Lue keskustelun säännöt.
Onko se niin paha asia tyytyä "ihan kivaan" suhteeseen ja kumppaniin?
03.05.2023 |
Ei ole mitään ilotulituksia eikä perhosia vatsassa, ei ole erityisen viehättynyt toisesta fyysisesti. Keskustelua kuitenkin riittää ja on mukavaa yhdessä. Toinen on kuitenkin omasta mielestä ihan kivan näköinen ja seksikin on ihan ok. Onko väärin tyytyä lopulta tälläiseen suhteeseen, kun on 99% varma, ettei enää "parempaakaan" tule saamaan?
Kommentit (51)
Ei se ole paha asia tyytyä, jos sitten myös tyydyt sydämessäsi oikeasti. Tarkoittaa, että seisot valintasi takana ja pystyt luottamaan omaan päätökseesi olla lojaali tälle ihmiselle. Jos annat mahdollisuuden itsellesi ihastua toiseen ja jätät silmäsi raolleen, silloin tyytyminen on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ei kai, mutta mitä sitten jos joskus oikeasti tapaat sen "oikean"?
Kuinka moni oikeasti ajattelee, että on olemassa se oikea? Ja kuinka monta hyvää, tyydyttävää, pitkää parisuhdetta menetetään sen seurauksena, että ihmiset kuvittelevat eteen tulevan jotain vielä parempaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei kai, mutta mitä sitten jos joskus oikeasti tapaat sen "oikean"?
Kuinka moni oikeasti ajattelee, että on olemassa se oikea? Ja kuinka monta hyvää, tyydyttävää, pitkää parisuhdetta menetetään sen seurauksena, että ihmiset kuvittelevat eteen tulevan jotain vielä parempaa?
Niitä oikeita on olemassa monia
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole paha asia tyytyä, jos sitten myös tyydyt sydämessäsi oikeasti. Tarkoittaa, että seisot valintasi takana ja pystyt luottamaan omaan päätökseesi olla lojaali tälle ihmiselle. Jos annat mahdollisuuden itsellesi ihastua toiseen ja jätät silmäsi raolleen, silloin tyytyminen on väärin.
Tämä on hyvin sanottu.
Itse olen sitä mieltä, että voi.
Tämän tyypin kanssa en kokenut juuri minkäänlaista alkuhuumaa, mutta pidän hänestä. Hän on kiva, hyvää keskusteluseuraa ja läheisyys on toisen kanssa kivaa. Hänen kanssa on helppo, turvallinen ja hyvä olla. Voin hyvin ja saan olla oma itseni ja niin hänkin.
En pidä häntä mitenkään superkomeana, hän on normaalin näköinen. Kivaa on tehdä yhdessä erilaisia asioita.
Olen luonteeltani sellainen, etten muutenkaan koe suuria tunteita tai ole kovin himokas ja intohimoinen ihminen, päinvastoin. Ainoastaan teininä pahat pojat aihetti mulle vuoristorataa elämässä, mutta voin henkisesti niin huonosti, etten nukkunut ja eihän ne musta oikeasti tykännyt. Sain siitä kiksejä ja elämä oli jännää ja huonoa.
Haluan turvallisen miehen. Tiedän, etten ikinä tule sellaisia intohimon suuria tuulia tuntemaan ketään kohtaan. Tämä tyyppi on paras, vaikkei mitään ihmeellistä aiheutakkaan. En halua muita, koska parempaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni AP:n tilanne kuulostaa paremmalta kuin suurella osalla väestöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on ainakin tullut suhteessa ennemmin tai myöhemmin ilmi, että nainen tyytyy minuun. Tämä näkyy yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun nainen haluaa katsoa jotain TV-sarjaa siksi, että siinä on naisen (kaikkien naisten) mielestä huippukomea mies pääosassa, joka ei ole ihan minun kaltaiseni.
Uutinen: tv-sarjojen komistuksia ei katsota siksi, etteikö oma mies olisi elämäni rakkaus. Komistukset ovat Viihdettä, vähän kuin jalkapallon katselu, jos ymmärrät.
Uutinen2: useimmille naisille kumppanin ulkonäkö ei ole tärkeintä.
Aivan sama minulle, koska minulle tuo on turn off.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kivasta kumppanista voi tulla pikkuhiljaa se rakkain, tärkein ja läheisin.
Niin tai sitten siitä voi tulla jotain täysin päinvastaistakin. Suattaapi tai sitten ei, vähänniinku lotossakin.
Eipä se taida olla sen kummempaa hullaantuneessakaan parisuhteessa. Ei se hullaantuminen kanna kuin alun. Sen jälkeen tarvitaan jo muutakin parisuhteen koossa pitämiseksi.
Kylh s e joskus kantaa. Itse olen vieläkin hulluna mieheeni vaikka suhdetta takana 6v....En osaa sitä sanoin kuvailla. Jo hänen tuoksu saa minut hulluksi.
6v on vielä melko lyhyt aika parisuhteen kestoa mitattaessa. Toivon teille kaikkea hyvää ja oikeasti pitkää parisuhdetta.
No kiitos. En ymmärrä miksei mieheni koskaan haise hielle, vaikka itse tuoksahdan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos hänen elämäänsä ilmestyisikin joku, joka veisi häneltä jalat alta. Hän lähtisi suuren rakkautensa perään, sinä jäisit yksin. Millaisia tunteita se sinussa herättäisi?
Tätä voi kysyä ihan kaikilta. Ei se, että tyydytään tarkoita, että olisi alttiimpi hullaantumaan johonkin muuhun ihmiseen. Aika paljon saa lukea juttuja, joissa ollaan luultu olevan liitossa Sen Oikean kanssa, joka yhtäkkiä ilmoittaakin rakastuneensa toiseen.
Onhan sen noinkin. Mutta julmaa on vaikka riidan aikana ilmoittaa tyytyneensä toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni AP:n tilanne kuulostaa paremmalta kuin suurella osalla väestöstä.
Sanoisin samaa.
Kiitos, kun muistutit syystä numero 367534. miksi ei kannata enää alkaa kenenkään kanssa parisuhteeseen, saattaisin päätyä kaltaisesi valehtelijan kumppaniksi. Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se sut jättää, kun ikää tulee, turhaa murehdit.
Jos oot yh-mamma, tai muuta samanlaista roskaa, niin kannattaisi tyytyä, että kelpaat edes jollekin.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on ainakin tullut suhteessa ennemmin tai myöhemmin ilmi, että nainen tyytyy minuun. Tämä näkyy yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun nainen haluaa katsoa jotain TV-sarjaa siksi, että siinä on naisen (kaikkien naisten) mielestä huippukomea mies pääosassa, joka ei ole ihan minun kaltaiseni.
😂😂😂
Oh dear.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos hänen elämäänsä ilmestyisikin joku, joka veisi häneltä jalat alta. Hän lähtisi suuren rakkautensa perään, sinä jäisit yksin. Millaisia tunteita se sinussa herättäisi?
Tätä voi kysyä ihan kaikilta. Ei se, että tyydytään tarkoita, että olisi alttiimpi hullaantumaan johonkin muuhun ihmiseen. Aika paljon saa lukea juttuja, joissa ollaan luultu olevan liitossa Sen Oikean kanssa, joka yhtäkkiä ilmoittaakin rakastuneensa toiseen.
Onhan sen noinkin. Mutta julmaa on vaikka riidan aikana ilmoittaa tyytyneensä toiseen.
Tottakai se on julmaa. Mutta niin se on julmaa niissäkin parisuhteissa, jotka alkavat hullaantumisesta. Sillä ei tuota heittoa käytä pelkästään tyytyneet ihmiset. Paljon on kaikenlaista julmaa heittoa, joita riidan aikana voi heittää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se sut jättää, kun ikää tulee, turhaa murehdit.
Jos oot yh-mamma, tai muuta samanlaista roskaa, niin kannattaisi tyytyä, että kelpaat edes jollekin.
Mikäs sinua nyt noin pännii? Etkö itse ole kelvannut kenellekään?
Noissa tyytymissuhteissa tulee ennen pitkää ero. Sitten sitä miettii että oliko järkeä tuhlata aikaa ihmisen kanssa joka alunperinkin tuntui vähän väärältä. Jommalle kummalle iskee joku kriisi jossain vaiheessa, ja tulee pettämistä tai muuta sähläystä ja ero. On nuo nähty. Valitettavasti. Eli ei se kyllä kannata. Joudut aloittamaan etsimisen vaan alusta sitten vanhempana ja rupsahtaneempana.
Tuohon ei osaa vastata kukaan muu kuin aloittaja itse, eikä ilmeisesti hänkään, kun asiaa täällä kyselee.
Omasta puolestani voin sanoa, että itselleni ei tyytyminen sopinut. Koko ajan katselin aidan toiselle puolelle, kunnes lopulta tapahtui se, minkä toivoinkin tapahtuvan.
En sano, että olisin vaihtanut parempaan tai komeampaan. Objektiivisesti katsoen varmaankin molemmat olivat melko lailla yhtä hyviä miehiä. Toisen minä vain tiesin haluavani. Enkä ole viimeisimpien 20 vuoden aikana enää aidan toiselle puolelle katsellut.
Olen tunteissani tasapaksu, en edes odota mitään ihmeellistä tunnetta ilotulituksesta. Seurustelun alussa oli tietty perhosia vatsassa mutta nopeasti sekin tasaantui. En odottanutkaan mitään leffojen ja kirjojen satuja, joten kaipa sitten tyydyin johonkin, vaikka en kaikkia tarjokkaita kelpuuttanutkaan.
Ja 20 vuoden jälkeenkin ollaan yhdessä tyytyväisenä.
Vierailija kirjoitti:
Noissa tyytymissuhteissa tulee ennen pitkää ero. Sitten sitä miettii että oliko järkeä tuhlata aikaa ihmisen kanssa joka alunperinkin tuntui vähän väärältä. Jommalle kummalle iskee joku kriisi jossain vaiheessa, ja tulee pettämistä tai muuta sähläystä ja ero. On nuo nähty. Valitettavasti. Eli ei se kyllä kannata. Joudut aloittamaan etsimisen vaan alusta sitten vanhempana ja rupsahtaneempana.
Mutta ap ei sano, että mikään tuntuu väärältä. Kaikki nimenomaan tuntuu mukavalta.
Kylh s e joskus kantaa. Itse olen vieläkin hulluna mieheeni vaikka suhdetta takana 6v....En osaa sitä sanoin kuvailla. Jo hänen tuoksu saa minut hulluksi.