Ootko väsynyt työpäivän jälkeen?

Olen usein, koska en osaa nukkua ennen töitä. Nukun ns. yöunet vasta töiden jälkeen työpäivinä.

Kyllä. Teen töitä joka päivä että olisi katto pään päällä ja ruoka pöydässä. Tällä hetkellä ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina. Täysin loppu. Siksi olisi kiva tehdä vähennettyä työaikaa niin voisi elääkin.

Mikä estää tekemästä? Tai vaihtamasta kevyempiin hommiin? 

Nuo asiat eivät todellakaan onnistu tuosta vain, mutta kuin sinun mielikuvitusmaailmassasi.

Helposti onnistuu, kun osaa järjestää asiansa oikein. Kaikkeen ei tarvitse suostua. 

Suurin osa suomalaisista ei taida olla työpaikallaan sellaisessa asemassa, että voisi vain lampsia pomon luokse ja ilmoittaa, että mäpä nyt rupean tekemään puolipäivätöitä tai nelipäiväistä työviikkoa. Ja sitten pomo vilpittömästi toivoisi, että ei nyt vaan työntekijä keksi häippästä kokonaan firmasta vaikkapa kilpailijalle ja sen vuoksi pomon on pakko - vaikkakin ehkä pitkin hampain -suostua siihen, mitä työntekijä haluaa. Olipa se työntekijön haluama sitten työajan lyhennys tai reipas palkankorotus. 

Todella väsynyt. Nyt keski-ikäisenä en jaksa juurikaan mitään työpäivän jälkeen.

Olen.

Työhöni kuuluu sekä fyysisesti raskasta, suorittavaa hommaa että aivoja kuormittavia, ajatustyötä vaativia tehtäviä.

Töitä on myös usein iltaisin ja viikonloppuisin. 1 vapaa viikossa ei riitä palautumiseen, ja se näkyy väsymyksenä työpäivien välissä ja vapaalla..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina. Täysin loppu. Siksi olisi kiva tehdä vähennettyä työaikaa niin voisi elääkin.

Mikä estää tekemästä? Tai vaihtamasta kevyempiin hommiin? 

Minulla estää osaamisen puute. Siis just se, mistä nyt kohistaan ihan hallitusta myöten. En tekisi vähänkään vertaa fyysistä työtä, jos ois taitoja ja osaamista istumatyöhön.

Itse teen nyt vain osa-aikatyötä ja oon joka päivä päivänokosten tarpeessa. Herään aikaisin ja pyöräilen 8 km päivässä töihin. Syömiset, tiskaukset, kuappareissut yms. kun saan tehtyä, en jaksa enää mitään.

Ihan hemmetin paska juttu, varsinkin kesäaikaan, ettei ole virtaa. Lomaa ei ole tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtelee. Mun työt alkaa aina klo 6.30. Alkuviikosta väsyttää enemmän, kun vkl tulee valvottua. Oon mä tänään käynyt kaupassa ja 7km lenkillä. Harvoin jaksan kyllä tavata perheen lisäksi ketään työpäivän jälkeen.

Eli olet maannut aamusta asti sängyssä.

Missä muuallakaan? Yleensä asiakkaat tulevat sänkyyn asti. Miehesi oli ensimmäisten joukossa taas tänään ostamassa palvelujani. ;)

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina. Täysin loppu. Siksi olisi kiva tehdä vähennettyä työaikaa niin voisi elääkin.

Mikä estää tekemästä? Tai vaihtamasta kevyempiin hommiin? 

Nuo asiat eivät todellakaan onnistu tuosta vain, mutta kuin sinun mielikuvitusmaailmassasi.

Helposti onnistuu, kun osaa järjestää asiansa oikein. Kaikkeen ei tarvitse suostua. 

Suurin osa suomalaisista ei taida olla työpaikallaan sellaisessa asemassa, että voisi vain lampsia pomon luokse ja ilmoittaa, että mäpä nyt rupean tekemään puolipäivätöitä tai nelipäiväistä työviikkoa. Ja sitten pomo vilpittömästi toivoisi, että ei nyt vaan työntekijä keksi häippästä kokonaan firmasta vaikkapa kilpailijalle ja sen vuoksi pomon on pakko - vaikkakin ehkä pitkin hampain -suostua siihen, mitä työntekijä haluaa. Olipa se työntekijön haluama sitten työajan lyhennys tai reipas palkankorotus. 

Mutta jokainen suomalainen voi ihan itse valita suostuuko työhön, joka vie kaikki mehut vai ei. Ja senkin voi valita, suostuuko hyppimään pomon pillin mukaan vai asettaako rajat ja tekee vain sen, minkä jaksaa. Ihan liian moni polttaa itsensä loppuun, koska luulee, että kaikkeen tarvitsee suostua ja pomoporras käyttää tätä tietenkin surutta hyväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina. Täysin loppu. Siksi olisi kiva tehdä vähennettyä työaikaa niin voisi elääkin.

Mikä estää tekemästä? Tai vaihtamasta kevyempiin hommiin? 

Minulla estää osaamisen puute. Siis just se, mistä nyt kohistaan ihan hallitusta myöten. En tekisi vähänkään vertaa fyysistä työtä, jos ois taitoja ja osaamista istumatyöhön.

Itse teen nyt vain osa-aikatyötä ja oon joka päivä päivänokosten tarpeessa. Herään aikaisin ja pyöräilen 8 km päivässä töihin. Syömiset, tiskaukset, kuappareissut yms. kun saan tehtyä, en jaksa enää mitään.

Ihan hemmetin paska juttu, varsinkin kesäaikaan, ettei ole virtaa. Lomaa ei ole tiedossa.

No eipä esim. puhelinaspan homma mitään erityistaitoja vaadi. Riittää, että osaa puhua suomea ja etsiä tietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina. Täysin loppu. Siksi olisi kiva tehdä vähennettyä työaikaa niin voisi elääkin.

Mikä estää tekemästä? Tai vaihtamasta kevyempiin hommiin? 

Minulla estää osaamisen puute. Siis just se, mistä nyt kohistaan ihan hallitusta myöten. En tekisi vähänkään vertaa fyysistä työtä, jos ois taitoja ja osaamista istumatyöhön.

Itse teen nyt vain osa-aikatyötä ja oon joka päivä päivänokosten tarpeessa. Herään aikaisin ja pyöräilen 8 km päivässä töihin. Syömiset, tiskaukset, kuappareissut yms. kun saan tehtyä, en jaksa enää mitään.

Ihan hemmetin paska juttu, varsinkin kesäaikaan, ettei ole virtaa. Lomaa ei ole tiedossa.

Mitä taitoja luulet istumatyön vaativan? Itse ole koulutukseltani ylioppilas (20v takaa) ja olen koko ikäni tehnyt istumatyötä. Nykyisin etänä kotona. 

Olen. Työn aiheuttama pakotettu päivärytmi rasittaa minua. Kyllä tämä menettelee kun tarvitsee huolehtia vain itsestä, mutta en varmasti jaksaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä.

Ollaan naida nylkytelty vaimon kanssa koko päivä läpeensä!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina. Täysin loppu. Siksi olisi kiva tehdä vähennettyä työaikaa niin voisi elääkin.

Mikä estää tekemästä? Tai vaihtamasta kevyempiin hommiin? 

Nuo asiat eivät todellakaan onnistu tuosta vain, mutta kuin sinun mielikuvitusmaailmassasi.

Helposti onnistuu, kun osaa järjestää asiansa oikein. Kaikkeen ei tarvitse suostua. 

Suurin osa suomalaisista ei taida olla työpaikallaan sellaisessa asemassa, että voisi vain lampsia pomon luokse ja ilmoittaa, että mäpä nyt rupean tekemään puolipäivätöitä tai nelipäiväistä työviikkoa. Ja sitten pomo vilpittömästi toivoisi, että ei nyt vaan työntekijä keksi häippästä kokonaan firmasta vaikkapa kilpailijalle ja sen vuoksi pomon on pakko - vaikkakin ehkä pitkin hampain -suostua siihen, mitä työntekijä haluaa. Olipa se työntekijön haluama sitten työajan lyhennys tai reipas palkankorotus. 

Mutta jokainen suomalainen voi ihan itse valita suostuuko työhön, joka vie kaikki mehut vai ei. Ja senkin voi valita, suostuuko hyppimään pomon pillin mukaan vai asettaako rajat ja tekee vain sen, minkä jaksaa. Ihan liian moni polttaa itsensä loppuun, koska luulee, että kaikkeen tarvitsee suostua ja pomoporras käyttää tätä tietenkin surutta hyväksi. 

Minä olen ollut fyysiseti ja henkisesti yliraskaassa kesätyössä hoitolaitoksessa, jossa oli kaikkea tuota, mutta en voinut mitään, en pompottajille, enkä voinut määräikaisesta lähteäkään, osin oman rahatilanteeni takia. Henkisesti pahoinvoivana, usein itsekseni itkien lähdin joka työvuoroon. Oli taivaallista joka kerta, kun työvuorosta pääsi lähtemään kotiin. Kun viimeinen päivä oli tehty, oli kuin olisi lintu päästetty häkistä ja elämä vaihtunut ihan toisenlaiseksi. Ei ollut edes kiire suoraan kotiin mennä.

Seuraavana kesänä olin taas vastaavassa hoitopaikassa, jossa en voinut myöskään hyvin henkisesti, vaikkakin fyysisesti kevyttä oli. Sen jälkeen päätin, että tuollaisiin laitoksiin en enää astu jalallanikaan.

Nyt olen henkilökohtaisen avustajan työssä, jossa on vain minä ja työnantaja ja tuntejakin tosi vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina. Täysin loppu. Siksi olisi kiva tehdä vähennettyä työaikaa niin voisi elääkin.

Mikä estää tekemästä? Tai vaihtamasta kevyempiin hommiin? 

Minulla estää osaamisen puute. Siis just se, mistä nyt kohistaan ihan hallitusta myöten. En tekisi vähänkään vertaa fyysistä työtä, jos ois taitoja ja osaamista istumatyöhön.

Itse teen nyt vain osa-aikatyötä ja oon joka päivä päivänokosten tarpeessa. Herään aikaisin ja pyöräilen 8 km päivässä töihin. Syömiset, tiskaukset, kuappareissut yms. kun saan tehtyä, en jaksa enää mitään.

Ihan hemmetin paska juttu, varsinkin kesäaikaan, ettei ole virtaa. Lomaa ei ole tiedossa.

Mitä taitoja luulet istumatyön vaativan? Itse ole koulutukseltani ylioppilas (20v takaa) ja olen koko ikäni tehnyt istumatyötä. Nykyisin etänä kotona. 

Ei ole esim. sitä yo-todistusta. Olen vanhusten hoiva-alalle kouluttautunut, sillä alalla istuu vaan ylemmät hoitajat. Toimistotöistä ym. istumahommista en tiedä mitään.

Olen aina. Joskus enemmän joskus vähemmän. Koitan kuitenkin väsymyksestä huolimatta jaksaa töiden jälkeen vielä harrastaa liikuntaa, lukea, soittaa pianoa, tehdä ruokaa ja siivoilla kotona. En todellakaan jaksa enkä ehdi kaikkea saman päivän aikana, mutta aina jotain pientä oman jaksamisen mukaan ettei elämä olisi pelkkää työssä käymistä.

Vähän riippuu. Nukun yleensä 22.45-5.45 ja itselle se riittää hyvin. Olen pirteä töissä ja pirteä vielä töiden jälkeenkin. En nuku päiväunia. Olen vanhustyössä, kahta vuoroa teen.

Toki sosiaalinen akku on vähäisempi töiden jälkeen, tai hyvin vähäinen. Fyysisesti koitan käydä lenkeillä ja pyörälenkeillä ja salilla. Nään kavereita ja miesystävää.

On joskus ollut aikoja, että olen vaan töiden jälkeen rojahtanut sohvalle ja maannut siellä koko illan, nukkunut ja nuokkunut. Uni tuli väkisin. Nykyään sellainen ei tule kuuloonkaan.

Olen syönyt myös nyt pari vuotta rautaa, sekin on auttanut merkittävästi.

Juu.

Mutta kai 20-08 yövuoron jälkeen kuuluukin olla.

Jos teen normipäivä 7,5 h olen vielä ihan kohtuu virkeä, mutta jo 8,5 h päivän jälkeen olen tosi väsynyt. Teen usein pitkiä työpäiviä.

olen väsynyt jo ennen työpäivää

Olen, ihan tattis. Päiväkodissa töissä ja siellä riittää kiirettä ja melua. Lisäksi taukojen kanssa on vähän niin ja näin, keskimäärin joka toinen päivä ei ole taukoa ollenkaan. Nyt tuli myös sellainen "määräys", että maanantaisin tauon sijaan pitää tehdä jotain järkevää, esim. siivota. Vai niin. Eiköhän tämä nyt saanut sitten riittää tätä sorttia. Ei ole elämää tämä että kaikki voimat menee töissä.