Lue keskustelun säännöt.
Muita minimalismista haaveilevia/ siihen pyrkiviä?
26.04.2023 |
En nyt tarkoita sellaista ääriminimalismia, että on tyyliin yksi lautanen ja yksi muki jne, vaan lähinnä sellaista selkeyttä ja laadukkaita tavaroita, joilla kaikilla on tarkoitus ja oma paikkansa.
Olen itse vähentänyt ylimääräistä tavaraa pikku hiljaa jo parin vuoden ajan, mutta tuntuu että kaipaisin vielä lisää tilaa olla ja hengittää, eli melko paljon saisi vielä karsia.
Yksi ongelmakohta on vaatteet ja kodintekstiilit. Olen aina ajatellut, että kun on reilusti vaatteita ja esim pussilakanoita, niin ei tarvitse niin usein pestä pyykkiä. MUTTA tässä onkin käynyt niin, että pyykkikori tursuaa jatkuvasti yli äyräiden, kaikki vaatteet on aina hukassa. En meinaa jaksaa aloittaa pyykinpesua, kun se on niin kauhea urakka! Mahtaisiko huomattavasti vähemmällä vaatemäärällä kuitenkin olla helpompaa? Pyykkiä joutuisi pesemään useammin, mutta ei tarvitsisi kaivella ja etsiä niitä tärkeimpiä pestäviä sieltä valtavan pyykkivuoren uumenista ja ehkä vaatekaappikin pysyisi siistimpänä ja tarvittavat vaatteet olisi helpompi löytää.
Olen ajatellut jopa yksinkertaistaa ruokavaliota. Kuivakaappi on todella täynnä jos jonkinlaista siementä, hiutaletta ja jauhoa. Ehkä ihan perusjutuilla pärjäisi: kaurahiutaleet puuroon, vehnäjauho satunnaista leipomista varten.
Ajatuksia, kokemuksia, vertaistukea?
Kommentit (73)
Löydän itseni edellisten kertomuksista ;D.
Keittiön tasoilla minulla ei myöskään löydy pienkoneita. Taso on kuin 'kirjahylly' ja tasolla muutama taideteos nojaa seinään (valot myös kivasti korostavat niitä), tasolla muutama kaunis esine myöskin (usein lasista). Puhdasta ja kaunista. Muutenkin sisustukseni on harkittua ja mietittyä, ei liian täyttä. Pitää pystyä 'hengittämään' ja siivousta tavoittelen mahdollisimman helpoksi.
Nyt olen törmännyt ongelmaan. Tykkään siis asumisen kehittämisestä ja haluan liikkua suhteellisen nopeasti eteenpäin eli muutan usein, muutaman vuoden välein. Koska elämä on lyhyt. Asunto on myytävä. Ongelmaksi on tullut se, että myyntikuvat stailataan. Viime kerralla välittäjä kertoi, että stailaus kuuluu heidän hintaansa, se on pakollinen. Kun kiinteistövälittäjät stailaavat, he tunkevat muovisia viherkasveja huoneeseen, tuovat puiset kapustat keittiön tasolle, kasaavat värikkäitä (rumia) tyynyjä sohville, laittavat hedelmiä sohvapöydälle, tuovat polkuauton nurkkaan, siirtävät kalusteita epäjohdonmukaiseen paikkaan, ym. Aivan hirveetä! Kun kuvat valmistuu, kiemurtelen tuskissani, kun katson Oikotien ja Etuoven myyntikuvia - kaikki ovat samannäköistä massaa. Jokaisessa vaalea yleisnäkymä + epämääräistä vihreää röpellystä ja oksaa. Mikään ei pomppaa silmiin. Välittäjät olivat halunneet minulta poistaa myös isokokoiset tummat maalaukset (jotka toivat kontrastin). Miten tällainen voi lisätä myyntiä? Kukaan ei jaksa katsoa sitä samanlaisten kuvien massaa, saatika tulla näytöille. Ennen persoonallinen, niukka sisustukseni houkutteli paikalle ja kaupat tehtiin nopeasti. Oman sisustuksen rakentaminen on vaatinut paljon miettimistä ja töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös yksi minimalisti. Harmittaa, kun aiheelle ei tunnu juuri olevan suomenkielisiä "foorumeita", vaikka muualla aihe on suosittu.
Itselläni minimalisti on parantanut elämänlaatua monellakin tapaa. Stressiä on vähemmän, rahaa säästyy jne.
Tunnistan myös tuon minimalismin ruuan suhteen. Syön terveellisemmin ja ruuanlaittoon menee vähemmän aikaa kuin ennen, kun kaapeista on kaikki turha pois myös keittiön osalta.
Asuin muutaman vuoden ulkomailla ja siellä oli vain kahdet lakanat, suurempia pyyhkeitä ehkä kolme ja käsipyyhkeitä pari enemmän. Se oli aivan mahtavaa! Lakanat vain samantien pesuun kun otti pois sängystä ja kaappi sailyi siistinä. Yleensä käytin myös vain yhtä vartalopyyhettä, se ehti hyvin kuivua kun laittoi pesuun suihkun jälkeen.
Tuon reissun vuoksi olen myös karsinut tavaroita suurella kädellä ja yritin varastoida Suomessa vain ne tavarat, joista suuresti pidän. Oli ihanaa hävittää keittiöstä kaikki epämääräiset muoviroinat ja eripariset kupit/astiat, puhumattakaan sellaisista ehjistä mutta eriparisista/rumista lakanoista ja pyyhkeistä, jotka ovat vain kulkeneet mukana! Vielä ihanampaa oli palata Suomeen ja todeta, että on vain niitä kivoja asioita jäljellä.
AP:n tilanne ei kyllä kuulosta varsinaisesti minimalismin etsimiseltä, vaan enemmänkin hamstrauksen/kaaoksen hillitsemiseltä. Jos esimerkiksi lakanoiden hävittämisellä on suuri kynnys, niin laita suurin osa varastoon pahvilaatikkoon ja jätä 2-3 settiä aktiivikäyttöön. Siinä on sekin hyvä puoli, että nuo aktiivikäytössä olevat kuluvat nopeammin ja voit sitten ottaa laatikosta uusia tilalle kunhan menevät puhki. Vaatteita taitaa olla hyvin suuri määrä, jos niitä lojuu vuosikausia pyykkikorin pohjalla.
Kannattaa lukea Konmari ja noudattaa sitä ainakin aluksi mahdollisimman orjallisesti. Niin pääsee oikeaan mielentilaan ja tyypillisimmät esteet tavaroista luopumiselle kuten tunnearvo, syyllisyys ja epävarmuus tulevasta väistyvät. Tein itse laajan ja toista vuotta kestäneen konmarituksen lähes 10 vuotta sitten, ja sen jälkeen koti on pysynyt kuosissa ja tavaramäärä hallittuna. Aina silloin tällöin täytyy toki ottaa kevyt päivityskierros, mutta se on hyvin pientä ylläpitoa verrattuna alkuperäiseen karsimisprojektiin.
Erityisesti nykyisessä tilanteessa monelle rahan kanssa tiukilla olevalla minimalismista olisi hyötyä. Enkä tarkoita etteikö ihmiset keskimäärin olisi siis riittävän järkeviä itse tarkastelemaan rahankäyttöään. Tarkoita sitä, että ostamisen lopettaminen herättää aivan eri tavalla käsittelemään sitä, mikä meille on tarve ja mikä taas "tarve" eli halua saada jotain minkä naamioimme tarpeeksi.
Itse kuvittelin pitkään ostavani vain tarpeeseen, kunnes minimalismin myötä halusin kokeilla ostolakkoa. Ensimmäinen vuosi meni suht hyvin kunnes tuli syksy ja kotona olo lisääntyi kesän rientojen jälkeen. Tulikin yhtäkkiä "tarve" saada kotiin yhtä sun toista arkea parantamaan, lämpimiä vaatteitakin "tarvitsi. Kun pakotin itseni olemaan ostamatta, taaksepäin katsoessa huomaan helposti, etten oikeasti tarvinnut mitään vaan halusin vain, koska olo oli väsynyt, kurja ja yksinäinen.
Ostolakko jatkuu nyt toista vuotta ja näin kesää kohden niitä "tarpeita" tuntuu taas tulevan. Muiden ihmisten kanssa keskustellessa tämän helposti myös huomaa, kuinka paljon sisäisiin haluihin ja tunnetiloihin pyritään aivan huomaamatta reagoimaan luomalla tarpeita, joita tyydytetään ostamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos mielenkiintoisista ja inspiroivista kommenteista!
Muistatteko sellaisen reality-sarjan, jossa ihmisten kaikki tavarat laitettiin isoon konttiin ja sitten saivat sieltä yksi kerrallaan hakea mitä eniten tarvitsivat? Toki se oli hieman dramaattinen kun ei ollut MITÄÄN aluksi, mutta ideana tuollainen houkuttelisi jos olisi jotenkin mahdollista toteuttaa järkevästi.
Minulla jatkuu tänään vaatekaapin inventaario, eilen sain kerättyä jo muovipussillisen niitä "vähän reikäisiä varavaatteita" pois laitettavaksi.
Tuohon edelliseen kommenttiin sen verran vastausta, että en koe olevani hamstraaja. Mulla on varmaan hyvin "tavallinen" määrä tavaraa ja tosiaan jo pari vuotta pikku hiljaa vähentänyt. Ja kyllä mun unelma on oikeasti se minimalismi (mitä se nyt sitten tarkoittaakaan!), mun tie siihen vaan on pitkä ja mutkikas :-D
Kiva ketju, kiitos ap!
Minulla on sama pyrkimys, mutta homma on vaikea, kun tässä monen huoneen ja kaapin asunnossa on niin hirveästi roinaa.
Tavoitteeni on päästä eroon mahdollisimman paljosta, sillä ajatus on muuttaa parin vuoden sisällä puolet pienempään asuntoon.
Siivosin pari päivää sitten kaksi kaappia ja heitin jotain pois. Sitten tuli väsymys... Ehkäpä voisin jatkaa tänään ketjun innoittamana ja käydä läpi kenkäni. Niitä on ihan hirveästi, vaikka käytän aina vain yksiä ja samoja.
Lisäksi minulla on erilaisia takkeja kasapäin, vaikken niitä käytä ikinä, mutten raaski luopuakaan hienoimmista, jotka ovat tietysti juuri niitä, joita en käytä, käytän vain tuulitakkia...
Olen vähän hamstraaja,esimerkiksi hammasharjapakkauksia ja rasvoja jne löytyy varastosta ehkä 10 vuoden tarpeiksi, 'jos sattuvat loppumaan', eikä pääse kauppaan. Pattereiräta jne samoin. Kun viime vuonna kehotettiin ostamaan taskulamppu sähkökatkon varalle, ostin 8, jokaiselle perheenjåsenelle 2 erilaista. Jne. Tämä on varmaan joku sairaus...
Toivottavasti tämä ketju pysyy elossa pitkään, siitä saa innostusta tavaran karsintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti nykyisessä tilanteessa monelle rahan kanssa tiukilla olevalla minimalismista olisi hyötyä. Enkä tarkoita etteikö ihmiset keskimäärin olisi siis riittävän järkeviä itse tarkastelemaan rahankäyttöään. Tarkoita sitä, että ostamisen lopettaminen herättää aivan eri tavalla käsittelemään sitä, mikä meille on tarve ja mikä taas "tarve" eli halua saada jotain minkä naamioimme tarpeeksi.
Itse kuvittelin pitkään ostavani vain tarpeeseen, kunnes minimalismin myötä halusin kokeilla ostolakkoa. Ensimmäinen vuosi meni suht hyvin kunnes tuli syksy ja kotona olo lisääntyi kesän rientojen jälkeen. Tulikin yhtäkkiä "tarve" saada kotiin yhtä sun toista arkea parantamaan, lämpimiä vaatteitakin "tarvitsi. Kun pakotin itseni olemaan ostamatta, taaksepäin katsoessa huomaan helposti, etten oikeasti tarvinnut mitään vaan halusin vain, koska olo oli väsynyt, kurja ja yksinäinen.
Ostolakko jatkuu nyt toista vuotta ja näin kesää kohden niitä "tarpeita" tuntuu taas tulevan. Muiden ihmisten kanssa keskustellessa tämän helposti myös huomaa, kuinka paljon sisäisiin haluihin ja tunnetiloihin pyritään aivan huomaamatta reagoimaan luomalla tarpeita, joita tyydytetään ostamalla.
Hyvä kommentti, kiitos siitä.
Tunnistan kyllä tuon tarpeiden luomisen ja sen ajatuksen, että hakee jotain tiettyä tunnetta ostamalla tavaroita. Toisaalta joskus olen tehnyt myös onnistuneita ostoksia, vaikka en olisi välttämättä tarvinnut kyseistä asiaa. Esimerkiksi viime syksynä ostin ison, paksun villamaton olohuoneeseen. Asunnossani on erittäin kylmät lattiat ja tuo matto tuo ihanasti pehmeyttä ja lämpöä talveen.
Itse en halua lähteä liian tiukalle linjalle, esim tuohon ostolakkoon. Haluan suoda itselleni harkittuja, laadukkaita ostoksia. Tuolla aiemmin joku kertoi, että hankkiutuu aina eroon jostain vanhasta mikäli ostaa jotain. Se voisi olla mullekin hyvä ja toimiva systeemi. Lisäksi olen huomannut, että ei kannata ostaa halpaa (jos se vaan suinkin on mahdollista). Halpoja tuotteita ostaa helpommin ilman kunnollista harkintaa, halpa tarkoittaa valitettavan usein huonoa laatua josta sitten tulee vaan harmia ja ärsytystä. Lisäksi halpoja tuotteita saa samalla rahalla enemmän = liikaa tavaraa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kiva ketju, kiitos ap!
Minulla on sama pyrkimys, mutta homma on vaikea, kun tässä monen huoneen ja kaapin asunnossa on niin hirveästi roinaa.
Tavoitteeni on päästä eroon mahdollisimman paljosta, sillä ajatus on muuttaa parin vuoden sisällä puolet pienempään asuntoon.
Siivosin pari päivää sitten kaksi kaappia ja heitin jotain pois. Sitten tuli väsymys... Ehkäpä voisin jatkaa tänään ketjun innoittamana ja käydä läpi kenkäni. Niitä on ihan hirveästi, vaikka käytän aina vain yksiä ja samoja.
Lisäksi minulla on erilaisia takkeja kasapäin, vaikken niitä käytä ikinä, mutten raaski luopuakaan hienoimmista, jotka ovat tietysti juuri niitä, joita en käytä, käytän vain tuulitakkia...
Olen vähän hamstraaja,esimerkiksi hammasharjapakkauksia ja rasvoja jne löytyy varastosta ehkä 10 vuoden tarpeiksi, 'jos sattuvat loppumaan', eikä pääse kauppaan. Pattereiräta jne samoin. Kun viime vuonna kehotettiin ostamaan taskulamppu sähkökatkon varalle, ostin 8, jokaiselle perheenjåsenelle 2 erilaista. Jne. Tämä on varmaan joku sairaus...
Toivottavasti tämä ketju pysyy elossa pitkään, siitä saa innostusta tavaran karsintaan.
Anteeksi suoruus, mutta sinä ainakin vaikutat omaavan hamstraajan vikaa. Siksi suosittelisin sinullekin sitä Konmaria. Täällä on ollut useita raivaus- ja siivousketjuja, joista voisi olla sinulle parempaa tukea. Minimalismiin pyrkiminen noinkin "runsaasta" lähtötilanteesta voi olla turhan raju tavoite, ja onko se edes tavoite sinulle?
Minusta tämän ketjun voisi pitää minimalismia käsittelevänä ja "lievemmästä" karsimisesta keskustelu voisi tapahtua niissä muissa ketjuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä haluan karsia tavaraa. Liikaa on esim. astioita ja petivaatteita. Aina kun päätän luopua jostain tavarasta, muutan mieleni siinä vaiheessa kun tavara on tarkoitus laittaa pussiin/laatikkoon. En ymmärrä mistä tämä johtuu. Päätän luopua, mutta sitten en pystykään. Olen kyllä jonkin verran antanut vaatteita ja kirjoja pois. Vien ne eräälle kirppikselle, johon saa lahjoittaa tavaraa. Haluan tavaramäärän vähenevän huomattavasti, mutta jotenkin en pysty siihen. Mikä lie psykologinen ongelma.
Sitten on kosmetiikka, jota olen haalinut valtavasti, erityisesti saippuat, shampoot ja suihkugeelit. Niitä tuotteita ei voi lahjoittaa mihinkään, mutta menisi varmaan vuosia käyttää ne kaikki. Jos heitän roskiin, tuntuu että rahaa menee hukkaan. Avaamattomat voisi ehkä antaa lahjaksi jollekin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi minimalisti. Viimeisen parin viikon aikana on mennyt useampi kassillinen tekstiilejä ja astioita Kierrätyskeskukseen. Koko ajan tuntuu itsestäkin kevyemmältä. Samalla yritän laihduttaa kun on tekemistä. Ruokakaapit ja kylmäsäilytykset ovat järkeviä, enkä osta turhaa. Keittiökaapistot siistit ja järjestelmälliset. Tunnen välillä olevani kuin lentoemäntä koneessa.
Pesukoneeseen laitan kahden viikon välein koneellisen valkopyykkiä (lakanat, pyyhkeet) ja toiseen erään trikoiset kotivaatteet ehkä noin neljältä viikolta, jotta tulee koneellinen. Kauden jälkeen voi pestä viimeistään ko. kausivaatteet. Näillä siis jatkuvasti menen - pyrin koneellisiin. Pyykkään talon pyykkituvassa, kun kuivatuskin siellä on nopeaa ja helppoa.
Myös häkkikomero alkaa olla tyhjennetty ja siivottu. Sinne jätin ylimääräisiä mattoja, peitteitä ja tyynyjä, jos joskus tulee käsky väestönsuojaan. Normi joulukoristeet ja työkalut vielä lisänä.
Tähtään helppoon muuttoon jatkossa. Asun Helsingissä ja mahdollisesti seuraava asuntoni on jo aika pieni. Mietin sitä karsiessani - se helpottaa ymmärtää, mihin tähtää.
Olen karsimassa myös huonekalujani. Mjukissa myynti on helppoa.
Kun ostan tarpeeksi laadukasta tavaraa/tekstiiliä/vaatteita, sitä ei kaipaakkaan enempää. Vähemmän on enemmän. Omistan laadukkaita takkeja, joista vanhin (Marimekko) on jo kohta 40 vuotta, ja vieläkin kaikki kehuvat sitä. Kaikki ikäväntuntuiset kengät on poistettu ja korvattu joustavilla ja pehmeillä. Laukut laadukkaita - vanhat poistettu. Laukuista puolet sellaisia, jotka kestävät sadetta.
Lakanoita on 3 settiä yhden hengen asunnossa. Samoin pyyhkeitä. Nyt minulla on vaatehuone ja se järjestetty niin, että kaikki löytyy helposti ja vaatteet hengittävät. Samoin kaikilla muillakin tavaroilla oma paikkansa - tavarat löytyvät heti.
Kotivaatteina yritän käyttää vanhentuneita trikoovaatteita. Jos tarviin niitä lisää, käyn Uffissa.
Meikkejä en enää ole tarvinnut ja ne ovat pikkuhiljaa myös vanhentuneet.
Kotini on raikas. Siivous on helppoa.
Olen jäänyt eläkkeelle. Koskaan ei tiedä, milloin muisti huononee liikaa tai on siirryttävä palvelutaloon, silloin on enää vähän tehtävää jäämistötavaransa kanssa.
Suunnittelen talouttani. Mietin testamenttiani, jne.
Ennen säilytin kaikenlaista ajatuksella, että ehkä tarvitsen vielä, ehkä muokkaan niitä, kaikilla on... Siivouksessa sai myös lähteä esim. piirakka- ja kakkuvuuat ja sähkövatkain, sillä en halua tehdä epäterveellistä ruokaa. Erilaiset juomalasit, sillä en käytä alkoholia. Myös esim. henkilövaaka, sillä painonnousun huomaa housuista tai ympärimitasta, jne.
Meillä on sama.
Kellarikomerossa on eurolavoista tehty pohja.
Tämän päälle voi laittaa ihan peruslevyjä, sen päälle mattoja ja ja sitten on vanhoja tyynyjä ja peittoja.
https://www.ikea.com/fi/fi/p/dimpa-saeilytyspussi-laepikuultava-1005677…
Tällaisessa on nämä kaikki kangasta sisältävät ja levyt ovat sivussa. Levyjä on enemmänkin, saadaan seiniä ladattua.
Myös kellarissa on paksumpia muovikanistereita ja sarviksen mukeja.
Kellarikomero on n 8 neliötä, sinne mahtuu. Vaikka näiden lisäksi siellä on vain joulukuusi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan karsia tavaraa. Liikaa on esim. astioita ja petivaatteita. Aina kun päätän luopua jostain tavarasta, muutan mieleni siinä vaiheessa kun tavara on tarkoitus laittaa pussiin/laatikkoon. En ymmärrä mistä tämä johtuu. Päätän luopua, mutta sitten en pystykään. Olen kyllä jonkin verran antanut vaatteita ja kirjoja pois. Vien ne eräälle kirppikselle, johon saa lahjoittaa tavaraa. Haluan tavaramäärän vähenevän huomattavasti, mutta jotenkin en pysty siihen. Mikä lie psykologinen ongelma.
Sitten on kosmetiikka, jota olen haalinut valtavasti, erityisesti saippuat, shampoot ja suihkugeelit. Niitä tuotteita ei voi lahjoittaa mihinkään, mutta menisi varmaan vuosia käyttää ne kaikki. Jos heitän roskiin, tuntuu että rahaa menee hukkaan. Avaamattomat voisi ehkä antaa lahjaksi jollekin.
Juuri näihin ongelmiin ja pohdintoihin Konmarista, siitä ensimmäisestä vaaleanpunaisesta kirjasta, saa vastauksia ja apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan karsia tavaraa. Liikaa on esim. astioita ja petivaatteita. Aina kun päätän luopua jostain tavarasta, muutan mieleni siinä vaiheessa kun tavara on tarkoitus laittaa pussiin/laatikkoon. En ymmärrä mistä tämä johtuu. Päätän luopua, mutta sitten en pystykään. Olen kyllä jonkin verran antanut vaatteita ja kirjoja pois. Vien ne eräälle kirppikselle, johon saa lahjoittaa tavaraa. Haluan tavaramäärän vähenevän huomattavasti, mutta jotenkin en pysty siihen. Mikä lie psykologinen ongelma.
Sitten on kosmetiikka, jota olen haalinut valtavasti, erityisesti saippuat, shampoot ja suihkugeelit. Niitä tuotteita ei voi lahjoittaa mihinkään, mutta menisi varmaan vuosia käyttää ne kaikki. Jos heitän roskiin, tuntuu että rahaa menee hukkaan. Avaamattomat voisi ehkä antaa lahjaksi jollekin.
Kerää ylimääräiset kosmetiikat yhteen ja laita ilmaiseksi tarjolle jonnekin (FB-ryhmään, Toriin...). Mikäli kukaan ei halua, niin roskiin vaan. Tunnistan tuon vaikeuden luopua ja laittaa roskiin, mutta joskus ei vaan voi muuta. Ajattele että se on sulle oppitunti jatkon kannalta, että mietit jatkossa aina tarkkaan ostoksia ettei mene mikään hukkaan.
Mä olen juuri muuttanut toiseen asuntoon ja aloin seurustelemaan miehen kanssa. Miehen asunnossa on puutetta monessa asiassa, koska hänen entinen naisystävä vei lähes kaiken mennessään. Tuo ei siis haittaa oikeastaan ollenkaan. Hyvä meidän on nukkua sohvalla vedettävästä sängystä ja pieniä juttuja saadaan ostettua kun on oikeasti tarve. Toin osan omista astioistani tänne, koska en niistä pidä, mutta ne ovat käyttökelpoisia. Nyt minun kotonani on vähemmän astioita ja se on tosi ok. Tulevat kaikki astiat nyt käyttöön ainakin. Nämä astiat myös jäävät miehelle jos eroamme.
Vaatteiden osalta hämmästyin kun ei mahtunut kaikki 30 henkariin samanlaiseen, vaan jouduin ottamaan eteisestä henkareita käyttöön. Luulin, että minulla olisi hyvin tilaa kaikille vaatteilleni henkareilla mutta toisin kävi. En siis osta lisää henkareita, vaan karsin vaatteita. Nyt toin osan vaatteistani miehen luo. Pääasiassa on talvikaudella kaksi trikoomekkoa käytössä, mutta ne ovat näin muutaman vuoden käytön jälkeen kamalassa kunnossa ja ne pitäisi uusia. Töissä niitä kuitenkin käytän, koska ei vain yksinkertaisesti ole muita. Reikiä ja saumoja paikkailen kun tulee uusia. Kunhan etuosa ja takaosa ovat ehjinä. Vähän olen kyllä kahden vaiheilla, että haluanko uusia trikookankaisena vai jonain muuna kankaana. Tämä on nyt ollut teemana siis viimeisen puoli vuotta ja ärsyttää edes ajatella sitä. Kesävaatteissa on muutama mekko vapaa-ajalle. Ne on tulleet ostettua ja ne nyt on kaapissa, jos vaikka lähtisi etelään. Tilasin pari kierrätyspussia ja laitan ne eteenpäin kunhan on täynnä.
Lakanoita on yksi petaus. Pyyhkeitä on liikaa, mutta pidän niitä ettei tarvitse poiskaan heittää. Laitan kiertoon eli siivoukseen kun ovat kuluneet. Verhoja on liikaa ja ne lähtevät kierrätyspusseihin. En ole niitä ainakaan seitsemään vuoteen käyttänyt niin joutavat jollekin, joka niistä saa iloa. Mukana on myös paksuja puuvillakankaita noin viisi metriä Vallilalta ja Pentikiltä. Matot laitoin juuri lattialle monen vuoden jälkeen. Sain ne pestyksi ja ovat ihan kivoja.
Huonekaluja on ja niistä en ole varma mitä teen. Ostin vuosi sitten tv:n, mutta en ole sitäkään katsonut kuin ehkä 10 tuntia. Sohvalla vietän jonkun verran aikaa ja sängyllä toki nukun. Sänkynä toimii pelkkä patja ja petari, en tee rungolla yhtään mitään. Ruokapöytä on keittiössä ja se on 4-hengen. Ruokapöydän tuolit pitäisi uusia, mutta en sitäkään ole jaksanut tehdä, koska nuo ajavat vielä tehtävänsä. Kaksi ylellisyyttä on ja toinen on yhdessä kaappikomerossa keittiössä on kaunis kahviastiasto, se on käytössä. Toinen on samaisessa kaapissa pieni alkoholihylly, johon olen säilönyt myös shottilasit, perintöviinilasit ja perintö shampanjalasit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva ketju, kiitos ap!
Minulla on sama pyrkimys, mutta homma on vaikea, kun tässä monen huoneen ja kaapin asunnossa on niin hirveästi roinaa.
Tavoitteeni on päästä eroon mahdollisimman paljosta, sillä ajatus on muuttaa parin vuoden sisällä puolet pienempään asuntoon.
Siivosin pari päivää sitten kaksi kaappia ja heitin jotain pois. Sitten tuli väsymys... Ehkäpä voisin jatkaa tänään ketjun innoittamana ja käydä läpi kenkäni. Niitä on ihan hirveästi, vaikka käytän aina vain yksiä ja samoja.
Lisäksi minulla on erilaisia takkeja kasapäin, vaikken niitä käytä ikinä, mutten raaski luopuakaan hienoimmista, jotka ovat tietysti juuri niitä, joita en käytä, käytän vain tuulitakkia...
Olen vähän hamstraaja,esimerkiksi hammasharjapakkauksia ja rasvoja jne löytyy varastosta ehkä 10 vuoden tarpeiksi, 'jos sattuvat loppumaan', eikä pääse kauppaan. Pattereiräta jne samoin. Kun viime vuonna kehotettiin ostamaan taskulamppu sähkökatkon varalle, ostin 8, jokaiselle perheenjåsenelle 2 erilaista. Jne. Tämä on varmaan joku sairaus...
Toivottavasti tämä ketju pysyy elossa pitkään, siitä saa innostusta tavaran karsintaan.Anteeksi suoruus, mutta sinä ainakin vaikutat omaavan hamstraajan vikaa. Siksi suosittelisin sinullekin sitä Konmaria. Täällä on ollut useita raivaus- ja siivousketjuja, joista voisi olla sinulle parempaa tukea. Minimalismiin pyrkiminen noinkin "runsaasta" lähtötilanteesta voi olla turhan raju tavoite, ja onko se edes tavoite sinulle?
Minusta tämän ketjun voisi pitää minimalismia käsittelevänä ja "lievemmästä" karsimisesta keskustelu voisi tapahtua niissä muissa ketjuissa.
Tosi vaikea suhtautua tähän ketjuun, kun kaikki puhuvat vähän omilla mittapuillaan. Yritetään saada hän samanlaiset mittapuut, jotta voidaan ymmärtää toisiamme.
Mikä on mielestänne normaali määrä tavaraa? Mikä on mittapuu minimalismille ja tavalliselle karsimiselle?
Esimerkiksi vaatteista, niin mahtuvatko teidän kaikki yhden ihmisen vaatteenne sisältäen talvi- ja kesävaatteet ja takit tämmöiseen vaatekaappiin?:
https://www.ikea.com/fi/fi/p/idanaes-vaatekaappi-valkoinen-60458835/
Jos kaikki menee tuohon, niin onko silloin paljon vai sopivasti vaatteita?
Vierailija kirjoitti:
Mä olen juuri muuttanut toiseen asuntoon ja aloin seurustelemaan miehen kanssa. Miehen asunnossa on puutetta monessa asiassa, koska hänen entinen naisystävä vei lähes kaiken mennessään. Tuo ei siis haittaa oikeastaan ollenkaan. Hyvä meidän on nukkua sohvalla vedettävästä sängystä ja pieniä juttuja saadaan ostettua kun on oikeasti tarve. Toin osan omista astioistani tänne, koska en niistä pidä, mutta ne ovat käyttökelpoisia. Nyt minun kotonani on vähemmän astioita ja se on tosi ok. Tulevat kaikki astiat nyt käyttöön ainakin. Nämä astiat myös jäävät miehelle jos eroamme.
Vaatteiden osalta hämmästyin kun ei mahtunut kaikki 30 henkariin samanlaiseen, vaan jouduin ottamaan eteisestä henkareita käyttöön. Luulin, että minulla olisi hyvin tilaa kaikille vaatteilleni henkareilla mutta toisin kävi. En siis osta lisää henkareita, vaan karsin vaatteita. Nyt toin osan vaatteistani miehen luo. Pääasiassa on talvikaudella kaksi trikoomekkoa käytössä, mutta ne ovat näin muutaman vuoden käytön jälkeen kamalassa kunnossa ja ne pitäisi uusia. Töissä niitä kuitenkin käytän, koska ei vain yksinkertaisesti ole muita. Reikiä ja saumoja paikkailen kun tulee uusia. Kunhan etuosa ja takaosa ovat ehjinä. Vähän olen kyllä kahden vaiheilla, että haluanko uusia trikookankaisena vai jonain muuna kankaana. Tämä on nyt ollut teemana siis viimeisen puoli vuotta ja ärsyttää edes ajatella sitä. Kesävaatteissa on muutama mekko vapaa-ajalle. Ne on tulleet ostettua ja ne nyt on kaapissa, jos vaikka lähtisi etelään. Tilasin pari kierrätyspussia ja laitan ne eteenpäin kunhan on täynnä.
Lakanoita on yksi petaus. Pyyhkeitä on liikaa, mutta pidän niitä ettei tarvitse poiskaan heittää. Laitan kiertoon eli siivoukseen kun ovat kuluneet. Verhoja on liikaa ja ne lähtevät kierrätyspusseihin. En ole niitä ainakaan seitsemään vuoteen käyttänyt niin joutavat jollekin, joka niistä saa iloa. Mukana on myös paksuja puuvillakankaita noin viisi metriä Vallilalta ja Pentikiltä. Matot laitoin juuri lattialle monen vuoden jälkeen. Sain ne pestyksi ja ovat ihan kivoja.
Huonekaluja on ja niistä en ole varma mitä teen. Ostin vuosi sitten tv:n, mutta en ole sitäkään katsonut kuin ehkä 10 tuntia. Sohvalla vietän jonkun verran aikaa ja sängyllä toki nukun. Sänkynä toimii pelkkä patja ja petari, en tee rungolla yhtään mitään. Ruokapöytä on keittiössä ja se on 4-hengen. Ruokapöydän tuolit pitäisi uusia, mutta en sitäkään ole jaksanut tehdä, koska nuo ajavat vielä tehtävänsä. Kaksi ylellisyyttä on ja toinen on yhdessä kaappikomerossa keittiössä on kaunis kahviastiasto, se on käytössä. Toinen on samaisessa kaapissa pieni alkoholihylly, johon olen säilönyt myös shottilasit, perintöviinilasit ja perintö shampanjalasit.
Patja lattialla nukkumista ei pitäisi harrastaa, se aikaansaa lattiaan kosteusvaurion patjan kohdalle. Siksi sängynrungot ovat olemassa.
T. Tekninen isännöitsijä
Hei, tuli mieleen noista ylimääräisistä shampoopulloista, ym.
Joskus muistan käyneeni asuntoesittelyssä Senioritalossa, jossa oli aula/olotilassa suuri kirjasto. Samoin huomasin kauniita tyylihuonekaluja ja tauluja. Sitten kuulin, että kirjasto oli saatu lahjoituksena. Eli jos on jotakin joka voisi ilahduttaa vanhuksia (kirjat, taulut, viltit, kauniit huonekalut, kasvit,.. ja miksei pesuaineetkin.), niin yhteydenotto vain ko. palvelutalon johtajaan. Jos ei onnistu, niin Torin 'annetaan' -palsta toimii myös hienosti. Mietin ukranalaisia perheitä, mutta en ole keksinyt miten heidät tavoittaisi. Minulla on esim. nukkeja, huonekaluja, ja säilykehernekeittoa, jotka voisivat olla haluttuja sinne.
Itse pidän nyt fokuksena, miten kiva olisi päästä pienempään asuntoon ilman turhaa roinaa. Tuo ajatus on saanut minut 'töihin'. Jos muutan eläkkeellä ulkomaille, niin koti Suomessa on siisti ja 'kevyt' - mahdollisesti vuokrattavissa kalustettuna.
Ja se, että poisannettavalle tavaralle on vielä olemassa 'arvo' niin ajattelen, että näin voin myös toteuttaa hyväntekeväisyyttä ilman suoran rahan antoa. Kun vien Kierrätyskeskukseen, tavallaan kustannan hyvää toimintaa siellä. Osa työntekijöistä saa arvokasta työkokemusta. Tavara voi ilahduttaa toista ja nostaa ylös masennuksesta, köyhyydestä. Uskon hyvänkiertoon.
Ostan nykyään vaatteita vasta, kun vanhat menee rikki. Valitettavasti
miehenä en oikein osaa korjata vaatteita. Viimeksi, kun korjasin housun
saumaa, niin repesi uudelleen. Kun tietäisi jonkun hyvän korjaajan, niin
voisi vähän maksaakin.
Minun minimaalisuus on sellainen, että tavaraa on juuri sen verran kuin kaappeihin hyvin mahtuu. Häkkivarastossa minulla ei ole muuta kuin seuraavaksi kierrätykseen tai johonkin keräykseen päätyvää tavaraa. Keittiön työpöydillä on vai pari kodinkonetta, kapustat ja kauhat eivät ole esillä vaan laatikoissa. Kodin muilla tasoilla pidän esillä vain muutamia esineitä kerrallaan, loput säilytän kaapissa. Kotini näyttää aina siistiltä ja se on myös helppo pitää siistinä koska esillä ei ole koko omaisuutta. Siivoilen silloin tällöin kaapin kerrallaan ja luovun tavaroista joita en ole käyttänyt enkä tarvinnut pitkiin aikoihin. Jos ostan kotiin jotain uutta, niin yleensä silloin luovun jostain vanhasta. Kun ikää alkaa tulla pitää miettiä myös mitä jälkeensä jättää ettei sukulaisille tule kodin tyhjennyksestä viikkokausien urakkaa.