Lue keskustelun säännöt.
Oletko sinä ollut ongelmallisen alkoholin käytön pauloissa? Oletko raitistunut? Itse olen ollut juomatta 2 kk ja pohdin onko ok joskus juoda vai pitääkö pidättäytyä kokonaan.
30.04.2023 |
Minulla oli ongelma alkoholin käytön kanssa vuosia. Join kamalia määriä ja aina humalanhakuisesti.
Ongelmia tuli jokaisella saralla, eli taloudessa, hyvinvoinnissa, sekä fyysisessä, että henkisessä, myös suhteet perustuivat aika pitkälle sen mukaisesti, että juodaan hyvässä seurassa ja vietetään aikaa alkoholin säväyttämänä.
Sitten se loppui seinään. Koin oman pohjani alkoholin käytön kanssa ja vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut muuta kuin lopettaa jos halusin takaisin kiinni normaaliin elämään. Masennus on vaikea, joka myös hävisi juomisen yhteydessä. Painoa on tippunut 10 kg ja liikunta lisääntynyt, töitä teen ja jaksan ihan eri tavalla. On perus positiivinen olo ja tasainen elämä. Tämä tuntuu paremmalta kuin päihdetäyteinen elämä enkä halua koskaan takaisin sellaiseen rumbaan mitä ennen oli.
Välillä kuitenkin pohdin, että miten tulevaisuudessa sitten illanistujaisissa tai juhlissa, keikoilla tms. Olen vielä nuori ja varmasti tulee eteen tilaisuuksia, joissa on normaalia juoda. En kuitenkaan tiedä mitä tekisin.
Uskallanko enää juoda edes yhtä tai muutamaa? Ei minun edes tee mieli, pelkkä alkoholin juomisen ajattelu saa olon pahoinvoivaksi ja etenkin krapulan miettiminen. Ei ole myöskään intressejä olla humalassa, en oikein enää näe siinä mitään hienoa tai järkeä. Toisaalta tiedän, että on se hauskaakin oikeanlaisessa porukassa mutta silti se tökkii kun mietin, että joisiko sitä joskus vai ei.
En oikeastaan tiedä, että sallinko itselleni joskus (kerran kaksi vuodessa) juoda vai olenko aina selvinpäin. Minua ehkä pelottaa ajatus siitä yhdestäkin ja ajatteleminen juomassa sitä yhtä saa kuvotuksen aikaiseksi.
Kommentit (101)
Kaksi kuukautta juomatta on todella vähän, jos taustalla humalahakuista juomista ja ongelmajuomista, en edes miettisi tuossa tilanteessa voinko joskus ottaa jossain tilanteessa vähän.
Kannattaa hoitaa asiat kuntoon. Se mainitsemasi masennus, se pahenee juomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi kuukautta juomatta on todella vähän, jos taustalla humalahakuista juomista ja ongelmajuomista, en edes miettisi tuossa tilanteessa voinko joskus ottaa jossain tilanteessa vähän.
Kannattaa hoitaa asiat kuntoon. Se mainitsemasi masennus, se pahenee juomalla.
Useamman vuoden putken jälkeen minusta 2 päivää oli erittäin pitkä aika.
2 kuukautta oli jo tähtitiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en usko ap:n tarinaa, esimerkiksi sitä että on laihtunut 2kk:ssa 10 kiloa kun lopetti tissuttelun. Vai oliko alkupaino 200kg?
Ei toi ole mitenkään tavatonta, kun tekee äkkikäännöksen kalja + kebuosastolta toiseen ääripäähän. Lähtee nääs pelkästään nestettä useampi kilo aluksi.
Eikä tota alkoholin tuhoa kantsi vähätellä. Niitä on paljon semmoisia kuin sinä ja minä, ettei tule ongelmia, mutta tilastoissa alkoholi ja heroiini kilpailee vaarallisuuden ykkössijasta. Enkä ole kuullut kenenkään puolustelevan hepoa.
Nyt kuulet: Englannissa käytetään heroiinia pikkulasten nielurisaleikkauksissa ja synnyttäville äideille jos täytyy välilihaa leikata eikä ole ehditty antaa puudutusta. Erittäin turvallinen ja hyvä
Sotilaskäytössä sitä on myös. Erittäin tehokas yskänlääke, eikä ole suurta väärinkäyttöpotentiaalia tasapainoisille sotilaille kriisitilanteissa.
Joo viinaakin on käytetty kivunlievitykseen, esim. ennen amputointia kentällä potilas voitiin juottaa känniin. Hyvä lääke ONH
Kaikki ongelmani ratkesivat itsestään, kun lopetin juomisen kokonaan. Ensimmäisenä rahaongelmat, nyt sitä olisi vaikka muille jakaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ongelmani ratkesivat itsestään, kun lopetin juomisen kokonaan. Ensimmäisenä rahaongelmat, nyt sitä olisi vaikka muille jakaa.
Kivat sulle! Mun mielestä rahaongelmat ei vain ole mitenkään verrattavissa niihin ihmisen sisimpiin syihin, jotka tekee joistain ihmisistä alkoholistin. Niitä syvimpiä ongelmakohtia ja tuntoja, ei edes rahalla välttämättä koskaan ratkaista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että ajatuksesi kulkee vielä sitä "juomarin kehää". Edelleen alkoholi vie ja ajatus pyörii siinä, voisinko silti ihan vähän ja edes muutaman silloin tällöin. Niin se vaan on. 2kk:n juomattomuus on hyvä alku, onnea siitä! Ehkä vuoden kohdalla ajatus on jo vähän erkaantunut siitä juomiseen liittyvästä kehästä ja yhä harvemmin tulee niitä "entä jos"-hetkiä. Elämään on (toivottavasti) tullut uutta sisältöä juomisen tilalle, uusia mielenkiinnon kohteita ja pidempi juomattomuus on tuonut juomattomuuden edut esille.
Voithan toki kokeilla tuota silloin tällöin muutaman juomista, mutta kuten moni on jo todennutkin voi se alkoholia ongelmallisesti käyttävällä olla enemmän toiveajattelua kuin totta. Helposti se vaan lähtee käsistä, muutaman kerran juot muutaman ja sitten taas jo muutaman lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse en ole pystynyt raitistumaan,ja ikääkin jo kohta 50.verenpainetauti,keskivartalolihavuus,korkeat kolesterolit yms vaivat tulleet.. ja unettomuus.tässä iässä ei oikein enään löydä syitä raitistumiseen,elä,ää kuitenkin jo enemmän takana kuin edessäpäin.kun on yksinäinen ja kohta varmaan työtönkin niin kai se parempi olisi lisätä sitä alkon käyttöä,pääseepä pois nopeammin sitten..
Nuo kaikki vaivat johtuvat elämäntavoistasi. Voisit hyvin parantaa elämääsi ja masennuskin kaikkoaisi.
Äitini on pian 60v ja mietin, että voi kun olisi edes kymmenen vuotta sitten lopettanut. Nykyään on vain tyytynyt kohtaloonsa ja miettii, että on jo niin vanha, että turha edes tehdä muutoksia.
Välillä tulee itselle epätoivoinen fiilis kun miettii omia vanhempia, isä ihan samanlainen. Juovat liikaa ja murehtivat elämäänsä. Eivät edes usko itseensä tai pidä itseään missään arvossa. Se on niin surullista katsella ihmisiä, jotka ovat juoneet koko elämänsä ja ovat vain passivoituneet eivätkä uskalla enää unelmoida paremmasta. Elävät päässään nuoruudessaan ja muistelevat sitä. Känni turruttaa haikeudet ja hautaan asti aikovat jatkaa samaan malliin kun muka mitään ei ole enää tehtävissä.
-ap
Juuri äsken kommentoin samaa asiaa! Antialkoholihurmosta. AP julistaa että alkoholi on kaikkien ongelmien juurisyy. Uskon että suurin osa alkoholisteista (ainakin minun tietämäni tapaukset) ovat kohdanneet yksinäisyyttä ja muuta ongelmia ja ovat yrittäneet korjata sitä juomisella. Alkoholi ei varmasti auta tilanteessa mutta on naurettavaa väittää että se olisi aina se alkuperäinen ja ainoa syy ihmisen ongelmiin!
No ei tietenkään ole niin, että alkoholin juominen ratkaisee ne asiat, jotka johtivat alkoholismiin.
Kuitenkin alkoholismin haitoista tietenkin pääsee lopettamalla juomisen.
Ne juurisyyt toivottavasti toipuva löytää.
Itse olen tietoinen ainakin melko hyvin omista kipupisteistä, joita olen pyrkinyt turruttamaan.
Läheisriippuvuus on yksi keskeinen asia itselläni.
En halunnut ilkeä olla ja totta se on, että hieman laitoin suoria mutkiksi tuossa yhdessä kommentissa mutta koska siellä puhuttiin verenpainetaudista ja muista sairauksista, niin tottakai elämäntapojen muutos voisi olla suuntana parantumiseen.
Ymmärrän kuitenkin, että se ei aina ole niin yksinkertaista vain muuttaa asioita. Itselläkin meni vuosia prosessoida ja viimeisin masennus oli niin järkyttävä, että ajattelin, että minun on joko kuoltava tai tehtävä suunnan muutos. Yhtenä aamuna vain heräsin ja aloin toimimaan. Tuntuu kuin puolestani olisi rukoiltu, sillä muutos kävi kuitenkin kuin itsestään. Ihan kuin olisi herännyt vain painajaisesta ja aloin tekemään muutoksia ilman minkäänlaisia ponnisteluja. Se vain kävi kuin luonnostaan.
Toivotan kuitenkin todella paljon tsemppiä kaikille kärsiville. Jospa jokainen saisi uuden mahdollisuuden, joka sitä tarvitsisi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vahvasti olen sitä mieltä, että jos alkoholi on ollut ongelma, on helpointa, vaikkei helppoa, olla ottamatta sitä ensimmäistä, kuin toista, kolmatta. Tuota ei mielellään uskoisi, mutta näin se vaan on. Jos pystyy kieltämään itseltään ensimmäisen, voi tulla ylpeys omasta voimastaan. Jos ei, voi sen puute syöstä nolouteen ja itsesyytöksiin. Tosin, moni asia menee perille pelkästään kantapään kautta, se on kyllä nähty. Tehokas tapa oppia, mutta kovin raskas.
Korjataan nyt vielä, että ei välttämättä kaikista alkoholin haitoista pääse juomisen lopettamalla mikäli on ollut pitkälle edennyttä. Ettei joku nyt tartu tuohon.
Pointti oli vain se, että paljon voi usein myös tehdä itsensä hyväksi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korjataan nyt vielä, että ei välttämättä kaikista alkoholin haitoista pääse juomisen lopettamalla mikäli on ollut pitkälle edennyttä. Ettei joku nyt tartu tuohon.
Pointti oli vain se, että paljon voi usein myös tehdä itsensä hyväksi.
-ap
Itse se on tehtävä, ihan alusta loppuun ja määräkin riippuu itsestä. Aivan.
Eräissä piireissä on tapana ettei neuvottaisi vaan kerrotaan miten on itse tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ajatuksesi kulkee vielä sitä "juomarin kehää". Edelleen alkoholi vie ja ajatus pyörii siinä, voisinko silti ihan vähän ja edes muutaman silloin tällöin. Niin se vaan on. 2kk:n juomattomuus on hyvä alku, onnea siitä! Ehkä vuoden kohdalla ajatus on jo vähän erkaantunut siitä juomiseen liittyvästä kehästä ja yhä harvemmin tulee niitä "entä jos"-hetkiä. Elämään on (toivottavasti) tullut uutta sisältöä juomisen tilalle, uusia mielenkiinnon kohteita ja pidempi juomattomuus on tuonut juomattomuuden edut esille.
Voithan toki kokeilla tuota silloin tällöin muutaman juomista, mutta kuten moni on jo todennutkin voi se alkoholia ongelmallisesti käyttävällä olla enemmän toiveajattelua kuin totta. Helposti se vaan lähtee käsistä, muutaman kerran juot muutaman ja sitten taas jo muutaman lisää.
Niin kulkee ja annankin itselleni luvan tutkia tätä asiaa mielessäni. Onhan tämä niin uutta ja ennen olin aina tilaisuuden tullen humalassa. Eli juhlat, pyhät jne.
Eli joudun muokkaamaan ajatuksiani. Yritän aina miettiä, että tekisikö mieli juoda nyt vappuna esim. Ei tehnyt ja mietin miten olen ennen vappuni viettänyt. Nauroin mielessäni joillekin kommelluksille ja totesin, että onneksi on mennyttä eikä ole tarvetta juomiselle.
Ajatukset pyörivät tällaisina päivinä juomisen ympärillä mutta ei siksi, että haluaisin juoda vaan siksi, että se vaatii kai totuttelua ajatukseen, että minä todella voin olla selvinpäin. Se on ihana asia.
Toisaalta stressaan tulevia illanistujaisia siksi koska en haluaisi juoda ja jotenkin ajatus on vielä vieras, että olen muiden humaltuneiden kanssa selvinpäin.
Aion kuitenkin olla mutta mielessäni prosessoin jo valmiiksi näitä hetkiä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ajatuksesi kulkee vielä sitä "juomarin kehää". Edelleen alkoholi vie ja ajatus pyörii siinä, voisinko silti ihan vähän ja edes muutaman silloin tällöin. Niin se vaan on. 2kk:n juomattomuus on hyvä alku, onnea siitä! Ehkä vuoden kohdalla ajatus on jo vähän erkaantunut siitä juomiseen liittyvästä kehästä ja yhä harvemmin tulee niitä "entä jos"-hetkiä. Elämään on (toivottavasti) tullut uutta sisältöä juomisen tilalle, uusia mielenkiinnon kohteita ja pidempi juomattomuus on tuonut juomattomuuden edut esille.
Voithan toki kokeilla tuota silloin tällöin muutaman juomista, mutta kuten moni on jo todennutkin voi se alkoholia ongelmallisesti käyttävällä olla enemmän toiveajattelua kuin totta. Helposti se vaan lähtee käsistä, muutaman kerran juot muutaman ja sitten taas jo muutaman lisää.
Niin kulkee ja annankin itselleni luvan tutkia tätä asiaa mielessäni. Onhan tämä niin uutta ja ennen olin aina tilaisuuden tullen humalassa. Eli juhlat, pyhät jne.
Eli joudun muokkaamaan ajatuksiani. Yritän aina miettiä, että tekisikö mieli juoda nyt vappuna esim. Ei tehnyt ja mietin miten olen ennen vappuni viettänyt. Nauroin mielessäni joillekin kommelluksille ja totesin, että onneksi on mennyttä eikä ole tarvetta juomiselle.
Ajatukset pyörivät tällaisina päivinä juomisen ympärillä mutta ei siksi, että haluaisin juoda vaan siksi, että se vaatii kai totuttelua ajatukseen, että minä todella voin olla selvinpäin. Se on ihana asia.
Toisaalta stressaan tulevia illanistujaisia siksi koska en haluaisi juoda ja jotenkin ajatus on vielä vieras, että olen muiden humaltuneiden kanssa selvinpäin.
Aion kuitenkin olla mutta mielessäni prosessoin jo valmiiksi näitä hetkiä.
-ap
Palataan sitten tuohon illanistujaiskysymykseen.
Kyllä se oli minullekin stressaava kysymys ja jännitti ensimmäiset kerrat.
Kyllähän kyselyjä tuli, ja etukäteen olin niitäkin jännittänyt.
Kukaan ei tainnut jankata, ja selvinpäinkin osasin tanssia pöydällä. Enkä edes rojahtanut alas.
t 19v
Ap, aika paljon ilmeisesti ajattelet, mitä muut ajattelevat sinusta ja miten selviät tilanteista muiden seurassa. Tähän kannattaisi nyt paneutua. Miten muut ihmiset vaikuttavat minuun, ratkaisuihini, tekemisiini? Kannattaisiko minun opetella tekemään ratkaisuni miettimättä muita?
Itse aina teen mielikuvaharjoitteita, että tulevatko muut kysymään minulta ratkaisuistaan? Eivät tule. Selittelevätkö he toimiaan? Eivät selittele. Pyytävätkö tavallaan lupaa elää haluamallaan tavalla? Eivät pyydä.
Silloin aina tiedän, että olen paljon enemmän riippuvainen muiden hyväksynmästä kuin he minun, ja tiedän, että siinä on minulle opimisen paikka. Jos joku sanoisi itsevarmasti, ettei voi enää juoda, kun terveys ei salli sitä (fyysinen, psyykkinen, sitä erittelemättä), tuntisin vain kunnioitusta.
Tsemppiä sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, aika paljon ilmeisesti ajattelet, mitä muut ajattelevat sinusta ja miten selviät tilanteista muiden seurassa. Tähän kannattaisi nyt paneutua. Miten muut ihmiset vaikuttavat minuun, ratkaisuihini, tekemisiini? Kannattaisiko minun opetella tekemään ratkaisuni miettimättä muita?
Itse aina teen mielikuvaharjoitteita, että tulevatko muut kysymään minulta ratkaisuistaan? Eivät tule. Selittelevätkö he toimiaan? Eivät selittele. Pyytävätkö tavallaan lupaa elää haluamallaan tavalla? Eivät pyydä.
Silloin aina tiedän, että olen paljon enemmän riippuvainen muiden hyväksynmästä kuin he minun, ja tiedän, että siinä on minulle opimisen paikka. Jos joku sanoisi itsevarmasti, ettei voi enää juoda, kun terveys ei salli sitä (fyysinen, psyykkinen, sitä erittelemättä), tuntisin vain kunnioitusta.
Tsemppiä sinulle!
Sitä ei ainakaan kannata mainostaa ettei voi juoda tai että on alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ajatuksesi kulkee vielä sitä "juomarin kehää". Edelleen alkoholi vie ja ajatus pyörii siinä, voisinko silti ihan vähän ja edes muutaman silloin tällöin. Niin se vaan on. 2kk:n juomattomuus on hyvä alku, onnea siitä! Ehkä vuoden kohdalla ajatus on jo vähän erkaantunut siitä juomiseen liittyvästä kehästä ja yhä harvemmin tulee niitä "entä jos"-hetkiä. Elämään on (toivottavasti) tullut uutta sisältöä juomisen tilalle, uusia mielenkiinnon kohteita ja pidempi juomattomuus on tuonut juomattomuuden edut esille.
Voithan toki kokeilla tuota silloin tällöin muutaman juomista, mutta kuten moni on jo todennutkin voi se alkoholia ongelmallisesti käyttävällä olla enemmän toiveajattelua kuin totta. Helposti se vaan lähtee käsistä, muutaman kerran juot muutaman ja sitten taas jo muutaman lisää.
Niin kulkee ja annankin itselleni luvan tutkia tätä asiaa mielessäni. Onhan tämä niin uutta ja ennen olin aina tilaisuuden tullen humalassa. Eli juhlat, pyhät jne.
Eli joudun muokkaamaan ajatuksiani. Yritän aina miettiä, että tekisikö mieli juoda nyt vappuna esim. Ei tehnyt ja mietin miten olen ennen vappuni viettänyt. Nauroin mielessäni joillekin kommelluksille ja totesin, että onneksi on mennyttä eikä ole tarvetta juomiselle.
Ajatukset pyörivät tällaisina päivinä juomisen ympärillä mutta ei siksi, että haluaisin juoda vaan siksi, että se vaatii kai totuttelua ajatukseen, että minä todella voin olla selvinpäin. Se on ihana asia.
Toisaalta stressaan tulevia illanistujaisia siksi koska en haluaisi juoda ja jotenkin ajatus on vielä vieras, että olen muiden humaltuneiden kanssa selvinpäin.
Aion kuitenkin olla mutta mielessäni prosessoin jo valmiiksi näitä hetkiä.
-apPalataan sitten tuohon illanistujaiskysymykseen.
Kyllä se oli minullekin stressaava kysymys ja jännitti ensimmäiset kerrat.
Kyllähän kyselyjä tuli, ja etukäteen olin niitäkin jännittänyt.
Kukaan ei tainnut jankata, ja selvinpäinkin osasin tanssia pöydällä. Enkä edes rojahtanut alas.
t 19v
Sama kokemus, mottona, että osaan häpäistä itseni selvinpäinkin. Esim karaoke baarissa voin ihan hyvin vetää " Aikuisen-naisen" kun kukaan ei edes aavista, etten ole humalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä juoda edes sitä yhtä? Nykyään on tarjolla niin hyviä alkoholittomia vaihtoehtoja kun, ei tarvitse tyytyä pelkkään limppariin. Itse baarissa ja keikoilla otan joko siideriä tai viiniä alkoholittomana ja joulun aikaan alkoholitonta rommikaakaota 😁
Itse lopetin kokonaan alkoholin käytön liki 3 vuotta sitten. Itsekin pohdin tuota, että jos joskus yhden tai kaksi, mutta tulin siihen tulokseen että miksi edes niitä, koska mihin niitä tarvitsen, en mihinkään.
Itse lopetin juomisen, koska en pidä humalan tunteesta ja se alkoholi vaikuttaa unen laatuun. En ole vielä löytänyt yhtään huonoa seuraista siitä että lopetin tarkoitus onkin jatkaa tällä linjalla loppuelämäni.Minä en raittiina alkoholistina sietää noita alkoholittomiakaan juomia. Erittäin vastenmielisiä minulle, en edes halua totutella niihin. Juon vettä tai kahvia.
Olen kuullut, että alkoholistille voi nuo alkottomatkin juomat aiheuttaa kimmokkeen ja lähtee lapasesta. Itse tosiaan siis lopetin vain omasta halusta, en riippuvuuden takia niin se voi olla hieman eri asia.
Onneksi kuitenkin valikoima noissa tuotteissa kasvaa ja kuluttajat ovat ne löytäneet. Ja jokainen löytää sen oman juomansa, oli se sitten vettä,, limua tai noita alkoholittomia 😁
Ystävälläni näin on. Ryyppyputki alkaa aina ykkösoluesta saunassa, tai alkottomasta drinksusta joka muistuttaa maultaan alkoholidrinkkiä.
Itse juon ylipäätään vain vettä, kahvia, lonkeroa, joten en ala tosiaan juomaan mehuja enkä limsoja siksi että lonkero jää pois. Juhlajuomakulttuuri on kyllä aina alkoholijuomaa, ja siksi se on juhlajuomaa. Ei ole olemassa mitään juhlamehukulttuuria.
Hei kaikki juomisen lopettaneet!
HYVÄ TE, ARVOSTAN <3
Ensinnäkin loistojuttu, että olette siihen pystyneet, sillä kaikki eivät toiveistaan huolimatta ole päässeet siihen pisteeseen (vielä tai valitettavasti ikinä). Oman läheiseni on/offia katsellessani suosittelen, että jättää alkoholin samantien kokonaan. Läheiseni sai aina buusteja, jolloin hän urheili hulluna ja oli raitis, mutta parin kuukauden jälkeen hän retkahti aina taas. Hän kyllä taisteli pitkään: ainakin kymmenen vuotta yritti kuiville, mutta viina vei ja lopulta hän kuoli alkoholismin vuoksi. En väitä, ettei kenestäkään voisi tulla kohtuukäyttäjä, mutta mihin viinaa tarvitaan? Juhlatilaisuuksiin? Ei tarvita. Yksi hyvä keino, jota itse käytän on olla ensin suupalttina ennenkuin muut jäävät viinattomuuttani ihmettelemään. Kun olet viinatta juhlatuulella, niin ei siitä muodostu onglmaa muillekaan. Älä ole virallinen, vaan leppoisa, rentoutunut ja hauska. Hekottele . Silloin MUILLE viinaa ottaville ei tule paineita vapauttaa itseään viinan avulla. Joku voi vielä huomata esimerkistäsi, että viinaa ei oikeastaan tarvita, vaan rentoutua ja juhlatuulella voi olla ilman sitäkin. Suomelle ei tekisi yhtään huonoa oppia juhlimaan raittiina. Juoppous on kansantauti. Olen itse kieltäytynyt teinistä saakka viinasta, koska seurasin läheiseni toivotonta taistelua. Olen oppinut luovimaan tilaisuuksissa niin, että muille ihmisille ei tule syyllisyyttä omasta juomisestaan tai tarvetta pysytellä virallisena. Se, että juhlija syyllistää juomatonta ja painostaa tätä juomaan kumpuaa nimenomaan hänen epävarmuudestaan päästää itsensä kontrollista jonkun selväpäisen edessä. Kun poistaa tämän esteen, niin ihmiset uskaltavat vapauttaa itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Olin 52vrk juomatta ja tulin jotenkin niin pirteäksi, etten saanut enää nukuttua. Koko ajan kuin ylikierroksilla.
Pakko oli vetää kännit että sai vähän kierroksia alas ja nukuttua taas.
Mikähän tätä muuten aiheuttaa? Itsekään en saa nukutuksi riittävästi lopetettuani. Nukahdan klo 01 ja herään viiden-kuuden välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ajatuksesi kulkee vielä sitä "juomarin kehää". Edelleen alkoholi vie ja ajatus pyörii siinä, voisinko silti ihan vähän ja edes muutaman silloin tällöin. Niin se vaan on. 2kk:n juomattomuus on hyvä alku, onnea siitä! Ehkä vuoden kohdalla ajatus on jo vähän erkaantunut siitä juomiseen liittyvästä kehästä ja yhä harvemmin tulee niitä "entä jos"-hetkiä. Elämään on (toivottavasti) tullut uutta sisältöä juomisen tilalle, uusia mielenkiinnon kohteita ja pidempi juomattomuus on tuonut juomattomuuden edut esille.
Voithan toki kokeilla tuota silloin tällöin muutaman juomista, mutta kuten moni on jo todennutkin voi se alkoholia ongelmallisesti käyttävällä olla enemmän toiveajattelua kuin totta. Helposti se vaan lähtee käsistä, muutaman kerran juot muutaman ja sitten taas jo muutaman lisää.
Niin kulkee ja annankin itselleni luvan tutkia tätä asiaa mielessäni. Onhan tämä niin uutta ja ennen olin aina tilaisuuden tullen humalassa. Eli juhlat, pyhät jne.
Eli joudun muokkaamaan ajatuksiani. Yritän aina miettiä, että tekisikö mieli juoda nyt vappuna esim. Ei tehnyt ja mietin miten olen ennen vappuni viettänyt. Nauroin mielessäni joillekin kommelluksille ja totesin, että onneksi on mennyttä eikä ole tarvetta juomiselle.
Ajatukset pyörivät tällaisina päivinä juomisen ympärillä mutta ei siksi, että haluaisin juoda vaan siksi, että se vaatii kai totuttelua ajatukseen, että minä todella voin olla selvinpäin. Se on ihana asia.
Toisaalta stressaan tulevia illanistujaisia siksi koska en haluaisi juoda ja jotenkin ajatus on vielä vieras, että olen muiden humaltuneiden kanssa selvinpäin.
Aion kuitenkin olla mutta mielessäni prosessoin jo valmiiksi näitä hetkiä.
-apPalataan sitten tuohon illanistujaiskysymykseen.
Kyllä se oli minullekin stressaava kysymys ja jännitti ensimmäiset kerrat.
Kyllähän kyselyjä tuli, ja etukäteen olin niitäkin jännittänyt.
Kukaan ei tainnut jankata, ja selvinpäinkin osasin tanssia pöydällä. Enkä edes rojahtanut alas.
t 19vSama kokemus, mottona, että osaan häpäistä itseni selvinpäinkin. Esim karaoke baarissa voin ihan hyvin vetää " Aikuisen-naisen" kun kukaan ei edes aavista, etten ole humalassa.
heheh, se onkin hauskaa kun ei sitten seuraavana päivänä hävetäkään :)
t 19v
Ei alkoholissa ole mitään vikaa. Oikein hyvä lääke, tosin alkoholisteille se ei sovi.
t 19v