Milloin valmistuit lukiosta? Kuinka paljon luit yo-kokeisiin?

Vierailija kirjoitti:

Yo- kirjoitukset kuuluvat elämään ja ne ovat etappi ja niitä kuuluu juhlia. Mutta mistään valmistumisesta ei pidä puhua: valmistuminen on sitten yliopistosta.

Saanen kysyä miksi "ylioppilaaksi valmistumisesta" ei saa puhua vaan se pitää kätkeä?

Mulle ainakin ylppäreihin lukeminen oli todella raskas ja pitkä koettelemus vaikka se perkeleen lakki pitikin itse ostaa. Kyllä ylioppiluudesta pitää puhua ja sitä juhlistaa vaikkei se todellakaan ole ns yhtä tärkeää ja merkittävää kuin yliopistosta tai ammattikorkeasta valmistuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yo- kirjoitukset kuuluvat elämään ja ne ovat etappi ja niitä kuuluu juhlia. Mutta mistään valmistumisesta ei pidä puhua: valmistuminen on sitten yliopistosta.

Saanen kysyä miksi "ylioppilaaksi valmistumisesta" ei saa puhua vaan se pitää kätkeä?

Mulle ainakin ylppäreihin lukeminen oli todella raskas ja pitkä koettelemus vaikka se perkeleen lakki pitikin itse ostaa. Kyllä ylioppiluudesta pitää puhua ja sitä juhlistaa vaikkei se todellakaan ole ns yhtä tärkeää ja merkittävää kuin yliopistosta tai ammattikorkeasta valmistuminen.

Mäkään en ymmärrä. Mulle lukio ja erityisesti kirjoitukset olivat yksi mun elämän hienoimmista kokemuksista. Lukioaika oli kyllä raskasta, mutta silti sen kaiken arvoista. Olin peruskoulussa koulukiusattu ja pidin sen jälkeen muutamat välivuodet. Mun kohdalla ei ollut siis mikään itsestäänselvyys, että menisin enää lukioon. Se oli sellainen taustalla vellova unelma. Päätin tietyistä peloista ja ennakkoluuloista huolimatta mennä sinne, enkä ole katunut päivääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yo- kirjoitukset kuuluvat elämään ja ne ovat etappi ja niitä kuuluu juhlia. Mutta mistään valmistumisesta ei pidä puhua: valmistuminen on sitten yliopistosta.

Saanen kysyä miksi "ylioppilaaksi valmistumisesta" ei saa puhua vaan se pitää kätkeä?

Mulle ainakin ylppäreihin lukeminen oli todella raskas ja pitkä koettelemus vaikka se perkeleen lakki pitikin itse ostaa. Kyllä ylioppiluudesta pitää puhua ja sitä juhlistaa vaikkei se todellakaan ole ns yhtä tärkeää ja merkittävää kuin yliopistosta tai ammattikorkeasta valmistuminen.

Mäkään en ymmärrä. Mulle lukio ja erityisesti kirjoitukset olivat yksi mun elämän hienoimmista kokemuksista. Lukioaika oli kyllä raskasta, mutta silti sen kaiken arvoista. Olin peruskoulussa koulukiusattu ja pidin sen jälkeen muutamat välivuodet. Mun kohdalla ei ollut siis mikään itsestäänselvyys, että menisin enää lukioon. Se oli sellainen taustalla vellova unelma. Päätin tietyistä peloista ja ennakkoluuloista huolimatta mennä sinne, enkä ole katunut päivääkään.

Sama täällä. Lukiota osaa arvostaa ihan eri tavalla jos on peruskoulussa joutunut kiusatuksi tai muuten jäänyt ulkopuolelle. Mulla oli tuuria ja mun lukioluokan ilmapiiri oli todella hyvä ja kaikki tulivat toimeen keskenään vaikka oltiinkin tosi erilaisia keskenämme. Ihan hyvä, että päätin tämän ns. "pakollisen" osuuden hyvän ryhmähengen siivittelemänä. Amis ei mua kiinnostanut lainkaan joten siksi ihan hyvä että jäin lukioon. t. kirjoitin tuon "miksi ylioppilaaksi valmistumista ei saa muka juhlistaa" - kommentin