Pitkään sinkkuna olleen pohdintaa
Sinkkuvuosia on takana enemmän kuin kehtaan kertoa.
Nyt vihdoin tapasin kivalta vaikuttavan miehen, joka on -yllätys!- myös kiinnostunut.
Hän on alle vuoden vanha leski.
Heti aluksi sanoin, että olisi aika aikaista hänelle ryhtyä uuteen, vakavaan suhteeseen. (Pinnallisia kevytsuhteita emme kumpikaan harrasta.) Hän on mielestään toipunut ja valmis uuteen.
No, tässä siis yksi asia, joka mietityttää.
Toinen on se, että koska olen asunut ja elänyt pitkään ilman läheisiä, kumppania, en osaa oikein suhtautua jokailtaisiin ja -aamuisiinn tervehdysviesteihin. Miksi ihmeessä aikuisen pitäisi toivotella toiselle hyviä öitä ja huomenia?
Tähän liittyy myös olonsa ja tekemistensä raportointi. En itse tunne tarvetta jakaa arkipäiväni kulkua tms. Ilmeisesti parisuhteessa elävät usein puhuvat toisilleen kaikenlaista, lähinnä toteavat asioita. En ole tietenkään tottunut tämmöiseen, kun ei ole ollut ketään kelle puhua. Toisaalta, introverttina en usko, että kauheasti tilittäisin asioita, vaikka joku olisikin siinä.
Voin jo kuvitella, millaista olisi kaupassakäynti yhdessä jonkun kanssa. Koko ajan pitäisi selittää mitä otetaan, miksi, miksi ei, käykö tämä, jne. Mieluummin hoidan kaupassakäynnin yksin ja pyydän toiselta lapun, mitä hän haluaa. Tai itse kirjoitan lapulle ja annan toiselle mukaan kauppaan.
Onko muilla pitkään sinkkuna pysyneillä vastaavia mietteitä?
Kommentit (21)
Narsistit toimivat noin. Koittavat päästä toisen elämään laajasti. Raportoimalla omista menoistaan hän pian odottaa vastavuoroisesti, että kerrot missä ja kenen kanssa menet. Myös hyvä yön ja aamun toivotukset ovat keino kertoa sinulle, että pidä mielessä että olet minun.
Olisin todella varovainen. Välttäisin turhaa teennäisyyttä ja toimisin juurin niin kuin itselläni on mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Narsistit toimivat noin. Koittavat päästä toisen elämään laajasti. Raportoimalla omista menoistaan hän pian odottaa vastavuoroisesti, että kerrot missä ja kenen kanssa menet. Myös hyvä yön ja aamun toivotukset ovat keino kertoa sinulle, että pidä mielessä että olet minun.
Olisin todella varovainen. Välttäisin turhaa teennäisyyttä ja toimisin juurin niin kuin itselläni on mukavaa.
Ei välttämättä ole narsisti. Jos on alle vuosi vaimon kuolemasta ja vaimonsa kanssa oli totunut just tuollaiseen, mies saattaa pitää asiaa ihan normaalina parisuhteeseen kuuluvana
Mutta aloittajalle: ymmärrän sua ihan hyvin.
No mua ei kiinnosta, jos ollaan Tinder viestittelytasolla mitkään jatkuvat hyvää huomenta/hyvää yötä, mitä sun tähän päivään/viikonloppuu? Miten meni viikonloppu? Mitä vappusuunnitelmia? -viestittelyt. Vaan juuri ihmiseen tutustuminen eli mitä harrastaa, mitkä asiat ovat tärkeitä... millainen luonne on.
Mutta sitten kun ollaan joko suhdetta viemässä eteenpäin tai vaikkapa parisuhteessa, niin minusta juuri nuo pienet arkipäivän sanat luovat sitä yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta! Ja se että olet kiinnostunut toisesta ja halauat jakaa elämääsi.
Vieraalle ihmiselle tekemisten raportointi ei kiinnosta, koska ainahan ne on samanlaisia. Ehkä silloin jos se sitä kautta saa tietää minusta jotain uutta, jota en ole ehtinyt kertoa.
Näin mä ajattelen ja olen introvertti.
parisuhde on taitolaji ja sinä et selvästikkään osaa ottaa toista huomioon. ole yksin sitten ja tykkää kaalimadosta.
Vierailija kirjoitti:
Narsistit toimivat noin. Koittavat päästä toisen elämään laajasti. Raportoimalla omista menoistaan hän pian odottaa vastavuoroisesti, että kerrot missä ja kenen kanssa menet. Myös hyvä yön ja aamun toivotukset ovat keino kertoa sinulle, että pidä mielessä että olet minun.
Olisin todella varovainen. Välttäisin turhaa teennäisyyttä ja toimisin juurin niin kuin itselläni on mukavaa.
Jos tälle paranoidilinjalle lähdetään niin aivan kaikki mitä toinen tekee sisältää jonkun narsistin katalan suunnitelman. Käsittääkseni suhteissa on kuitenkin joillain tapana ihan yöt ja huomenetkin toivotella.
Vierailija kirjoitti:
Narsistit toimivat noin. Koittavat päästä toisen elämään laajasti. Raportoimalla omista menoistaan hän pian odottaa vastavuoroisesti, että kerrot missä ja kenen kanssa menet. Myös hyvä yön ja aamun toivotukset ovat keino kertoa sinulle, että pidä mielessä että olet minun.
Olisin todella varovainen. Välttäisin turhaa teennäisyyttä ja toimisin juurin niin kuin itselläni on mukavaa.
Tällä väittämällä puolet ihmisistä on narsisteja, kun tedellisuudessa niitä on vain muutama %.
Ja lopettakaa tuo diagnoosien jakaminen!
Narsismi taitaa olla muotisana jolla selitetään kaikki käyttäytyminen laidasta laitaan 🤪
Kehottaisin olemaan tarkka omista rajoistasi. Katso ettei toinen ala syyllistämään, pitkästä sinkkuudesta tai siitä ettet osaisi olla parisuhteessa.
Parisuhteessa kuitenkin tärkeintä että toisen kanssa on hyvä olla. Myöskään sinulla ei ole velvollisuutta toteuttaa miehen toiveita siitä miten yhteisen olemisen kuuluisi mennä.
Mun mielestä vaikuttaa siltå, että se tyyppi on vain todella ihastunut ja haluaisi olla kokoajan tekemisissä sun kanssa.
Yleensä tuo tuollainen kyllä laantuu ajan kanssa.
Mun mies oli tuollainen ennen ja nykyään kun ollaan jo naimisissa niin ei kyllä enää ole yhtään tuollaista. Hyvä jos kerran on yhteydessä jostain matkaltaan.
Saattaahan tuo onnistuikin, mutta itse en tuohon lähtisi. Alle vuoden leskeys, tuntee että on valmis uuteen. Ok, mutta syvästi surreena tunnistan miten ohuella vielä menee. Ihmettelisin, minkälainen parisuhde heillä on ollut, jos alta vuoden on surunsa surrut. Väittäisin, että olla valmis= naitattaa. Itse toivot parisuhteesta läheisyyttä ja halailua. Riittääkö tuo miehelle, minkä verran itse pystyt antamaan enemmin? Puolestasi en voi päättää, mutta en lähtisi tuossa kohtaa hakemaan draamaa draaman päälle. Jos sua jo ahistaa jatkuva viestittely, niin ahistaisi minuakin, kait se jo kertoo, että suhteesta ei paljon hyvää ole tulossa.
Teillä on vaan vähän erilainen tyyli tuossa. Huomenet ja hyvän yön toivotukset viesteissä ovat ihan yhtä normaaleja kuin se, että joku ei tunne tarvetta niihin. Ja jotkut tykkäävät viestitellä tiiviimmin kuin toiset. Ei näistä kannata mitään narsisti-diagnooseja alkaa kehitellä eikä muutenkaan etsiä kummastakaan vikoja. Tuossa on vain kyse ehkä jossain määrin erilaisista persoonista, erilaisista toimintatavoista ja erilaisista totutuista käytännöistä. Ihmiset myös toivovat suhteelta eri asioita, ja joku voi toivoa tiiviimpää yhteydenpitoa kuin toinen. Kumpikin on silti ihan ok. Nyt pitäisi vain katsoa, miten nuo teidän tavat saisi sovitettua yhteen - ei se välttämättä mahdotonta ole, jos kumpikin ymmärtää toisen osapuolen näkemystä.
Vierailija kirjoitti:
Narsismi taitaa olla muotisana jolla selitetään kaikki käyttäytyminen laidasta laitaan 🤪
Samaa mieltä. Ketjut lyhenee kummasti, kun ekassa viestissä isketään diagnoosi.
Vappumunkki narskuu hampaissa...
Kuulostaa siltä että teillä on jonkin verran ikäeroa? Minkä ikäisiä olette?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että teillä on jonkin verran ikäeroa? Minkä ikäisiä olette?
Ikäero on niin päin, että mies on 8 v nuorempi. Se ei kyllä näy meistä ulospäin.
Olemme olemmat keski-ikäisiä.
Ap
Noin päin ikäerosta ei ole kokemusta. Mutta voihan tässäkin tapauksessa olla korostunut halua miehellä olla niin sanotusti niskan päällä. Jos kokee että itsenäisenä naisena pärjäät hyvin ilman häntä.
Miettisin sitä että onko sulla turvallinen olo suhteessa? Itselläni on kokemus vastaanlaisesta suhteen alusta ja mies paljastu lopulta kontrolloivaksi ja sairaan mustasukkaiseksi. Siitä oli sitten vaikea päästä eroon, kun alko vainota.
Luultavasti sun intuitio yrittää viestittää, kaikki ei ole hyvin ja siitä ristiriidasta syntyy ahdistusta ja epämukavuutta. Olisi itsekin pitänyt aikoinaan kuunnella omia sisäisiä hälytyskellojen ääntä, eikä lähteä rikkinäisen ihmisen matkaan.
Kehottaisin tarkkailemaan miehen käytöstä ja kuuntelemaan itseäsi.
Odotin, että joku vastaavassa tilanteessa ollut (pitkä sinkkuus, sopeutuminen seurusteluun) olisi vastannut.
Narsistit ovat joutuneet pettymään kanssani. Olen aivan liian itsenäinen ja itseohjautuva, että minusta olisi uhriksi.
Aion ottaa puheeksi nämä asiat, joihin en ole tottunut, siis rutiininomaiset aamu/iltaviesteilyt. Voisinko vastata pelkällä emojilla? 😏
Jatkan tähän vielä:
Jos tästä nyt jotain isompaa kehkeytyy, olen pohtinut, mitä odotan parisuhteelta.
-läheisyyttä, halailua
-yhdessä tekemistä, konkreettista avunantoa
-tunnetta siitä, etten ole yksin täällä maailmassa, vaan lähellä on toinen ihminen, joka hyväksyy minut ja voimme kokea yhteenkuuluvuutta.
En odota suuria keskusteluja, en lainkaan debatteja, en leperrystä.
Odotan arkipäivän mutkatonta, luontevaa rinnakkaiseloa.