään näinä vuosina kun väittää anoreksiaa sairastaneensa. Ehkä jos hän olisi laihtunut roimasti, hänellä voisi se oikeasti olla.

Ajatella, jos olisi olemassa joku tietoverkko ja hakukone, jolla voisi hakea sieltä tietoa...

"Laihuushäiriö voi alkaa vähäisestä laihdutusyrityksestä tai pyrkimyksestä terveelliseen ravitsemukseen mikä riistäytyy hallitsemattomaksi syömättömyyskierteeksi. Ruumiinkuvan häiriön seurauksena laihuushäiriötä sairastava kokee itsensä suurempana kuin mitä on ja pelkää paniikinomaisesti rasvakudoksen kertymistä ja lihomista. Tuloksena on pakonomainen ja salaileva laihduttaminen sairaalloisen laihaksi. Laihduttamisen aiheuttama nälkiintyminen lisää noidankehämäisesti syömishäiriötä ylläpitävää masennusta ja ruokaa koskevia pakkoajatuksia. Vaikka alkuun potilas voi kokea saavansa laihtumisesta positiivista palautetta, johtaa laihuushäiriö usein sosiaaliseen eristäytymiseen, potilaat ovat ilottomia ja kärsivät ärtyisyydestä, masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja unettomuudesta."

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00111

Eli kyllä, anorektikko voi olla ylipainoinen, kun sairaus puhkeaa.

Ylipainoinen voi kärsiä aliravitsemuksesta, kun ruoka on yksipuolista. Anorektikko tuskin on ylipainoinen, mutta ei anoreksia myöskään tarkoita automaattisesti sairaalloisen laihaa.

Vierailija kirjoitti:

Siitähän saa kehuja aluksi! Ootpa laihtunu, näytätpä hyvältä, jatka samaan malliin!

Nämä kehut ne on mitkä syömishäiriöistä kannustavat ja lopulta myös sairautta ylläpitävät. Sairastuin teininä hankalaan syömishäiriään ja ympäristö opettajia myöten vain kannusti sairauttani. Oli hankala päästää irti siitä miten paljon paremmin minua alettiin kohdella kun olin hoikempi ja sieltä se epäluottamus ihmisiin alkoi. Tervehdyttyäni paino tietysti nousi ja nykyään olen reippaan ylipainoinen ja väitän, ettei edes oma kumppanini huomaisi useaan viikkoon jos sairastuisin juuri tämän painon takia.

Minun ystäväni oli koko ikänsä normaalipainoinen, ei millään mutoa pullea. Hän sairastui anoreksiaan, oli sairaalahoidossakin. sairausjakson jälkeen hän lihoi isommaksi kuin koskaan. Itse arvailen että keho pyrki syömättömyyden jälkeen tiukemmin keräämään vararavintoa ja siksi lihoi. Sittemmin palautui normaaliksi.

Itsellänikin on ollut syömishäiriöihin taipumusta. Nuorena paastoilin ja koin syyllisyyttä syömisestä. Vielä keski-ikäisenäkin tunnen syyllisyyttä syömisestä ja tunnen itseni liian lihavaksi olinpa missä painossa tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Afrikassa nälänhätää näkevät lapset ovat isovatsaisia ja ylipainoisia. Vasta ihan lopussa ovat luut ja nahka.

Sairastun vakavasti (en anoreksiaan) enkä pystynyt syömään. Vatsa paisui isoksi. Kyllä vain lääkäri sanoi sen johtuvan aliravitsemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Afrikassa nälänhätää näkevät lapset ovat isovatsaisia ja ylipainoisia. Vasta ihan lopussa ovat luut ja nahka.

Kuulehan, taudin nimi on kvasiorkor (valkuaisainepuutteesta aiheutunut tauti, jota esiintyy kehitysmaissa lapsilla.)

Itse asiassa anoreksian diagnostisissa kriteereissä lukee näin:

Potilaan paino on vähintään 15 % alle pituuden mukaisen keskipainon tai BMI on korkeintaan 17,5 kg/m2. Esimurrosikäisten potilaiden paino saattaa kasvun aikana jäädä pituuden mukaisesta keskipainosta ilman, että paino varsinaisesti laskee. Vanhemmilla potilailla tulee tapahtua painon laskua.

sekä

Todetaan laaja-alainen hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhasakselin endokriininen häiriö, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä. Jos häiriö alkaa ennen murrosikää, kasvu ja murrosiän fyysiset muutokset viivästyvät tai pysähtyvät. Potilaan toipuessa murrosiän kehitys jatkuu usein normaalisti, mutta tavallista myöhempään. Lisäksi kasvuhormonin ja kortisolin pitoisuudet saattavat olla suurentuneet, kilpirauhashormonin aineenvaihdunta elimistössä saattaa olla muuttunut ja insuliinieritys voi olla poikkeavaa.

Ja näiden(kin) kriteerien tulee täyttyä.

Mikäli kaikki kriteerit eivät täyty, on kyseessä epätyypillinen laihuushäiriö.

Ei siis voi olla pullea anorektikko, vaan anoreksiaan sairastunut on aina sairaalloisen laiha. Muutoin kyseessä on muu laihuushäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa anoreksian diagnostisissa kriteereissä lukee näin:

Potilaan paino on vähintään 15 % alle pituuden mukaisen keskipainon tai BMI on korkeintaan 17,5 kg/m2. Esimurrosikäisten potilaiden paino saattaa kasvun aikana jäädä pituuden mukaisesta keskipainosta ilman, että paino varsinaisesti laskee. Vanhemmilla potilailla tulee tapahtua painon laskua.

sekä

Todetaan laaja-alainen hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhasakselin endokriininen häiriö, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä. Jos häiriö alkaa ennen murrosikää, kasvu ja murrosiän fyysiset muutokset viivästyvät tai pysähtyvät. Potilaan toipuessa murrosiän kehitys jatkuu usein normaalisti, mutta tavallista myöhempään. Lisäksi kasvuhormonin ja kortisolin pitoisuudet saattavat olla suurentuneet, kilpirauhashormonin aineenvaihdunta elimistössä saattaa olla muuttunut ja insuliinieritys voi olla poikkeavaa.

Ja näiden(kin) kriteerien tulee täyttyä.

Mikäli kaikki kriteerit eivät täyty, on kyseessä epätyypillinen laihuushäiriö.

Ei siis voi olla pullea anorektikko, vaan anoreksiaan sairastunut on aina sairaalloisen laiha. Muutoin kyseessä on muu laihuushäiriö.

Olen anorektikko joka on välissä saanut painoa nostettua (eli parantunut niin sanotusti) välissä ja sitten lihonut normaalipainon ylärajoille.

Oma paino alkaa taas ahdistaa kun vanhat vaatteet ei mahdu päälle ja kehonkuva on ihan päälaellaan. Laihdutus alkaa uudestaan. Kyllä koen siis olevani edelleen anorektikko vaikka paino on juuri nyt normaalipainon ylärajoilla. Ei se laihtuminen niin nopeaa kuitenkaan ole kuin voisi kuvitella. Hoitoahan tähän on täysin turha hakea ennen kuin paino on taas alipainon puolella.

ei voi