Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kellään ollut kokemusta että äiti olisi "kateellinen" tyttären naiseudesta?
03.05.2023 |
Minusta tuntuu tältä ja mietin olenko ihan seonnut. Äiti ei ole koskaan ihaillut, sanonut mitään kivaa ulkonäöstä tai kannustanut olemaan nätti. Enemmänkin pyrkinyt sammuttamaan sitä ja esim vielä varhaisteininä ollessani vaatinut käyttämään hänen ostamia vaatteita jotka olivat kummallisia ja ihan eri sukupolvelle. Katseli oudosti ja suorastaan vihaisesti kun jo aikuisena aloin meikata, kommentoi kummallisesti vaatteitani (tyyliin "oho no nyt olet repäissyt") ja edelleen saattaa tuijottaa pitkään ja arvioivasti ja kommentoi outoja. Olemme ruumiinrakenteilta hyvin erilaiset (olen muodokkaampi) ja tästäkin äiti tuntuu aina olleen jollain tapaa vihainen.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Siinä 70-luvun äiti -ketjussa (tms) oli tällaisia ikäviä äitikokemuksia monellakin. Eli et ole ainoa.
Millä sanahaulla löytäisin tämän ketjun?
Mietin vielä että olenko hullu mutta äidin katseista ja kommenteista on tullut aina vaikea olo tai paha mieli, verrattuna siihen mitä olen muilta kuullut ("olet kivannäköinen tänään", "kaunis hame" yms). En nyt siis odota koko ajan kuulevani jotain kehua itsestäni mutta kiinnittää huomiota, että äiti joka kuitenkin reagoi siihen miltä näytän, ei ole koskaan ilmaissut mitään positiivista, koskaan.
sp
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä 70-luvun äiti -ketjussa (tms) oli tällaisia ikäviä äitikokemuksia monellakin. Eli et ole ainoa.
Millä sanahaulla löytäisin tämän ketjun?
Mietin vielä että olenko hullu mutta äidin katseista ja kommenteista on tullut aina vaikea olo tai paha mieli, verrattuna siihen mitä olen muilta kuullut ("olet kivannäköinen tänään", "kaunis hame" yms). En nyt siis odota koko ajan kuulevani jotain kehua itsestäni mutta kiinnittää huomiota, että äiti joka kuitenkin reagoi siihen miltä näytän, ei ole koskaan ilmaissut mitään positiivista, koskaan.
sp
piti olla ap :D
Jos minulla olisi tytär, niin hän olisi varmaan kaunein ja ihanin nainen. Minulla on komeita poikia, heillä on komeita poikia ja kauniita tyttöjä. Olen onnellinen. Miksi äiti olisi tyttärelleen kateellinen? Olisi ylpeä, itsehän on tehnyt.
Mutsi kirjoitti:
Jos minulla olisi tytär, niin hän olisi varmaan kaunein ja ihanin nainen. Minulla on komeita poikia, heillä on komeita poikia ja kauniita tyttöjä. Olen onnellinen. Miksi äiti olisi tyttärelleen kateellinen? Olisi ylpeä, itsehän on tehnyt.
https://www.is.fi/perhe/art-2000005149225.html
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/suomalaiset-naiset-kert…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsismiltahan tuo haiskahtaa.. oliko äitisi arvosteleva myös silloin, kun ette olleet kaksin. Vai oliko aurinkoinen. Olitko äitisi "jatke" googlaa : narsisti vs.minä
Oletko varma, että on kateutta? Mietin, että voi olla myös jotain naiseuden häpeää joka oireilee noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa kun tyttärelle ilmaantuu mies.
Narsistiset ihmiset ovat äärettömän taitavia lyttäämään. Usein ei ole edes kyse siitä mitä sanotaan vaan mitä jätetään sanomatta ja miten annetaan passiivisagressiivisesti ilmein, elein tai esim. poistumalla paikalta ymmärtää että sinussa on jotain vikaa. Tuttua on, sekä sanallinen että sanaton lyttääminen, vihoittelu ja kaikenlainen ankeilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tutulta kuulostaa. Kesti tosi kauan tajuta mistä siinä oli kyse, koska jotenkin mielestäni on luonnotonta olla kateellinen omalle lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma, että on kateutta? Mietin, että voi olla myös jotain naiseuden häpeää joka oireilee noin.
Voi se olla sitäkin kai? Yleisesti äiti tuntuu olevan armoton naisille.
Edelliselle kirjoittajalle, että kyllä hän on ollut arvosteleva/vähättelevä välillä myös muiden läsnäollessa. Aurinkoiseksi en luonnehtisi, mutta jotain sellaista erikoista ystävällisyyttä, huomionhakuisuuttakin ja keskipisteenä olemista esiintyy muiden kanssa. Jatkeeksi olen itseni usein tuntenut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini ei ole ollut kateellinen, mutta anoppi käyttäytyy tuolla tavalla. Vertailee itseensä ja puhuu omasta tyylistään "parempana". Hänellä on varmasti laadukkaampia vaatteita, kenkiä ja laukkuja, mutta ollaan myös erilaisessa taloudellisessa tilanteessa ja eri tyylisiä muutenkin. Nyt kun itselläni on alkanut näkyä elämän jäljet eli pari raskauskiloa vyötäröllä ja kasvoissa iän muutoksia niin tuijottaa peittelemättä niitä "virheitä". Ajattelen, että taustalla on juurikin kateutta ja heikkoa itsetuntoa. Itse en aio toimia samalla tavalla. Jokainen sukupolvi saa nauttia omasta iästään eikä se ole minulta pois.
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4217894/ketju/70_luvulla_syntyneiden_ai…
Ole hyvä.
Kiitos! Siellä onkin aika tutunkuuluisia kertomuksia...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla aivan sama kokemus. Erona se, että äitini on aina ollut ylipainoinen ja isorintainen. Minä taas hoikka ja pitkä. Äitini on mollannut ulkonäköäni loputtomiin, varsinkin sitä että minulla ei nuorena ollut juurikaan rintoja. Tikku, lauta yms kuului aina joka käänteessä. Jos joku kehui ulkonäköäni äiti kiirehti heti perään sanomaan, että tissejä sillä ei kyllä ole ollenkaan. Äiti osti jatkuvasti telttakankaisia mummovaatteita minulle ja hermostui jos yritin ehdottaa jotain ihonmyötäistä. Ihan tikulta näytät, et voi sellasta laittaa päälle!!!
Kun muutin kotoa pois ja aloin saada huomiota miehiltä ihan kyllästymiseen asti, aloin ymmärtää etteivät äitini kommentit olleet ihan normaaleja. Olen saanut usein kehuja tiimalasivartalostani elämäni aikana, kaikilta muilta mutten koskaan äidiltäni. Olen ihan varma että äitini kadehti minua mutta yritti kaikin keinoin painaa minua alas ja onnistuikin siinä aluksi.
Puhkesin muutenkin kukkaan kun muutin kotoa pois.
Ja olen vm. 1973.
Mun äiti on vähän tuollainen että hän on aina itse halunnut olla se huiomion keskipiste. Ja hänen mieelestä meikkaus+hameet= kaunis. Ei hän mitenkään ilkeä ole, en kai vaan vanhanaikainen.
Kuulostaa aivan normaalilta äidin kateus, jos tytär on saanut ne ominaisuudet joista äiti itse haaveili...
Vierailija kirjoitti:
Minulla aivan sama kokemus. Erona se, että äitini on aina ollut ylipainoinen ja isorintainen. Minä taas hoikka ja pitkä. Äitini on mollannut ulkonäköäni loputtomiin, varsinkin sitä että minulla ei nuorena ollut juurikaan rintoja. Tikku, lauta yms kuului aina joka käänteessä. Jos joku kehui ulkonäköäni äiti kiirehti heti perään sanomaan, että tissejä sillä ei kyllä ole ollenkaan. Äiti osti jatkuvasti telttakankaisia mummovaatteita minulle ja hermostui jos yritin ehdottaa jotain ihonmyötäistä. Ihan tikulta näytät, et voi sellasta laittaa päälle!!!
Kun muutin kotoa pois ja aloin saada huomiota miehiltä ihan kyllästymiseen asti, aloin ymmärtää etteivät äitini kommentit olleet ihan normaaleja. Olen saanut usein kehuja tiimalasivartalostani elämäni aikana, kaikilta muilta mutten koskaan äidiltäni. Olen ihan varma että äitini kadehti minua mutta yritti kaikin keinoin painaa minua alas ja onnistuikin siinä aluksi.
Puhkesin muutenkin kukkaan kun muutin kotoa pois.
Ja olen vm. 1973.
Vähän samanlainen tarina, mutta meillä toisin päin. Äitini siis hyvin laiha ja rinnaton, minä pidempi, atleettisempi ja rinnat on myös. Äitini mielestä olen aina ollut pullukka ja lihava, mitä en siis esim lääkäreiden kirjauksien mukaan ole eikä kukaan muukaan ole koskaan edes vihjannut sellaista. ap
En sanoisi naiseudesta, mutta nuoruudesta ja ulkonäöstä.
Hän totesi, kun olin varhaisteini, että miehet katsovat enemmän minua ja sisartani kuin häntä.
Itse ihmettelin vanhojen perverssiukkojen kyyläystä, koska olin lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla aivan sama kokemus. Erona se, että äitini on aina ollut ylipainoinen ja isorintainen. Minä taas hoikka ja pitkä. Äitini on mollannut ulkonäköäni loputtomiin, varsinkin sitä että minulla ei nuorena ollut juurikaan rintoja. Tikku, lauta yms kuului aina joka käänteessä. Jos joku kehui ulkonäköäni äiti kiirehti heti perään sanomaan, että tissejä sillä ei kyllä ole ollenkaan. Äiti osti jatkuvasti telttakankaisia mummovaatteita minulle ja hermostui jos yritin ehdottaa jotain ihonmyötäistä. Ihan tikulta näytät, et voi sellasta laittaa päälle!!!
Kun muutin kotoa pois ja aloin saada huomiota miehiltä ihan kyllästymiseen asti, aloin ymmärtää etteivät äitini kommentit olleet ihan normaaleja. Olen saanut usein kehuja tiimalasivartalostani elämäni aikana, kaikilta muilta mutten koskaan äidiltäni. Olen ihan varma että äitini kadehti minua mutta yritti kaikin keinoin painaa minua alas ja onnistuikin siinä aluksi.
Puhkesin muutenkin kukkaan kun muutin kotoa pois.
Ja olen vm. 1973.
Vähän samanlainen tarina, mutta meillä toisin päin. Äitini siis hyvin laiha ja rinnaton, minä pidempi, atleettisempi ja rinnat on myös. Äitini mielestä olen aina ollut pullukka ja lihava, mitä en siis esim lääkäreiden kirjauksien mukaan ole eikä kukaan muukaan ole koskaan edes vihjannut sellaista. ap
Lisään vielä että kun joskus nuorena sain masennuslääkkeet, äiti selitti isälleni sen olevan laihdutuslääke. ap
Alue: Aihe vapaa
Siinä 70-luvun äiti -ketjussa (tms) oli tällaisia ikäviä äitikokemuksia monellakin. Eli et ole ainoa.