Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huippulukion nurja puoli

Vierailija
02.05.2023 |

Yo-todistukseen tulee rivi E:tä mutta nuori kokee itsensä epäonnistujana. Kavereissa monta jotka kirjoitti L-rivin.

Kommentit (69)

Vierailija
41/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voikohan lääkikseen kuitenkin päästä E:n papereilla, jos sinne haluaa? Onko lääkikseen siis myös sitä että opiskelijoista osa valitaan kokonaan lukiopapereilla, osa kokonaan pääsykokeella ja osa sitten sillä 50/50 tyylillä eli saa pisteitä sekä pääsykokeesta että lukion papruista?

Osa valitaan papereilla ja osa pääsykokeilla. Mitään 50/50 valintaa ei nykyään ole.

Joten pääsykokeissa on ihan samalla viivalla kuin kaikki muutkin pääsykokeilla valittavat.

Vierailija
42/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vielä lähes kuukausi aikaa lukea pääsykokeisiin, joillekin aloille pidempäänkin. E:n kirjoittaneen pitää päntätä enemmän kuin L:n kirjoittaneen, silti voi ihan hyvin päästä alalle kuin alalle E:n papereilla. Huonoin asia on nyt se jos ja kun antaa noiden arvosanojen lannistaa, masentuu ja alkaa sen seurauksena vähentää lukemistaan pääsykokeisiin. Läheisenä jos lompakko kestää voisit nyt antaa etukäteis-yo-lahjana yksitystunnin/pika-tai verkkokurssin tms. joltain valmennusfirmalta. Kysele nuorelta mistä kertauksesta olisi eniten apua hänelle nyt.

Itse asiassa se E:n kirjoittaja on usein parhaassa asemassa pääsykokeissa. Ne L:n kirjoittajat ovat monesti päässeet jo todistusvalinnalla sisään joten ne E:n kirjoittajat ovat niissä pääsykokeilla valittavien joukossa sitä osaavinta ja välkyintä porukkaa.

Joo mutta toisaalta lääkiksen pääsykokeissa on niitä jotka hakeneet jo monta vuotta ja käyneet lukuisia valmennuskursseja. Saman kevään ylioppilas pääsee harvoin sisälle pääsykokeen kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siis pääse noilla papereilla unelma-alalleen. Tuntee itsensä luuseriksi kun kaverit sen sijaan pääsee.

Pointtini siis oli lähinnä se, että tuollainen huippulukio voi pahimmillaan toimia hyvän opiskelijan itsetunnon latistajana. Jossain tavislukiossa E:n papereilla olisi parhaimmistoa, eikä varmaankaan kokisi itseään niin epäonnistuneeksi.

Ap

No kauheastiko se lohduttaa, jos rupulukiosta kirjoittaa koulun parhaat paperit eikä siltikään pääse mihin haluaa? Nyt ainakin on kavereita, jotka voivat prepata ja kannustaa.

Siellä ei välttämättä koskaan edes olisi painetta hakea juuri sinne vaikeimpaan paikkaan, saattaisi sen sijaan olla ihan onnellinen päästessään vaikka jonnekin "tavalliselle" humanistiselle tai matemaattis-luonnontieteelliselle alalle. Ei siis koskaan edes kokisi sitä epäonnistumisen ja kelpaamattomuuden tunnetta.

Paine ja kannustus ovat saman asian kaksi puolta. Riippuu miten asiaan suhtautuu.

Oma lapseni ei lukioon mennessää edes ajatellut että olisi hakemassa jonnekin vaikealla alalle. Kuitenkin lopulta pääsi papereilla erittäin haluttuun opiskelupaikkaan. Ja ison vaikutus oli siinä että kaverit saivat hänet uskomaan että se on ihan mahdollista.

Vierailija
44/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei siis pääse noilla papereilla unelma-alalleen. Tuntee itsensä luuseriksi kun kaverit sen sijaan pääsee.

Pointtini siis oli lähinnä se, että tuollainen huippulukio voi pahimmillaan toimia hyvän opiskelijan itsetunnon latistajana. Jossain tavislukiossa E:n papereilla olisi parhaimmistoa, eikä varmaankaan kokisi itseään niin epäonnistuneeksi.

Ap

Kyllä voi hyvinkin päästä, jos pärjää pääsykokeissa. Luin tänä keväänä jutun tyypistä, joka oli päässyt lääkikseen alle kahdeksan keskiarvolla. Mitään ei ole vielä menetetty.

Vierailija
45/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vielä lähes kuukausi aikaa lukea pääsykokeisiin, joillekin aloille pidempäänkin. E:n kirjoittaneen pitää päntätä enemmän kuin L:n kirjoittaneen, silti voi ihan hyvin päästä alalle kuin alalle E:n papereilla. Huonoin asia on nyt se jos ja kun antaa noiden arvosanojen lannistaa, masentuu ja alkaa sen seurauksena vähentää lukemistaan pääsykokeisiin. Läheisenä jos lompakko kestää voisit nyt antaa etukäteis-yo-lahjana yksitystunnin/pika-tai verkkokurssin tms. joltain valmennusfirmalta. Kysele nuorelta mistä kertauksesta olisi eniten apua hänelle nyt.

Itse asiassa se E:n kirjoittaja on usein parhaassa asemassa pääsykokeissa. Ne L:n kirjoittajat ovat monesti päässeet jo todistusvalinnalla sisään joten ne E:n kirjoittajat ovat niissä pääsykokeilla valittavien joukossa sitä osaavinta ja välkyintä porukkaa.

Joo mutta toisaalta lääkiksen pääsykokeissa on niitä jotka hakeneet jo monta vuotta ja käyneet lukuisia valmennuskursseja. Saman kevään ylioppilas pääsee harvoin sisälle pääsykokeen kautta.

Lääkis on aika lailla oma lukunsa koska siellä on niin paljon vuosia yrittäviä. Iso osa "tavallisemmista" paikoista ei kuitenkaan ole sellaisia vaan sinne pääsyyn on E:n paperien osaamispohjalla oikein hyvä mahdolisuus.

Vierailija
46/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siis pääse noilla papereilla unelma-alalleen. Tuntee itsensä luuseriksi kun kaverit sen sijaan pääsee.

Pointtini siis oli lähinnä se, että tuollainen huippulukio voi pahimmillaan toimia hyvän opiskelijan itsetunnon latistajana. Jossain tavislukiossa E:n papereilla olisi parhaimmistoa, eikä varmaankaan kokisi itseään niin epäonnistuneeksi.

Ap

No kauheastiko se lohduttaa, jos rupulukiosta kirjoittaa koulun parhaat paperit eikä siltikään pääse mihin haluaa? Nyt ainakin on kavereita, jotka voivat prepata ja kannustaa.

Siellä ei välttämättä koskaan edes olisi painetta hakea juuri sinne vaikeimpaan paikkaan, saattaisi sen sijaan olla ihan onnellinen päästessään vaikka jonnekin "tavalliselle" humanistiselle tai matemaattis-luonnontieteelliselle alalle. Ei siis koskaan edes kokisi sitä epäonnistumisen ja kelpaamattomuuden tunnetta.

Taitaa mennä ennemmin niin, että lääkishaave vaihtuu metropöljän sairaanhoitajalinjaan, koska jämälukiossa tuli tutustuttua porukkaan, jolle kalja oli tärkeämpää kuin opiskelu. Sitten uupuneena hoitajana miettii miten elämä olisikaan mennyt, jos olisi päässyt eliittilukioon ja siellä tutustunut tulevaisuutta miettiviin kavereihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuon ikäinen ei osaa kenties vielä suhteuttaa asioita hyvin ja jos muut ympärillä ovat saaneet paremmat arvosanat, niin tietystihän se vaikuttaa. E:n paperit ovat kyllä tosi hyvät. Arvosanathan menevät gaussin käyrän mukaan. En nyt muista tarkkaan prosentteja, mutta jos saa arvosanan eximia kokeesta, niin eiköhän sitä nyt kuulu vähintään 20 % parhaimmistoon siinä aineessa. Ja vielä harvempi saa kaikista aineista noin hyvää arvosanaa. 

Kun nykyään iso osa korkeakouluun otetaan ylioppilaskokeiden arvosanojen perusteella, niin tietystihän arvosanoilla jotain väliä voi olla eli omilla papereilla ei välttämättä pääse suoraan suosituimpiin yliopiston ohjelmiin. Mutta niillä pääsee kuitenkin suurimpaan osaan korkeakoulujen ohjelmista. Pääsykokeella voi taas päästä mihin vaan. Eli ehkä kannattaakin mieluummin panostaa pääsykokeeseen, jos omista yo-kokeiden arvosanoista on epävarmuutta. Pääsykokeissa pääsee myös yleensä hieman tutustumaan opiskeltavaan alaan. 19-vuotias oikeasti harvoin oikeasti tietää, mitä haluaa "isona" tehdä, vaan valintoja tehdään sen mukaan, mistä aloista muut ovat kiinnostuneita tai aloja ylipäätänsä tunnutaan suosivan.

Omasta elämästä: sain juuri ja juuri M:n paperit (arvosanoja B:stä L:än) keskinkertaisessa lukiossa. Hain kaksi kertaa yhteen hakupainealaan, mutta aloitin lopulta amiksessa. Sitten hain toiselle alalle yliopistoon ja pääsin tokalla kerralla. Lopulta valmistuin vitosen arvosanoin maisteriksi ja teen nykyään väitöskirjaa. Amistutkintoa hyödynsin opiskelujen aikana töiden muodossa. Olen iloinen, että en päässyt sinne hakupainealalle, sillä se ei olisi ollut juttuni, vaan kiinnostuinkin aivan muusta, kun sain aikaa pohdiskella.

Vierailija
48/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vielä lähes kuukausi aikaa lukea pääsykokeisiin, joillekin aloille pidempäänkin. E:n kirjoittaneen pitää päntätä enemmän kuin L:n kirjoittaneen, silti voi ihan hyvin päästä alalle kuin alalle E:n papereilla. Huonoin asia on nyt se jos ja kun antaa noiden arvosanojen lannistaa, masentuu ja alkaa sen seurauksena vähentää lukemistaan pääsykokeisiin. Läheisenä jos lompakko kestää voisit nyt antaa etukäteis-yo-lahjana yksitystunnin/pika-tai verkkokurssin tms. joltain valmennusfirmalta. Kysele nuorelta mistä kertauksesta olisi eniten apua hänelle nyt.

Itse asiassa se E:n kirjoittaja on usein parhaassa asemassa pääsykokeissa. Ne L:n kirjoittajat ovat monesti päässeet jo todistusvalinnalla sisään joten ne E:n kirjoittajat ovat niissä pääsykokeilla valittavien joukossa sitä osaavinta ja välkyintä porukkaa.

Joo mutta toisaalta lääkiksen pääsykokeissa on niitä jotka hakeneet jo monta vuotta ja käyneet lukuisia valmennuskursseja. Saman kevään ylioppilas pääsee harvoin sisälle pääsykokeen kautta.

Tietenkin mutta se pääsykoe vaatii pänttäämistä ja jos on päntännyt kirjoituksissakin varsin onnistuneesti niin osaa päntätä pääsykokeisiinkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukio on ihan eri juttu kuin yliopisto. Kannattaa ostaa se pääsykoekirja hyvissä ajoin ja lukea se ja päättää sitten haluaako alalle. Lukiossa monet päättää hakukohteista ihan väärien mielikuvien perusteella.

Vierailija
50/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo todistusvalinta on aiheuttanut sellaisen yllättävän ilmiön että lääkiksen keskeyttäminen on lisääntynyt. Aiemmin pääsykoe valikoi ne jotka ihan oikeasti on kiinnostunut lääketieteestä. Nyt sinne hakee sellaisetkin joita kiinnostaa lähinnä status ja huomaavat kesken opintojen ettei se itse lääketiede niin kiinnostakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukio on ihan eri juttu kuin yliopisto. Kannattaa ostaa se pääsykoekirja hyvissä ajoin ja lukea se ja päättää sitten haluaako alalle. Lukiossa monet päättää hakukohteista ihan väärien mielikuvien perusteella.

Suurin osa pääsykokeista pohjautuu nykyään lukiokursseihin, ei erillisiin pääsykoekirjoihin. Ja tämä on kyllä valitettavaa koska silloin ei saa kovin hyvää kuvaa siitä millaista se alan opiskelu on.

Vierailija
52/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää vain kasvattaa se lapsesi vahvaksi ja itsenäiseksi. Elämä on jatkossakin kilpailua, halusi tai ei.

Niin, jos haluaa kilpailla. Toisenkin asenteen voi ottaa. Pärjääminen riittää.

Ei se ole haluamisesta kiinni. Jokaisen pitää kilpailla itselleen työpaikka, puoliso jne.

Ei kai kukaan vanhempi halua lapsensa kököttävän sinkkuna peräkamarissa tukien varassa.

En kyllä ymmärrä miten tuo sinkkuus liittyy asiaan. Moni tekee nykyään ihan tietoisen päätöksen siitä että elää mieluummin itsenäisesti ilman kumppania.

Kilpailua on koko elämä. Halusit tai et.

Ja Suomessa valtava incel-ongelma, joka näkyy täälläkin joka sekunti häiriköintinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vielä lähes kuukausi aikaa lukea pääsykokeisiin, joillekin aloille pidempäänkin. E:n kirjoittaneen pitää päntätä enemmän kuin L:n kirjoittaneen, silti voi ihan hyvin päästä alalle kuin alalle E:n papereilla. Huonoin asia on nyt se jos ja kun antaa noiden arvosanojen lannistaa, masentuu ja alkaa sen seurauksena vähentää lukemistaan pääsykokeisiin. Läheisenä jos lompakko kestää voisit nyt antaa etukäteis-yo-lahjana yksitystunnin/pika-tai verkkokurssin tms. joltain valmennusfirmalta. Kysele nuorelta mistä kertauksesta olisi eniten apua hänelle nyt.

Itse asiassa se E:n kirjoittaja on usein parhaassa asemassa pääsykokeissa. Ne L:n kirjoittajat ovat monesti päässeet jo todistusvalinnalla sisään joten ne E:n kirjoittajat ovat niissä pääsykokeilla valittavien joukossa sitä osaavinta ja välkyintä porukkaa.

Joo mutta toisaalta lääkiksen pääsykokeissa on niitä jotka hakeneet jo monta vuotta ja käyneet lukuisia valmennuskursseja. Saman kevään ylioppilas pääsee harvoin sisälle pääsykokeen kautta.

Tämä ei ole totta. Ne lukuisat hakukerrat ei lisää sisäänpääsyn todennäisyyttä.

Vierailija
54/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vielä lähes kuukausi aikaa lukea pääsykokeisiin, joillekin aloille pidempäänkin. E:n kirjoittaneen pitää päntätä enemmän kuin L:n kirjoittaneen, silti voi ihan hyvin päästä alalle kuin alalle E:n papereilla. Huonoin asia on nyt se jos ja kun antaa noiden arvosanojen lannistaa, masentuu ja alkaa sen seurauksena vähentää lukemistaan pääsykokeisiin. Läheisenä jos lompakko kestää voisit nyt antaa etukäteis-yo-lahjana yksitystunnin/pika-tai verkkokurssin tms. joltain valmennusfirmalta. Kysele nuorelta mistä kertauksesta olisi eniten apua hänelle nyt.

Itse asiassa se E:n kirjoittaja on usein parhaassa asemassa pääsykokeissa. Ne L:n kirjoittajat ovat monesti päässeet jo todistusvalinnalla sisään joten ne E:n kirjoittajat ovat niissä pääsykokeilla valittavien joukossa sitä osaavinta ja välkyintä porukkaa.

Joo mutta toisaalta lääkiksen pääsykokeissa on niitä jotka hakeneet jo monta vuotta ja käyneet lukuisia valmennuskursseja. Saman kevään ylioppilas pääsee harvoin sisälle pääsykokeen kautta.

Tämä ei ole totta. Ne lukuisat hakukerrat ei lisää sisäänpääsyn todennäisyyttä.

Eivät jos olet aina niiden huonoimpien jokossa. Mutta jos olet siinä muutaman pisteen päässä valituksi tulosta niin yrittämällä monta kertaa niin jonain vuonna sitten onnistut vähän paremmin kuin ennen ja silloin pääset sisään.

Lääkiksen kaltaisiin hakupaikkoihin hakevathan ovat keskimäärin hyvin osaavaa porukkaa jo valmiiksi joten ne marginaalit sisään päässeiden ja ulos jääneiden välillä ovat tosi pieniä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama mistä lukiosta ne eet on

Jos haluaa lääkikseen sitten pitää olla ällät

Toki mutta näissä korkean keskiarvorajan lukiossa "hiljaisesti aivopestään" siihen että pitää nimenomaan olla tähtäimenä se lääkis tai muu yhteiskunnan huipulla oleva ala, mikään muu ei oikein kelpaa. Jopa joku historia tai vieras kieli hakukohteena aiheuttavat ihmetystä. Siitä helposti seuraa että koko se kaveripiiri pyrkii "parhaimmille" ja eniten kilpailuille aloille.

Jossain tavallisessa lähilukiossa saisi ehkä ihan rauhassa miettiä sitä mikä ihan oikeasti itseä kiinnostaa ja ehkä jopa amk voitaisiin nähdä varteenotettavana, kun huippulukiossa amk on aivan no-no.

Voi kun mukava, kun oma nuoruus sijoittui 80-luvulle. Kyllä meillä oli paljon mukavampi elämä kuin teillä. Mutta omat vanhempanne ovat saaneet teille kaiken aikaan hysteerisellä pelollaan slummikouluista, joten syyttävä sormi siihen suuntaan, kiitos.

Vierailija
56/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siis pääse noilla papereilla unelma-alalleen. Tuntee itsensä luuseriksi kun kaverit sen sijaan pääsee.

Pointtini siis oli lähinnä se, että tuollainen huippulukio voi pahimmillaan toimia hyvän opiskelijan itsetunnon latistajana. Jossain tavislukiossa E:n papereilla olisi parhaimmistoa, eikä varmaankaan kokisi itseään niin epäonnistuneeksi.

Ap

No kauheastiko se lohduttaa, jos rupulukiosta kirjoittaa koulun parhaat paperit eikä siltikään pääse mihin haluaa? Nyt ainakin on kavereita, jotka voivat prepata ja kannustaa.

Siellä ei välttämättä koskaan edes olisi painetta hakea juuri sinne vaikeimpaan paikkaan, saattaisi sen sijaan olla ihan onnellinen päästessään vaikka jonnekin "tavalliselle" humanistiselle tai matemaattis-luonnontieteelliselle alalle. Ei siis koskaan edes kokisi sitä epäonnistumisen ja kelpaamattomuuden tunnetta.

Taitaa mennä ennemmin niin, että lääkishaave vaihtuu metropöljän sairaanhoitajalinjaan, koska jämälukiossa tuli tutustuttua porukkaan, jolle kalja oli tärkeämpää kuin opiskelu. Sitten uupuneena hoitajana miettii miten elämä olisikaan mennyt, jos olisi päässyt eliittilukioon ja siellä tutustunut tulevaisuutta miettiviin kavereihin.

Ei kun aivan toisin päin.

Vierailija
57/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää vain kasvattaa se lapsesi vahvaksi ja itsenäiseksi. Elämä on jatkossakin kilpailua, halusi tai ei.

Voi itse päättää varmaaan kuitenkin mihin kilpailuun haluaa osallistua.

Vierailija
58/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan mielenkiinnosta: mihin te hakisitte E:n papereilla, jos haluaisitte johonkin kouluun pelkällä todistusvalinnalla ja ala olisi mahdollisimman työllistävä ja hyvin palkattu?

Vierailija
59/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todistusvalinta ei sovi joka alalle, lääkis on yksi, jonne se ei sovi. Sanoisin, että jos haluaa mennä opiskelemaan kieliä, fysiikkaa, kemiaa, historiaa, matematiikkaa tms., yo-arvosanoihin perustuva valinta on OK. Sen sijaan lääkis ja oikeustieteellinen vaativat eri asioita, lääkis etenkin. Sinne toimii parhaiten perinteinen pääsykoe, joka mittaa motivaatiota toimia lääkärinä. Samoin esim. liikuntatieteelliseen pitää olla soveltuvuuskoe, koska liikuntanumeron kriteeri on eri lukioissa ihan erilaiset.

Vierailija
60/69 |
02.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta: mihin te hakisitte E:n papereilla, jos haluaisitte johonkin kouluun pelkällä todistusvalinnalla ja ala olisi mahdollisimman työllistävä ja hyvin palkattu?

Sinne minne oikeasti haluan. Jos paperit eivät riitä, pitäisin välivuoden tai useamman ja kävisin korottelemassa eximiat laudatureiksi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi kahdeksan