Mitä lapsuudenkodissasi halveksittiin?

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan mitään. Vanhemmat eivät koskaan puhuneet halveksuen kenestäkään tai arvostelleet ketään. 

Et varmasti ole suomalaista geeniperimää?

Olen syntynyt 70-luvun alussa, äitini 30-luvun lopussa. Hän ei halveksinut ketään, vaikka ei tietenkään hyväksynyt rikoksia tai eläinten tai muiden ihmisten kaltoinkohtelua. Äiti ei ollut virheetön kasvattaja tai ihminen, mutta opin häneltä paljon hyvää. Hän kuoli, kun olin nuori aikuinen ja nuori äiti. Olisin varmasti parempi ihminen, jos olisin saanut vielä oppia lisää häneltä ja kuulla hänen näkemyksiään asioista. Hän ei olisi mennyt mukaan nykyiseen vastakkaisasetteluun, vaan olisi arvostanut toisten mielipiteitä, vaikka olisikin ollut eri mieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 70-luvun alussa, äitini 30-luvun lopussa. Hän ei halveksinut ketään, vaikka ei tietenkään hyväksynyt rikoksia tai eläinten tai muiden ihmisten kaltoinkohtelua. Äiti ei ollut virheetön kasvattaja tai ihminen, mutta opin häneltä paljon hyvää. Hän kuoli, kun olin nuori aikuinen ja nuori äiti. Olisin varmasti parempi ihminen, jos olisin saanut vielä oppia lisää häneltä ja kuulla hänen näkemyksiään asioista. Hän ei olisi mennyt mukaan nykyiseen vastakkaisasetteluun, vaan olisi arvostanut toisten mielipiteitä, vaikka olisikin ollut eri mieltä. 

Ihana kuulla. Ajattelen täysin samoin äidistäni. Olen ymmärtänyt monta pientä asiaa äidin kuoleman jälkeen ja arvostukseni on kasvanut. Sieltä 70 - 80-luvuillta muistan että pikkukylässä jossa asuin, ihmiset katsoivat vain vierestä jos jollain meni huonosti. Heikoilla oleville naureskeltiin. Äiti oli myötätuntoinen, eikä naureskellut tai kävellyt ohi jos näki jonkun jolla oli tai saattoi olla hätätilanne, vaikka kyseessä olisi ollut päihtynyt tai muuten huonossa jamassa oleva tyyppi.

Äitini halveksi kaikkia, jotka olivat rikkaampia tai kauniimpia kuin hän. Luulen, että hän oli vain aivan jäätävän kateellinen näille tyypeille. Lisäksi hän halveksi kaikkia isän puolen sukulaisia (olivat suht menestyneitä) ja ateisteja. Isä ei halveksinut ketään eikä mitään. 

Laiskoja ja työttömiä

Isä halveksi ja pilkkasi varsinkin leipäpappeja ja työpaikkansa heikkoja inssejä (hän oli itse tehokas sähköteknikko), äidin hampaissa olivat lähinnä porvarillisuuden merkit: parkettilattia ja kristallikruunu sekä yleisesti "rikkaat".

En kyllä voi sanoa, että vanhempani olisivat avoimesti halveksineet mitään. Yhteiskunnan tukien hyväksikäyttö oli kyllä jotenkin paheksuttavaa. Tätä en ihan sillonkaan ymmärtänyt. Jos oikeutettu johonkin tukeen, niin eikö se ole vika systeemissä, eikä siinä hakijassa?

Nyttemin olen huomannut, että raha-asioista puhuminen oli ylipäätään vähän ikävä aihe. Raha oli pelkkä väline, millä hoidettiin päivittäiset asiat, mutta kaikki säästäminen ja varsinkin sijoittaminen kuului lähinnä rahanahneille ihmisille. No, perintöä ei ole sitten kovin paljoa odotettavissa.

Kieroutta, epäoikeudenmukaisuutta, kateellista kyyläystä. Meissä ei ollut kadehtimista, mutta yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Siitä tulisi äärimmäisen pitkä lista, jos kaikki kirjoittaisin. Esim. seksuaalivähemistöjen edustajia, tummaihoisia ihmisiä, r y s s i ä, romaaneja, avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ja näiden vanhempia, ateisteja, eri tavoin vammaisia ihmisiä, ammattikoulun kävijöitä, suomenruotsalaisia ja ties ketä kaikkia. Varmasti ainoat ihmiset, jotka hyväksyttiin täysin oli meidän perhe, sukulaiset ja muutamat tuttavaperheet. Onneksi en ole itse perinyt tuollaisia ahdasmielisiä ja rasistisia mielipiteitä.

Tuo on muuten oma ilmiönsä: "meidän perhe on parempi kuin muut". Ilmeisesti sellainenkin oli yleistä.

Halveksinnasta en tiedä, mutta syntyessäni perheessäni oli osto- ja matkailuboikotissa seuraavat:

Espanja Francon takia 

Etelä-Afrikka apartheidin takia

Israel apartheidin ja kansainvälisen lain rikkomuksien (laittomat siirtokunnat) takia

Olen jatkanut kotoa opitulla linjalla ja vielä laajentanut tuosta, en matkaile maihin tai osta niiden tuotteita, jos niissä perseillään ihmisoikeusmielessä, rikotaan kansainvälisiä lakeja, tai joukkotuhotaan naisia, kuten Intiassa, jonka eteläosasta löytyy yli 200 kylää, joissa ei ole useaan vuoteen syntynyt yhtään tyttöä.