Onko jatkuvasti elämänkumppania vaihtava henkilö vakavasti otettava ja uskottava?

Ei ole vakavasti otettava.

Ei ole.

Erään melko äskettäin edesmenneen arvostetun suomalaisen näyttelijä-laulajan yksityis- ja parisuhde-elämä tuntuu olleen melkoista sillisalaattia.  Silti arvostan häntä taiteilijana enkä katso olevan tarpeellista ottaa kantaa hänen yksityiselämäänsä, koska se ei itse asiassa kuulu muille.

Parisuhteessa on aina kaksi ihmistä.  Ero voi tulla toisen toheloinnin takia.  Joten ei kannattaisi tuomita muiden eroja.

Ap taitaa unohtaa ettei parisuhteessa elävä itse voi tilanteille välttämättä mitään, ero voi tulla vaikka kuinka yrittäisi.  Niinpä vastaisin että uskottavuus ei kärsi siitä että vaihtaa partneria.

Itselleni ei tulisi mieleenikään kysyä muiden mielipidettä hankkiessani uuden kumppanin.  Jos kaverit rupeavat katsomaan kieroon niin siitä vaan.  Ei oo muiden juttu.

Miksi kukaan ottaisi kantaa toisen ratkaisuihin jos ei kysytä.  On epäkohteliastakin.

Kun nyt asiaa mietin niin ei ehkä ole mutta en mene tätä asianomaiselle sanomaan.  Tuttavapiirissä on kyllä tällaisia tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa unohtaa ettei parisuhteessa elävä itse voi tilanteille välttämättä mitään, ero voi tulla vaikka kuinka yrittäisi.  Niinpä vastaisin että uskottavuus ei kärsi siitä että vaihtaa partneria.

Sitten täytyy tehdä se johtopäätös, että ihminen ei ole selvästikään oman elämänsä herra, jos uudelleen ja uudelleen löytää itsensä sellaisesta tilanteesta täysin vastoin tahtoaan.

Eli ei ole uskottava.

Vielä huonompi vaihtoehto on se että, jäädään huonoon ja onnettomaan suhteeseen. 

Onneksi näistä asioista ei enää oteta paineita.  Jokainen elää kuten haluaa ja niin pitääkin.  Outo kysymys muuten aloittajalta.

Haa...jos se takuuvarma loppuiän kestävä suhde olisikin kirkossa kuulutettu heti kättelyssä, ei mitään eroja tulisikaan.  Mutta kun elämä ei pelitä ihan näin.  Jännää, ettei tämä itsestäänselvyys ole kaikille itsestäänselvyys.  Asioita ei voi tietää edeltäkäsin, tämä aapeelle tiedoksi.

Lähinnä ihmettelen ihmisiä, jotka löytävät uuden heti, kun eroavat edellisestä. Tunteet tuntuvat heräävän tosi herkästi. Ja sammuvan.

Mistäs minä edes voisin tietää, onko minua hoitava lääkäri miten innokas hyppäämään parisuhteesta toiseen?

Noh en itse ainakaan pidä tuollaisia lyhyitä suhteita "elämänkumppanuutena" vaan pelkästään seurusteluna, joten ei vaikuta siihen pidänkö henkilöä vakavasti otettavana vai en. 

Tosin jos henkilö itse selittäisi näistä seurustelusuhteistaan "elämänkumppaneina", niin alkaisin tarkkailemaan onko henkilö muutenkin jotenkin kujalla.

Ei ehkä ole mutta en silti ryhtyisi moraalinvartijaksi kun se ei ole tehtäväni.  On itse asiassa ihan hyvä että nykyisin noita parisuhteita ei välttämättä alunperinkään suunnitella pysyviksi ja keneltä sellainen on pois?

Ei kaikki etsi loppuelämän pituista suhdetta.

riippuu vähän. en luota tippaakaan ihmiseen joka eronnut useita kertoja ns vakavista suhteista. moraaliton ja luonnevikanen. mutta jos kevyttä säätämistä harrastaa eikä siis ees yritä sitoutua eli ei yritä esittää mitään muuta kuin on niin se on