Aikuisten lasten vanhemmat: Onko kellään lapsi katkaissut välejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vanhempien näkemyksiä heidän omasta näkökulmastaan. Mutta ei sellaisia, joissa arvaillaan mitäköhän se lapsi mahtaa ajatella ja minkä diagnoosin vanhempi hänelle antaisi, jos voisi.

Pelkkä vanhempien näkökulma. Onnistuisiko?

Aloituksessa kysyit, että mistä johtuu, tapahtuiko jotain? Ja nyt sitten ei saakaan arvailla mistä se johtuu, mitä lapsi ajattelee. 

Mitä haet aloituksellasi, ap?

Nuo edelliset kommentit ei ollut mun. Mua kiinnostaa syyt vanhemman näkökulmasta, koska liian usein tämä suhteitaan katkonut pääsee enemmän ääneen ja toitottaa sitä koko maailmalle. Miltä tuntuu ihmisestä jonka oma lapsi hylkää? Ja mitkä oli syyt jotka siihen johti? Oliko yksi iso riita vai useamman vuoden periodilla tapahtunut? Mulla on lähipiirissä tällainen välit katkaissut ja hänen mielipiteensä tiedän. ap.

ps: Ja diagnoositkin kiinnostaa, jos ne on ihka oikeita lääkärin toteamia.

Millä tavalla nämä lapset pääsevät LIIAN usein ääneen?

Kyllä minun kokemus on juuri toisin päin. Että vanhemmat esittävät kaikille, että lapsi on paha ja katkonut suhteet ilman syytä. Ja lapsen näkökulmasta ei ole kukaan kiinnostunut.

Niin no, ehkä minä olen kuullut enemmän näitä lasten näkökantoja. En ole eläessäni kuullut kenenkään vanhemman katkoneen siltoja lapseensa, vaikka jotkut näinkin väittää tapahtuneen. Edelleenkin keskustelu menee ihan eri suuntaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Kukaan ei taida uskaltaa tunnustaa, kun saa niin paljon paskaa sitten niskaansa. M.O.T ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On katkaissut. Enkä saa tavata lapsenlapsiani. Tämä aikuinen lapsi haluaa määrätä miten elän kotona, silloin kun olen yksin, enkä minä siihen suostu niin en sitten saa tavata lapsenlapsia enkä enää saa heidän kuulumisiaan. 

Päihdeongelma siis.

Hän on tehnyt yhden aloituksenkin tästä. Viini maistuu ja jotain lääkekoukkuja ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vanhempien näkemyksiä heidän omasta näkökulmastaan. Mutta ei sellaisia, joissa arvaillaan mitäköhän se lapsi mahtaa ajatella ja minkä diagnoosin vanhempi hänelle antaisi, jos voisi.

Pelkkä vanhempien näkökulma. Onnistuisiko?

Aloituksessa kysyit, että mistä johtuu, tapahtuiko jotain? Ja nyt sitten ei saakaan arvailla mistä se johtuu, mitä lapsi ajattelee. 

Mitä haet aloituksellasi, ap?

Nuo edelliset kommentit ei ollut mun. Mua kiinnostaa syyt vanhemman näkökulmasta, koska liian usein tämä suhteitaan katkonut pääsee enemmän ääneen ja toitottaa sitä koko maailmalle. Miltä tuntuu ihmisestä jonka oma lapsi hylkää? Ja mitkä oli syyt jotka siihen johti? Oliko yksi iso riita vai useamman vuoden periodilla tapahtunut? Mulla on lähipiirissä tällainen välit katkaissut ja hänen mielipiteensä tiedän. ap.

ps: Ja diagnoositkin kiinnostaa, jos ne on ihka oikeita lääkärin toteamia.

Millä tavalla nämä lapset pääsevät LIIAN usein ääneen?

Kyllä minun kokemus on juuri toisin päin. Että vanhemmat esittävät kaikille, että lapsi on paha ja katkonut suhteet ilman syytä. Ja lapsen näkökulmasta ei ole kukaan kiinnostunut.

Niin no, ehkä minä olen kuullut enemmän näitä lasten näkökantoja. En ole eläessäni kuullut kenenkään vanhemman katkoneen siltoja lapseensa, vaikka jotkut näinkin väittää tapahtuneen. Edelleenkin keskustelu menee ihan eri suuntaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Kukaan ei taida uskaltaa tunnustaa, kun saa niin paljon paskaa sitten niskaansa. M.O.T ap.

No jos on käyttäytynyt niin että oma lapsi katkaisee välit, tulee siinä "paskaa niskaan" muilta. On nimittäin tullut mokattua ihan oikeasti, jos tilanne on tuo. Minusta aivan selvä asia, että ymmärrystä ei juuri heru. Eivätkä vanhemmat juuri halua puhua siitä, kun tietävät mokanneensa.

Jokainen tajuaa, että päätöstä katkaista välit ei tehdä kevyin perustein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vanhempien näkemyksiä heidän omasta näkökulmastaan. Mutta ei sellaisia, joissa arvaillaan mitäköhän se lapsi mahtaa ajatella ja minkä diagnoosin vanhempi hänelle antaisi, jos voisi.

Pelkkä vanhempien näkökulma. Onnistuisiko?

Aloituksessa kysyit, että mistä johtuu, tapahtuiko jotain? Ja nyt sitten ei saakaan arvailla mistä se johtuu, mitä lapsi ajattelee. 

Mitä haet aloituksellasi, ap?

Nuo edelliset kommentit ei ollut mun. Mua kiinnostaa syyt vanhemman näkökulmasta, koska liian usein tämä suhteitaan katkonut pääsee enemmän ääneen ja toitottaa sitä koko maailmalle. Miltä tuntuu ihmisestä jonka oma lapsi hylkää? Ja mitkä oli syyt jotka siihen johti? Oliko yksi iso riita vai useamman vuoden periodilla tapahtunut? Mulla on lähipiirissä tällainen välit katkaissut ja hänen mielipiteensä tiedän. ap.

ps: Ja diagnoositkin kiinnostaa, jos ne on ihka oikeita lääkärin toteamia.

Millä tavalla nämä lapset pääsevät LIIAN usein ääneen?

Kyllä minun kokemus on juuri toisin päin. Että vanhemmat esittävät kaikille, että lapsi on paha ja katkonut suhteet ilman syytä. Ja lapsen näkökulmasta ei ole kukaan kiinnostunut.

Niin no, ehkä minä olen kuullut enemmän näitä lasten näkökantoja. En ole eläessäni kuullut kenenkään vanhemman katkoneen siltoja lapseensa, vaikka jotkut näinkin väittää tapahtuneen. Edelleenkin keskustelu menee ihan eri suuntaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Kukaan ei taida uskaltaa tunnustaa, kun saa niin paljon paskaa sitten niskaansa. M.O.T ap.

No jos on käyttäytynyt niin että oma lapsi katkaisee välit, tulee siinä "paskaa niskaan" muilta. On nimittäin tullut mokattua ihan oikeasti, jos tilanne on tuo. Minusta aivan selvä asia, että ymmärrystä ei juuri heru. Eivätkä vanhemmat juuri halua puhua siitä, kun tietävät mokanneensa.

Jokainen tajuaa, että päätöstä katkaista välit ei tehdä kevyin perustein.

No ei ole ihan noin mustavalkoinen maailma. Ja tarkoitin että tässä ketjussa tunnustaisi vaikka on pyydetty ettei haukuttaisi. Kuten heti yhtä haukuttiin sekä juopoksi että narkiksi. ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On katkaissut. Enkä saa tavata lapsenlapsiani. Tämä aikuinen lapsi haluaa määrätä miten elän kotona, silloin kun olen yksin, enkä minä siihen suostu niin en sitten saa tavata lapsenlapsia enkä enää saa heidän kuulumisiaan. 

Päihdeongelma siis.

Hän on tehnyt yhden aloituksenkin tästä. Viini maistuu ja jotain lääkekoukkuja ollut.

Minäkin olen nähnyt sen keskustelun missä tuo alkoholiongelmainen isoäiti on pöyristynyt, kun lapset eivät hyväksy alkoholismiaan. Selittelee vain miten hänellä on oikeus juoda. Kuten onkin, mutta ihan yhtä lailla lapsilla on oikeus suojella lapsenlapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vanhempien näkemyksiä heidän omasta näkökulmastaan. Mutta ei sellaisia, joissa arvaillaan mitäköhän se lapsi mahtaa ajatella ja minkä diagnoosin vanhempi hänelle antaisi, jos voisi.

Pelkkä vanhempien näkökulma. Onnistuisiko?

Aloituksessa kysyit, että mistä johtuu, tapahtuiko jotain? Ja nyt sitten ei saakaan arvailla mistä se johtuu, mitä lapsi ajattelee. 

Mitä haet aloituksellasi, ap?

Nuo edelliset kommentit ei ollut mun. Mua kiinnostaa syyt vanhemman näkökulmasta, koska liian usein tämä suhteitaan katkonut pääsee enemmän ääneen ja toitottaa sitä koko maailmalle. Miltä tuntuu ihmisestä jonka oma lapsi hylkää? Ja mitkä oli syyt jotka siihen johti? Oliko yksi iso riita vai useamman vuoden periodilla tapahtunut? Mulla on lähipiirissä tällainen välit katkaissut ja hänen mielipiteensä tiedän. ap.

ps: Ja diagnoositkin kiinnostaa, jos ne on ihka oikeita lääkärin toteamia.

Millä tavalla nämä lapset pääsevät LIIAN usein ääneen?

Kyllä minun kokemus on juuri toisin päin. Että vanhemmat esittävät kaikille, että lapsi on paha ja katkonut suhteet ilman syytä. Ja lapsen näkökulmasta ei ole kukaan kiinnostunut.

Niin no, ehkä minä olen kuullut enemmän näitä lasten näkökantoja. En ole eläessäni kuullut kenenkään vanhemman katkoneen siltoja lapseensa, vaikka jotkut näinkin väittää tapahtuneen. Edelleenkin keskustelu menee ihan eri suuntaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Kukaan ei taida uskaltaa tunnustaa, kun saa niin paljon paskaa sitten niskaansa. M.O.T ap.

No jos on käyttäytynyt niin että oma lapsi katkaisee välit, tulee siinä "paskaa niskaan" muilta. On nimittäin tullut mokattua ihan oikeasti, jos tilanne on tuo. Minusta aivan selvä asia, että ymmärrystä ei juuri heru. Eivätkä vanhemmat juuri halua puhua siitä, kun tietävät mokanneensa.

Jokainen tajuaa, että päätöstä katkaista välit ei tehdä kevyin perustein.

Juuri näin. Lapsi on aina lojaali vanhemmalleen. Se on meillä biologiassa. Lapsi on myös silloin lojaali, kun vanhempi on väkivaltainen tai alkoholisiti tai muuta vastaavaa. Tuon lojaalisuuden rikkomiseen tarvitaan todella paljon pahaa, sillä biologinen, vaistoihin kirjoitettu lojaalisuus ei katkea mistään vähäpätöisestä syystä.

Tää on samaa sarjaa, kuin rattijuoppo ajaisi lapsen päälle ja sitten ihmettelisi miksi hänet tuomitaan aina kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vanhempien näkemyksiä heidän omasta näkökulmastaan. Mutta ei sellaisia, joissa arvaillaan mitäköhän se lapsi mahtaa ajatella ja minkä diagnoosin vanhempi hänelle antaisi, jos voisi.

Pelkkä vanhempien näkökulma. Onnistuisiko?

Aloituksessa kysyit, että mistä johtuu, tapahtuiko jotain? Ja nyt sitten ei saakaan arvailla mistä se johtuu, mitä lapsi ajattelee. 

Mitä haet aloituksellasi, ap?

Nuo edelliset kommentit ei ollut mun. Mua kiinnostaa syyt vanhemman näkökulmasta, koska liian usein tämä suhteitaan katkonut pääsee enemmän ääneen ja toitottaa sitä koko maailmalle. Miltä tuntuu ihmisestä jonka oma lapsi hylkää? Ja mitkä oli syyt jotka siihen johti? Oliko yksi iso riita vai useamman vuoden periodilla tapahtunut? Mulla on lähipiirissä tällainen välit katkaissut ja hänen mielipiteensä tiedän. ap.

ps: Ja diagnoositkin kiinnostaa, jos ne on ihka oikeita lääkärin toteamia.

Millä tavalla nämä lapset pääsevät LIIAN usein ääneen?

Kyllä minun kokemus on juuri toisin päin. Että vanhemmat esittävät kaikille, että lapsi on paha ja katkonut suhteet ilman syytä. Ja lapsen näkökulmasta ei ole kukaan kiinnostunut.

Niin no, ehkä minä olen kuullut enemmän näitä lasten näkökantoja. En ole eläessäni kuullut kenenkään vanhemman katkoneen siltoja lapseensa, vaikka jotkut näinkin väittää tapahtuneen. Edelleenkin keskustelu menee ihan eri suuntaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Kukaan ei taida uskaltaa tunnustaa, kun saa niin paljon paskaa sitten niskaansa. M.O.T ap.

No jos on käyttäytynyt niin että oma lapsi katkaisee välit, tulee siinä "paskaa niskaan" muilta. On nimittäin tullut mokattua ihan oikeasti, jos tilanne on tuo. Minusta aivan selvä asia, että ymmärrystä ei juuri heru. Eivätkä vanhemmat juuri halua puhua siitä, kun tietävät mokanneensa.

Jokainen tajuaa, että päätöstä katkaista välit ei tehdä kevyin perustein.

No ei ole ihan noin mustavalkoinen maailma. Ja tarkoitin että tässä ketjussa tunnustaisi vaikka on pyydetty ettei haukuttaisi. Kuten heti yhtä haukuttiin sekä juopoksi että narkiksi. ap.

Joissain asioissa maailma on ihan mustavalkoinen. Turhaan yrität selitellä lapsiin kohdistuneita pahoja tekoja hyviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vanhempien näkemyksiä heidän omasta näkökulmastaan. Mutta ei sellaisia, joissa arvaillaan mitäköhän se lapsi mahtaa ajatella ja minkä diagnoosin vanhempi hänelle antaisi, jos voisi.

Pelkkä vanhempien näkökulma. Onnistuisiko?

Aloituksessa kysyit, että mistä johtuu, tapahtuiko jotain? Ja nyt sitten ei saakaan arvailla mistä se johtuu, mitä lapsi ajattelee. 

Mitä haet aloituksellasi, ap?

Nuo edelliset kommentit ei ollut mun. Mua kiinnostaa syyt vanhemman näkökulmasta, koska liian usein tämä suhteitaan katkonut pääsee enemmän ääneen ja toitottaa sitä koko maailmalle. Miltä tuntuu ihmisestä jonka oma lapsi hylkää? Ja mitkä oli syyt jotka siihen johti? Oliko yksi iso riita vai useamman vuoden periodilla tapahtunut? Mulla on lähipiirissä tällainen välit katkaissut ja hänen mielipiteensä tiedän. ap.

ps: Ja diagnoositkin kiinnostaa, jos ne on ihka oikeita lääkärin toteamia.

Millä tavalla nämä lapset pääsevät LIIAN usein ääneen?

Kyllä minun kokemus on juuri toisin päin. Että vanhemmat esittävät kaikille, että lapsi on paha ja katkonut suhteet ilman syytä. Ja lapsen näkökulmasta ei ole kukaan kiinnostunut.

Niin no, ehkä minä olen kuullut enemmän näitä lasten näkökantoja. En ole eläessäni kuullut kenenkään vanhemman katkoneen siltoja lapseensa, vaikka jotkut näinkin väittää tapahtuneen. Edelleenkin keskustelu menee ihan eri suuntaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Kukaan ei taida uskaltaa tunnustaa, kun saa niin paljon paskaa sitten niskaansa. M.O.T ap.

No jos on käyttäytynyt niin että oma lapsi katkaisee välit, tulee siinä "paskaa niskaan" muilta. On nimittäin tullut mokattua ihan oikeasti, jos tilanne on tuo. Minusta aivan selvä asia, että ymmärrystä ei juuri heru. Eivätkä vanhemmat juuri halua puhua siitä, kun tietävät mokanneensa.

Jokainen tajuaa, että päätöstä katkaista välit ei tehdä kevyin perustein.

No ei ole ihan noin mustavalkoinen maailma. Ja tarkoitin että tässä ketjussa tunnustaisi vaikka on pyydetty ettei haukuttaisi. Kuten heti yhtä haukuttiin sekä juopoksi että narkiksi. ap.

Joissain asioissa maailma on ihan mustavalkoinen. Turhaan yrität selitellä lapsiin kohdistuneita pahoja tekoja hyviksi.

Nyt olikin kyse siitä mitä vanhemman mielestä on tapahtunut, oikeudessakin kummallakin osapuolella on sananvapaus. Sä vissiin ammut ensin ja kysyt sitten. ap.

ps: jotkut ei ymmärrä sitten mitään vaikka rautakangesta väännetään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vanhempien näkemyksiä heidän omasta näkökulmastaan. Mutta ei sellaisia, joissa arvaillaan mitäköhän se lapsi mahtaa ajatella ja minkä diagnoosin vanhempi hänelle antaisi, jos voisi.

Pelkkä vanhempien näkökulma. Onnistuisiko?

Aloituksessa kysyit, että mistä johtuu, tapahtuiko jotain? Ja nyt sitten ei saakaan arvailla mistä se johtuu, mitä lapsi ajattelee. 

Mitä haet aloituksellasi, ap?

Nuo edelliset kommentit ei ollut mun. Mua kiinnostaa syyt vanhemman näkökulmasta, koska liian usein tämä suhteitaan katkonut pääsee enemmän ääneen ja toitottaa sitä koko maailmalle. Miltä tuntuu ihmisestä jonka oma lapsi hylkää? Ja mitkä oli syyt jotka siihen johti? Oliko yksi iso riita vai useamman vuoden periodilla tapahtunut? Mulla on lähipiirissä tällainen välit katkaissut ja hänen mielipiteensä tiedän. ap.

ps: Ja diagnoositkin kiinnostaa, jos ne on ihka oikeita lääkärin toteamia.

Millä tavalla nämä lapset pääsevät LIIAN usein ääneen?

Kyllä minun kokemus on juuri toisin päin. Että vanhemmat esittävät kaikille, että lapsi on paha ja katkonut suhteet ilman syytä. Ja lapsen näkökulmasta ei ole kukaan kiinnostunut.

Niin no, ehkä minä olen kuullut enemmän näitä lasten näkökantoja. En ole eläessäni kuullut kenenkään vanhemman katkoneen siltoja lapseensa, vaikka jotkut näinkin väittää tapahtuneen. Edelleenkin keskustelu menee ihan eri suuntaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Kukaan ei taida uskaltaa tunnustaa, kun saa niin paljon paskaa sitten niskaansa. M.O.T ap.

No jos on käyttäytynyt niin että oma lapsi katkaisee välit, tulee siinä "paskaa niskaan" muilta. On nimittäin tullut mokattua ihan oikeasti, jos tilanne on tuo. Minusta aivan selvä asia, että ymmärrystä ei juuri heru. Eivätkä vanhemmat juuri halua puhua siitä, kun tietävät mokanneensa.

Jokainen tajuaa, että päätöstä katkaista välit ei tehdä kevyin perustein.

No ei ole ihan noin mustavalkoinen maailma. Ja tarkoitin että tässä ketjussa tunnustaisi vaikka on pyydetty ettei haukuttaisi. Kuten heti yhtä haukuttiin sekä juopoksi että narkiksi. ap.

Jokainen keskustelija taisi yhden kommentin perusteella tunnistaa alkoholistin. Miksi ilmiselvää asiaa ei saisi sanoa ääneen?

Uskon että nuori on epäonnistunut elämässään. Vanhempi on yrittänyt saada kaikin keinoin nuoren elämän raiteelle onnistumatta. Vanhempi on saanut narsistin leiman yrittäessään ja epäonnistuessaan. Narsismi on muotia. Ennen sitä kutsuttiin kuriksi.

Jos syyllisiä etsitään missä tahansa ihmissuhteessa, aina kannattaa miettiä kumpi saa tarpeekseen ja lähtee: se jota kohdellaan huonosti vai se joka kohtelee huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Jos syyllisiä etsitään missä tahansa ihmissuhteessa, aina kannattaa miettiä kumpi saa tarpeekseen ja lähtee: se jota kohdellaan huonosti vai se joka kohtelee huonosti.

No oli miten oli kumpikin voi saada tarpeekseen, mutta yleensä vanhempi ottaa ne iskut vastaan ja lapsi lähtee ovet paukkuen.

Saimme muuten lukea äidinsurmasta pari päivää sitten, että ei se vika ole yksin vanhemmissa.

Vierailija kirjoitti:

Tää on samaa sarjaa, kuin rattijuoppo ajaisi lapsen päälle ja sitten ihmettelisi miksi hänet tuomitaan aina kaikkialla.

Mitäs, jos se lapsi on se rattijuoppo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vanhempien näkemyksiä heidän omasta näkökulmastaan. Mutta ei sellaisia, joissa arvaillaan mitäköhän se lapsi mahtaa ajatella ja minkä diagnoosin vanhempi hänelle antaisi, jos voisi.

Pelkkä vanhempien näkökulma. Onnistuisiko?

Aloituksessa kysyit, että mistä johtuu, tapahtuiko jotain? Ja nyt sitten ei saakaan arvailla mistä se johtuu, mitä lapsi ajattelee. 

Mitä haet aloituksellasi, ap?

Nuo edelliset kommentit ei ollut mun. Mua kiinnostaa syyt vanhemman näkökulmasta, koska liian usein tämä suhteitaan katkonut pääsee enemmän ääneen ja toitottaa sitä koko maailmalle. Miltä tuntuu ihmisestä jonka oma lapsi hylkää? Ja mitkä oli syyt jotka siihen johti? Oliko yksi iso riita vai useamman vuoden periodilla tapahtunut? Mulla on lähipiirissä tällainen välit katkaissut ja hänen mielipiteensä tiedän. ap.

ps: Ja diagnoositkin kiinnostaa, jos ne on ihka oikeita lääkärin toteamia.

Millä tavalla nämä lapset pääsevät LIIAN usein ääneen?

Kyllä minun kokemus on juuri toisin päin. Että vanhemmat esittävät kaikille, että lapsi on paha ja katkonut suhteet ilman syytä. Ja lapsen näkökulmasta ei ole kukaan kiinnostunut.

Niin no, ehkä minä olen kuullut enemmän näitä lasten näkökantoja. En ole eläessäni kuullut kenenkään vanhemman katkoneen siltoja lapseensa, vaikka jotkut näinkin väittää tapahtuneen. Edelleenkin keskustelu menee ihan eri suuntaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Kukaan ei taida uskaltaa tunnustaa, kun saa niin paljon paskaa sitten niskaansa. M.O.T ap.

No jos on käyttäytynyt niin että oma lapsi katkaisee välit, tulee siinä "paskaa niskaan" muilta. On nimittäin tullut mokattua ihan oikeasti, jos tilanne on tuo. Minusta aivan selvä asia, että ymmärrystä ei juuri heru. Eivätkä vanhemmat juuri halua puhua siitä, kun tietävät mokanneensa.

Jokainen tajuaa, että päätöstä katkaista välit ei tehdä kevyin perustein.

No ei ole ihan noin mustavalkoinen maailma. Ja tarkoitin että tässä ketjussa tunnustaisi vaikka on pyydetty ettei haukuttaisi. Kuten heti yhtä haukuttiin sekä juopoksi että narkiksi. ap.

Joissain asioissa maailma on ihan mustavalkoinen. Turhaan yrität selitellä lapsiin kohdistuneita pahoja tekoja hyviksi.

Nyt olikin kyse siitä mitä vanhemman mielestä on tapahtunut, oikeudessakin kummallakin osapuolella on sananvapaus. Sä vissiin ammut ensin ja kysyt sitten. ap.

ps: jotkut ei ymmärrä sitten mitään vaikka rautakangesta väännetään

No minäpä nyt sitten väännän sinulle rautalangasta. Kun se rattijuoppo on ajanut lapsen kuoliaaksi, niin ei siltä oikeudessa kysellä, että mitä sen mielestä tapahtui. Eikä varsinkaan oteta millään muotoa tosissaan sen puutaheinää-selityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on samaa sarjaa, kuin rattijuoppo ajaisi lapsen päälle ja sitten ihmettelisi miksi hänet tuomitaan aina kaikkialla.

Mitäs, jos se lapsi on se rattijuoppo?

Ei ole. Lapsi jäi auton alle. Rattijuoppo ajoi lapsen päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos syyllisiä etsitään missä tahansa ihmissuhteessa, aina kannattaa miettiä kumpi saa tarpeekseen ja lähtee: se jota kohdellaan huonosti vai se joka kohtelee huonosti.

No oli miten oli kumpikin voi saada tarpeekseen, mutta yleensä vanhempi ottaa ne iskut vastaan ja lapsi lähtee ovet paukkuen.

Saimme muuten lukea äidinsurmasta pari päivää sitten, että ei se vika ole yksin vanhemmissa.

Sellaista se vanhemmuus joskus on. Kannattaa tutustua aiheeseen ennen lapsentekoa.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Lapsi on ehkä masentunut ja on keksinyt, että syynä on lapsuuden traumat, joita hän ei vaan muista. Joku keittiöpsykologi on hänelle näin uskotellut. Haluaa nyt sitten ottaa etäisyyttä meihin vanhempiin. Kotona käydessä häntä ärsyttää se, jos satun tekemään jonkin kotityön esim. pyykkien ripustamisen. Tuo ärsytys on kuulemma traumaperäinen reaktio. Huolestuttaa vanhempana tämän aikuisen lapsen tila, mutta ei halua ottaa vanhemmilta eikä vanhempien ehdottamilta tahoilta apua vastaan.

Vaikka lapsi muistaisikin jonkun tapahtuman, se ei välttämättä ole faktaa. Aivot kun voi luoda vaikka minkälaisia tarinoita.

Itse olen katkaissut välini isäni ja hänen uuden perheensä kanssa n.26 vuotta sitten..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Lapsi on ehkä masentunut ja on keksinyt, että syynä on lapsuuden traumat, joita hän ei vaan muista. Joku keittiöpsykologi on hänelle näin uskotellut. Haluaa nyt sitten ottaa etäisyyttä meihin vanhempiin. Kotona käydessä häntä ärsyttää se, jos satun tekemään jonkin kotityön esim. pyykkien ripustamisen. Tuo ärsytys on kuulemma traumaperäinen reaktio. Huolestuttaa vanhempana tämän aikuisen lapsen tila, mutta ei halua ottaa vanhemmilta eikä vanhempien ehdottamilta tahoilta apua vastaan.

Vaikka lapsi muistaisikin jonkun tapahtuman, se ei välttämättä ole faktaa. Aivot kun voi luoda vaikka minkälaisia tarinoita.

Aivan yhtä väärin äidit voivat muistaa niitä tarinoita. Yhtä huono muisti molemmilla ihmisillä, aikuisella vielä huonompi jos ollut kännissä tapahtumahetkellä.