Kaduttaa todella paljon etten opiskellut nuorena :(

Aikuisena minäkin vasta opiskelin tutkinnon lukion jälkeen ja nyt on ihan kohtuulliset tulot sen ansiosta.

Olen itse opiskellut maisteriksi, joten en voi samaistua tilanteeseesi Hyvä kuitenkin kun kirjoitat kokemuksesi tänne. Toivottavasti joku parikymppinen lukee ja saa tsemppiä päntätä yliopiston pääsykokeisiin.

Kunnon tutkinnolla ja palkkauksella on varaa pitää vaikka sapattivapaita sitten myöhemmin. Kiertää esimerkiksi reppu selässä maailmaa.

Olen amis ja palkka 2700. Ei ole valittamista. M28

Akateemisia(kin) työttömiä on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Olen amis ja palkka 2700. Ei ole valittamista. M28

Mikäs siinä, jos tuolla palkalla pärjäät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen amis ja palkka 2700. Ei ole valittamista. M28

Mikäs siinä, jos tuolla palkalla pärjäät.

Miksi en pärjäisi? M28

Minä. Olen työskennellyt lukion jälkeen vajaa 30 vuotta samalla alalla. Tällä hetkellä leipääntynyt ammattiini. Olen hyvä työssäni ja saisin varmaankin muta työtä alaltani. Houkuttelee kuitenkin täydet lomat ja mukava työyhteisö.

Olen kyllä harkinnut opiskelua, kun tietäisi mitä opiskella. Omaa alaani en halua eteen päin opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen amis ja palkka 2700. Ei ole valittamista. M28

Mikäs siinä, jos tuolla palkalla pärjäät.

Miksi en pärjäisi? M28

Sanoinko niin?

Ei korkeakouluihin pääse isoissa kaupungeissa. Ja pienissäkin voi olla vaativa koe. Osa opiskelee amista pari kertaa ja kursseja. Entä sivutoiminen yrittäjyys tai taito? Joka ei veisi liikaa aikaa. Koulutus ei ole isojen tulojen tae aina tai sitten ulkomailla on ne paikat.

Vierailija kirjoitti:

Ei korkeakouluihin pääse isoissa kaupungeissa. Ja pienissäkin voi olla vaativa koe. Osa opiskelee amista pari kertaa ja kursseja. Entä sivutoiminen yrittäjyys tai taito? Joka ei veisi liikaa aikaa. Koulutus ei ole isojen tulojen tae aina tai sitten ulkomailla on ne paikat.

On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin korkeakoulu.

Jaa, minä opiskelin nuorena yhden ammatin ja toisen ammatin sitten noin 35 vuotiaana, kun lapsista nuorinkin lähti kolme vuotiaana päiväkotiin.

Aikuisena opiskeleminen oli todella mukavaa ja muutamasta opiskelukaverista tuli hyviä ystäviäni. He olivat opiskelemassa noin 45-50 vuotiaana ja ehtivät oikein hyvin ansaitsemaan.

Hieman olen miettinyt oman alani laajentamista lisää opiskelemalla,

Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella!

N48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen amis ja palkka 2700. Ei ole valittamista. M28

Mikäs siinä, jos tuolla palkalla pärjäät.

Miksei tuolla pärjäisi? Tuosta jää 2000€ käteen, jolla minä ainakin pärjään vallan mainiosti. Loput menee säästöön ja sijoituksiin. Toki minullakin on tuttuja, jotka tuplasti suuremmallakin valittavat jatkuvaa rahapulaa.

Sellaista se elämä on, kun lapset harrastavat mikroautoilua, sekä poniratsastusta, pitää olla iso talo, pari uutta autoa pihassa ja matkustellakin pitää, kun kaikki edellämainitut ovat jonkinlainen ihmisoikeus.

Nyt on varmaan säästössä sen verran, että voi opiskella ilman lainaa?

Opiskelu on turhaa. Jos oikeasti haluaa tehdä töitä, niin niillä hienouksilla ei tee mitään.

Riippuu ihan mitä elämältä haluaa, en ole koskaan haaveillut jatkuvasta trävellauksesta, sijoitusasunnoista tai isosta omakotitalosta pääkaupunkiseudulla.

Olen keskituloisten keskikastia ja ihan tyytyväinen. En usko että olisin tämän onnellisempi vaikka saisin muutaman tuhat euroa enemmän kuukausipalkkaa, siinä pääasiallinen syy miksen ole "jaksanut" lähteä jatko-opiskelemaan. Tämä ei tosin meinaa ettenkö nykyisessä työssäni hakisi säännöllisiä palkankorotuksia, hulluahan se olisi olla hakematta.

Minulla oli levottomat ahtaat kotiolot äidin miesten vaihtuessa ja kotona ei luettu mitään eikä ollut omaa rauhaa ja senkin ollen syy seuraus etten lukenut yhtään mitään. Koulussa oli kamalaa ja halvoista kirrätys vaatteista kiusattiin.

Kotona ei ollut ruokaa niin että oletettiin pärjäävän sillä yhdellä kouluruualla mikä oli usein ihan karmeeta paskaa, tillilihaa tai jotain muuta yököttävää mauotonta kura velliä ja sai nälässä olla koko päivän. 

Kotoa ei saanut yhtään rahaa ja piti heti peruskoulun jälkeen 17v mennä töitä hakemaan. Yhtään ei saanut jäädä nukkumaan kun alettiin huutamaan että mene töihin. Vaikka opiskeli ammattia niin viikonloppisinkaan ei saanut nukkua kun alkoi huutaminen aamulla että herää töihin. Kattilankansia paukutettiin ja naapureista alkoi tulla valituslappuja kun naapuritkaan eivät saaneet nukkua. 

En varmaankaan ollut ainoa joka kärsi hoitamattomista vanhemman mielenterveysongelmista vaan sitä oli monissa perheissä. Siihen aikaan ei tehty lasuja. 

Mä olen 46 ja opiskelen toista AMK-tutkintoa. Kunhan saan tämän valmiiksi, pyrin yliopistoon.

Ei ole samoja ajatuksia. L:n papereilla lukiosta yliopistoon, maisterin paperi sieltä. Ammatillinen tutkinto päälle. Ei auennut uraputki. Pätkätöissä/työttömänä. Mutta toki voi myöhemmässäkin aikuisiässä sivistää itseään.

Itse tienaan niin, että nettoni on kuussa n. 2000 e. Pärjään erittäin hyvin.

Monet enemmän tienaavat ystäväni valittavat jatkuvaa rahapulaa, mutta elintason ylläpitoon meneekin sitten sitä rahaa. Silti on pakko matkustella, ostella designia, lapsille merkkivaatteita, harrastaa kalliisti jne. Ja tämän ohella kritisoida sitten sitä kuluttamista, että maapallo ei kestä.. Ymmärrän että raha tuo turvaa mutta tuo se sitten tätä turhaakin mukanaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse opiskellut maisteriksi, joten en voi samaistua tilanteeseesi Hyvä kuitenkin kun kirjoitat kokemuksesi tänne. Toivottavasti joku parikymppinen lukee ja saa tsemppiä päntätä yliopiston pääsykokeisiin.

Kunnon tutkinnolla ja palkkauksella on varaa pitää vaikka sapattivapaita sitten myöhemmin. Kiertää esimerkiksi reppu selässä maailmaa.

Minäkin olen opiskellut maisteriksi, mutta en todellakaan tienaa hyvin, eikä ole varaa juuri mihinkään.