Olen huolestunut 6v pojastani jolle maaraattiin toimintaterapiaa. Oli testeiss hieman ikatasoa jaljessa karkeamotoriikassa ja myos
hahmotuksessa. Nyt päässääni on alkanut pyörimään tulevat kouluvaikeudet jne ja mitä jos lapseni on erityislapsi... Älykkääksi on sanuttu opettajan taholta mutta onhan muitakin erityistarpeita. Olen tämän asia takia masentunut ja kärsin unettomuudesta. Olisiko teillä kertoa kokemuksia tällaisista asioista?
Kommentit (9)
Nykyään on olemassa hyviä apumuotoja ja poika voi hyvinkin hyötyä niistä ja pärjätä elämässä. Hyvähän se on että tarjotaan tukea eikä mikään tuomio.
Häntäkin kehutaan älykkääksi, ja etenkin luovaksi. Mutta edessä on mahdollisesti koulun aloitus pienryhmässä, joka tarkoittaa sitä, että kaikki kaverit pikkukylässä jäävät tänne, ja poika menee 20 :n kilometrin päähän isoon koulukeskukseen. Toivoisin että puolessa vuodessa tapahtuisi joku iso muutos parempaan.. :(
saman lapsen kanssa selviät varmaan jatkossakin, vaikka kävisikin ilmi, että hän on erityislapsi.
Terveisin yhden erityislapsen äiti.
ja toivon että poika saa avun jota tarvitsee. Muista että oikeilla avuilla hän on jonkun ajan kuluttua samoilla viivoilla ikätovereidensa kanssa. Elämä ei koskaan mene juuri kuten itse haluaisi.
t. 6
Se, että on jollain alueella ongelmia ei vielä tarkoita, että kyseessä olisi erityislapsi ja kuten joku jo ylläkin kirjoitti, ei elämä lapsen kanssa ainakaan huonompaan suuntaan muutu diagnosin kanssa. Lapsi saa tarvittavaa apua ja todennäköisesti tulee pärjäämään hyvin elämässään.
Meillä työpaikallani on paljon lapsia terapiassa, jotka käyvät aivan tavallista koulua ja menetyvätkin hienosti hahmotuksen ongelmista huolimatta. Ja ihania lapsia ovat myös erityisopetusta tarvitsevat lapset. Monet heistä ovat sitten jossain muussa asiassa taitavia kuin lukuaineissa koulussa.
t. oppimisvaikeuksisten lasten kanssa työskentelevä toimintaterapeutti
On kyllä aikaisemmin ollut mm. puheterapiassa ja päiväkodin pienryhmässä.
Poika tykkää kovasti käydä toimintaterapiassa. Siellä on pieni ryhmä ja monta ohjaajaa: viimeksi kolme poikaa ja neljä aikuista! Aluksi minäkin taisin hieman nikotella asiaa, ja mietin, onko se tosiaan tarpeen. Mutta jos poika pitää siitä, minäkin pidän. Ei siitä voi haittaakaan pojalle olla, pikemmin päinvastoin. Lapsen parasta tässä kai pitää ajatella.
5 vuotiaana laitettiin kaksivuotiseen esikouluun ja normaalisti 7 vuotiaana meni kouluun. Nyt on tokalla luokalla, ja kaikki menee normaalsiti. Ei ole ollut mitään ongelmia, päinvastoin.
Älä ajattele, että pojallesi ' määrättiin' terapiaa, ei se ole mikään rangaistus. Koita olla iloinen, että poikasi SAA terapiaa!!! Jospa niitä kouluvaikeuksiakaan ei sitten tule kun saatte apua ajoissa.