Koska viimeksi olet pitänyt vauvaa sylissä?
Spinoffina tästä: https://www.vauva.fi/keskustelu/3226330/yle-moni-30-vuotias-ei-ole-edes… Minä olen pitänyt vauvaa (kaverin lapsi) sylissä viimeksi vuonna 2006. 70-luvun lopulla syntynyt. Itse olen vela ja ei oikein ole lapsellisia kavereita/tuttuja. Tai sitten olen tutustunut kavereihin siinä kohtaa, kun niiden lapset on vähintään alakouluikäisiä.
Kommentit (576)
Työssäni päiväkodin pienimpien ryhmässä hoidan alle vuoden ikäisiäkin.
Nyt olen kesälomalla mutta toissa päivänä pidin sukulaisen 4kk ikäistä vauvaa sylissäni. Vauva jutteli jokeltelemalla ja hymyili. Oli kyllä suloinen.
Moni täällä(kin) kommentoivista ei ota lasta syliin, sitten myöhemmin tarjoaa kissaa/koiraa syliin, ja vetää pultit kun sitä punkkibussia ei haluta käsiin.
En ole pitänyt pitkään aikaan ja syli on tyhjä.. En halua pitääkään, etten alkaisi kaipaamaan sellaista, mitä en voi saada. Olen kokenut kipeää lapsettomuutta.
Viimeksi olen pitänyt stripparia sylissä.
Stripparia olen viimeksi pitänyt sylissä.
9-10 vuotta sitten, apua, kylläpäs aika rientää!
Koska viimeksi olet pitänyt vanhusta sylissä?
Koska olet viimeksi pitänyt polttopuita sylissä?
Kahden oman lisäksi olen pitänyt kaikkia sisarusteni yhteensä kahdeksaa lasta vauvana sylissä. Omat ovat jo teinejä. Viimeksi pidin hieman yli vuosi sitten kummityttöäni ristiäisissä.
Marraskuussa 2019 vuorokauden ikäistä tyttövauvaa Hyvinkään sairaalassa. On meidän yhdeksäs lapsenlapsi.
Ylpeä isoisä
1980-luvun puolivälissä, kun minut pakotettiin kummiksi.
4 vuotta sitten omaa, sen jälkeen kavereiden vauvoja harvoin kuitenkin. Vauvat on ihania!
Eilen kaverin vauvaa pidin sylissä.
Lapseni muuttui yksivuotiaana vauvasta taaperoksi, joten silloin yhdeksän vuotta sitten.
Kolmisen viikkoa sitten minulle luotettiin vauva syliin. Edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt 26 vuotta, kun omaa lastani pyörittelin sylissä.
Omia lapsia kaksi, enkä ole heidän aikuisiksi kasvatettuani uskonut enää ikinä kaipaavani ihmisen alkua lähellä. Toisin kävi. Se ihana tuhiseva hampaaton pötkylä vei kovaluonteiseksi paatuneen ihan hempeäksi. Alkuun pelkäsin vauvan pitelyä kuin ensikertalainen, mutta jostain muistin sopukoista tottumus palasi.
Oli ihan mahtava kokemus sylitellä, kanniskella ja heijata vauvaa. Haistella niskaa, kokeilla pienen pieniä sormia, katsella kirkkaita silmiä, silittää pientä päätä. Miettiä hänen tulevaisuuttaan ja toivoa hänelle turvallista elämää. Ei kai tämä äitivietti oikeasti ikinä haihdu, vaikka kuinka vanhaksi ja kyyniseksi tulee.
Viime vuonna omaa vauvaa, kun vielä vauvaksi laskettiin.
stripparia olen viimeksi pitänyt sylissä.
Just ennen juhannusta sukulaisen 6vk vanhaa poikaa. Toi on mielenkiintoista miten ei nykyään enää pääse vauvojen kans tekemisiin samalla lailla kuin ennen
Oon syntynyt -75 ja hoidin 7.- 8. luokan välisenä kesänä opettajieni 3kk vanhaa vauvaa että vanhemmat pääsi marjastamaan ja sienestämään ja uimaan kahdestaan ym. Meillä oli oikein mukavaa vauvan kanssa, hän tuntui viihtyvän minun hoidossani ja tiettävästi on kasvanut aivan normaaliksi ja järkeväksi aikuiseksi ihmiseksi. Sen jälkeen tuli hoidettua kahta kummilastani. Olin toisen syntyessä 15v ja toisen syntyessä 16v. Sitten ekat kaverit sai lapsia nuorena, joten oman ekan lapsen syntyessä (kun olin 26v) oli kertynyt vauvanhoitokokemusta jo monesta vauvasta. Lisäksi vielä sen aikaisiin sairaanhoitajaopintoihin kuului pakollinen neuvola-, synnytysosasto- ja lapsivuodeosastoharjoittelu ja lisäksi olin lastentautien harjoittelun lasten infektio-osastolla jonka potilaista suurin osa oli vauvoja.