Historiaa kristittyjen pään peittämisestä

Vierailija kirjoitti:

Muinaisissa teksteissä sanotaan myös, että joskus Maahan lähetetään tarkoituksella väärää tietoa eli eksytystä.

Esimerkiksi Buddha  lähetettiin julistamaan väärää tietoa, VAIKKA HÄN TIESI TOTUUDEN. Ja hän oli Itse Vishnun avatara. Mutta Buddha, jota nykyään palvotaan, ei ole Vishnun avatara. Toinen oli Shankaracharya, joka oli Shivan inkarnaatio. Hänkin tiesi totuuden, mutta Krishnan/Vishnun pyynnöstä hän kertoi harhaanjohtavaa filosofiaa. Buddhan tehtävä on kuitenkin suuri, ja hän muun muassa lopetti kokonaan eläinuhrit, joita suoritettiin Vedojen nimissä. Ja hän toi väkivallattomuuden filosofian ihmisten keskuuteen. Ja hänen tehtävänsä päättyi. Myöhemmin tuli Madhvacharya, joka muutti edelleen filosofiaa, ja niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ristiriitaista, että kristinuskoa tunnustava on kiinnostunut vaishnavismista.

Kristus itse myönsi:

12

»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13

Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).

Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:

(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

Eipä ihminen ole vielä 2000 vuoden jälkeenkään valmis vastaanottamaan Raamattua kummempia salaisuuksia. Vieläkin haukutaan Raamattua satukirjaksi, jota ateistit eivät millään tajua. Uskovia haukutaan, kun itse ei tajuta Jeesuksesta ja Hänen sanomisistaan yhtikäs mitään.

Noilla haukkumisilla ateistit eivät saavuta yhtikäs mitään. Heidän sanat valuvat kuin vesi hanhen selästä eivätkä satuta uskovia. Meillä on näet kilpi herjaamista vastaan, jota yksikään sana ei läpäise.

Saatana on allegoriaa.

Muinaiset henkiset perinteet kuvaavat näitä kiusauksia eri tavoin. Siinä missä Raamattu kuvaa Saatanaa pahuuden ruumiillistumana, joka vastustaa Jumalaa ja viettelee muita eläviä olentoja palvelemaan häntä, puhutaan muinaisissa kirjoituksissa Mayasta, joka on aineellisen illuusion ruumiillistuma. Sen sijaan, että Maya vastustaisi Herraa, se palvelee häntä suorittamalla armotonta palvelua houkuttelemalla ehdollistunutta sielua kaikenlaisilla maukkailla myrkyllisillä herkuilla koetellakseen meitä ja lopulta muuttaakseen meitä paremmaksi, opettaakseen meille elämän kovia oppitunteja, kunnes kehitämme kyvyn havaita todellisuus oikein, jotta emme eksyisi todellisen onnen saavuttamisen tieltä.

Maya yrittää ensin miehittää ihmisen tuhoavaan, vahingolliseen toimintaan. Ja niille, joita se ei pysty valtaamaan ensimmäisellä kerralla, se luo olosuhteet, joissa yksilö tuntee olonsa masentuneeksi ja yksinäiseksi ja menettää olemassaolon tarkoituksen, kunnes tulee se hetki, jolloin yksilö päättää, ettei mitään voi muuttaa eikä ole enää mitään järkeä yrittää tehdä asialle mitään. Tällä tavoin jopa ne, joita ei voida pitää paatuneina materialisteina, ovat hallinnassa.

Jokainen aineellisessa kehossa oleva on kohde. Ennen kuin kehitämme vihaa mayaa kohtaan rehellisinä ihmisinä, on hyväksyttävä, että olemme tällaisessa tilanteessa omasta vapaasta tahdostamme. Sen sijaan, että pitäisimme Mayaa ruumiillistuneena pahana, joka pyrkii tuhoamaan meidät, meidän on opittava näkemään hänet vanginvartijana, jonka koko tarkoitus on pitää meidät vangittuina, kunnes päätämme, ettemme enää halua olla tässä varjojen maassa. Se voi opettaa ja häiritä meitä, kunnes teemme lopullisen ja peruuttamattoman päätöksen ....

Jos palataan kristittyjen naisten huivin käyttöön, kuten otsikossa on. Hiekkaerämaassa hiekkamyrskyjen keskellä eläessä on vain ja ainoastaan järkevää peittää hiuksensa huivilla sekä naiset että miehet. Pesumahdollisuuksia ei tuosta vain ole ja hiuksia tuskin leikattiin lyhyeksi. Sanottiin, hiukset ovat naisen kruunu. Niitä siis hoidettiin hyvin eikä leikelty.

Suomessakin vanhemmat naiset käyttivät huivia. Hiukset eivät enää olleet niin kovin edustavan näköisiä ja etenkin maalla maatilan hommissa huivi oli käytännöllinen suoja.

Jeesus ei ohjeistanut kristittyjä niin, että pitäisi seksuaalisen väkivallan pelossa peittää hiukset, käsivarret ja nilkat. Raamattu ei viittaa tämmöiseen lainkaan.

-naisten huivit

-esinahan poisto

-sianlihan syöntikielto

Nämä kaikki kuuluvat vanhaan/oikeaan kristillisyyteen.

Abrahamilaisten uskontojen (siis erityisesti kristinuskon) mukaan ihminen haluaa päästä "Paratiisiin" eli Taivaaseen. Mutta Taivas on edelleen aineellisessa maailmassa, ja ihmisen on palattava maan päälle ja alettava kerättävä jälleen "taivas-pisteitä". Kristityt uskovat, että Paratiisi on ikuinen, mutta sitä se ei ole. Se on vähän niin kuin loma, voi olla hyvinkin pitkä loma, koska aika kuluu eri tavalla korkeammilla planeetoilla ja muutenkin eri paikoissa universumissa.

Raamatussa puhutaan Jumalan Valtakunnasta ja Taivasten valtakunnasta. Mutta itämaiset tekstit selittävät, että ne ovat täysin eri asioita. Buddhalaiset haluavat mennä Nirvanaan, joka on aineellisen ja henkisen maailman välimaastossa, mutta hekin joutuvat palaamaan. Nirvanassa ei ole vaihtelua, se on tylsää, vaikka onkin kovin rauhallistaa.

Hyvä kristitty voi olla Jeesuksen kanssa pitkään kuoleman jälkeen, mutta sitten hän palaa takaisin maan päälle ja kaikki alkaa alusta. Ihminen on siellä, ketä hän palvoi eläessään.

Niin.

Srimad Bhagavatamissa Uddhava kysyy saman kysymyksen: "Miksi maailmassa on niin paljon opetuksia, jotka väittävät olevansa uskonto?". Viekö kukin niistä yksinään minut päämäärääni, vai onko niillä jokin porrastus?" Krishna vastasi hänelle: "Luomisen kynnyksellä laitoin uskonnon totuudet Luoja Brahman sydämeen, ja häneltä ne siirtyivät hänen opetuslapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Srimad Bhagavatamissa Uddhava kysyy saman kysymyksen: "Miksi maailmassa on niin paljon opetuksia, jotka väittävät olevansa uskonto?". Viekö kukin niistä yksinään minut päämäärääni, vai onko niillä jokin porrastus?" Krishna vastasi hänelle: "Luomisen kynnyksellä laitoin uskonnon totuudet Luoja Brahman sydämeen, ja häneltä ne siirtyivät hänen opetuslapsilleen.

Mutta kun nämä opetuslapset VÄLITTIVÄTnäitä totuuksia muille, HE MUUTTIVAT NIITÄ HIEMAN omien kykyjensä mukaan. Kun annoin tämän tiedon Brahmalle, SE OLI YKSI. Brahma kertoi sen opetuslapsilleen, ja kun he ottivat sen sydämeensä, se meni sisään, MUTTA HIEMAN MUUNNELTUNA. Kun he puolestaan välittivät tätä tietoa oppilailleen, SE MUUTTUI VIELÄ ENEMMÄN.Se menetettiin aineellisen maailman VÄÄRISTÄVÄN luonteen vuoksi. TIETO VÄÄRISTYI ensinnäkin silloin, kun se vastaanotettiin, ja toiseksi silloin, kun sitä VÄLITETTIIN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srimad Bhagavatamissa Uddhava kysyy saman kysymyksen: "Miksi maailmassa on niin paljon opetuksia, jotka väittävät olevansa uskonto?". Viekö kukin niistä yksinään minut päämäärääni, vai onko niillä jokin porrastus?" Krishna vastasi hänelle: "Luomisen kynnyksellä laitoin uskonnon totuudet Luoja Brahman sydämeen, ja häneltä ne siirtyivät hänen opetuslapsilleen.

Mutta kun nämä opetuslapset VÄLITTIVÄTnäitä totuuksia muille, HE MUUTTIVAT NIITÄ HIEMAN omien kykyjensä mukaan. Kun annoin tämän tiedon Brahmalle, SE OLI YKSI. Brahma kertoi sen opetuslapsilleen, ja kun he ottivat sen sydämeensä, se meni sisään, MUTTA HIEMAN MUUNNELTUNA. Kun he puolestaan välittivät tätä tietoa oppilailleen, SE MUUTTUI VIELÄ ENEMMÄN.Se menetettiin aineellisen maailman VÄÄRISTÄVÄN luonteen vuoksi. TIETO VÄÄRISTYI ensinnäkin silloin, kun se vastaanotettiin, ja toiseksi silloin, kun sitä VÄLITETTIIN.

ALKUPERÄINEN TIETO on siis VÄHEITELLEN VÄÄRISTYNYT, ja nyt näemme, että uskonnon maailma on kuin viidakko. Uskonnon puuhun on kasvanut niin monia oksia! Ja näiden muunneltujen laskevien oppien vastapainoksi ihmismielestä on noussut esiin vastakkaisia...Siksi löydämme tällaisen viidakon.

Kun uskonto on täysin rappeutunut, Jumala tulee uudelleen TAI LÄHETTÄÄ EDUSTAJANSA ja neuvoo häntä: "MENE JA KORJAA KAIKKI".

Idässä myönnetään, että tieto voi ajan myötä vääristyä. Miksei lännessä, erityisestä kristinuskossa?

Aivan.

Pään peittäminen Suomalaisessa kulttuurissa: katsokaapa vanhoja suomifilmejä. Ei tarvitse kuin mennä 100 vuotta taaksepäin kun tapana oli peittää päät. Päähineitä oli monenlaisia. Tunnetuin niistä oli huivi. Navetassa karjakoilla kätevä hiusten suojana lypsäessä, kirkossa juhlahuivi tai hattu. Kaupungin neidillä ja rouvilla hatut olivat varsin koristeellisia ja rikkaissa perheissä niihin kuuluivat jalokiviset hattuneulat. Aatelisilla oli käytössä erilaiset juhlalliset hiuskoristeet, joista tunnetuin tiara, mutta myös erilaiset kammat jalokivin tai höyhenin koristeltuina olivat suosittuja. Hääkampauksia saattoi hunnun lisäksi koristaa morsiuskruunu. Tunnetuin niistä lienee Kalevala Korun, mutta myös erilaiset kukkalaitteet olivat suosittuja. Maslaishäissä saattoi punaposkinen pyöreän morsiamen yllä nähdä pään yli kiertävät letit, joiden väliin oli aseteltu kedon kukkien koko kirjo. Pään peittely on kuulunut joko siveellisen käytökseen, koristeluun tai käytännöllisyyteen.

Rastafari-naiset peittävät päänsä hatulla tai huivilla, vaikka eivät ole kristittyjä. Tämä johtuu siitä, että rastafari-naiset luontomystikkoina näkevät elävänsä energiamaailmassa, ja siksi suojataan "heavens", eli pää, jotta meditaatio olisi häiritsemätöntä.  Näkymättömässä maailmassa nimittäin on kaikenlaista olentoa, jotka haluavat vaikuttaa ihmisiin, demonia ja muuta sellaista. Myös muiden ihmisten energiat vaikuttavat toisiin.

Rastafarit ajattelevat, että pään peittäminen siis suojelee meditaatiota, joka on parhaimmillaan kokoaikaista, ei rukoilemista kirkossa tai viisi kertaa päivässä kuten muslimeilla.

Toki tähän yhdistyy myös ajatus, että hiukset ovat naisen kaunistus ja niillä on eroottista vetovoimaa, ja siksi Rastafari-nainen paljastaa ne vain omalle miehelleen. He eivät halua lähettää eroottisia signaaleja muille.

Ei tarvitse ruveta "kumoamaan" näitä ajatuksia, ne ovat yksi traditio, ei väiteltäviä mielipiteitä.

Vierailija kirjoitti:

Rastafari-naiset peittävät päänsä hatulla tai huivilla, vaikka eivät ole kristittyjä. Tämä johtuu siitä, että rastafari-naiset luontomystikkoina näkevät elävänsä energiamaailmassa, ja siksi suojataan "heavens", eli pää, jotta meditaatio olisi häiritsemätöntä.  Näkymättömässä maailmassa nimittäin on kaikenlaista olentoa, jotka haluavat vaikuttaa ihmisiin, demonia ja muuta sellaista. Myös muiden ihmisten energiat vaikuttavat toisiin.

Rastafarit ajattelevat, että pään peittäminen siis suojelee meditaatiota, joka on parhaimmillaan kokoaikaista, ei rukoilemista kirkossa tai viisi kertaa päivässä kuten muslimeilla.

Toki tähän yhdistyy myös ajatus, että hiukset ovat naisen kaunistus ja niillä on eroottista vetovoimaa, ja siksi Rastafari-nainen paljastaa ne vain omalle miehelleen. He eivät halua lähettää eroottisia signaaleja muille.

Ei tarvitse ruveta "kumoamaan" näitä ajatuksia, ne ovat yksi traditio, ei väiteltäviä mielipiteitä.

Vielä lisäisin, että vanhassa suomalaisessa tai juutalaisessa ja muussakin kulttuurissa oli tämä käsitys energiamaailmassa elämisestä, ja siitä periytyy esim. morsiamen peittäminen hunnulla. Ajateltiin, että välitilat ovat ihmiselle vaarallisia ja avioliittoa solmittaessa nainen on muuttumassa tytöstä vaimoksi ja on erityisen uhanalainen. Siksi hänet peitettiin kankaalla ennen rituaalia.

Roomalaisten lähteiden mukaan kristittyjen naiset tulivat tunnetuksi siitä että he eivät käyttäneet huivia mikä aiheutti pahennusta. Siihen aikaan roomalais-helleenisessä kulttuurissa Huivi oli siveellisen ja säädyllisen naisen merkki samalla tavalla kuin sormus on nykyisin. Sen vuoksi roomalaiset alkoivat uskoa että kristittyjen naiset elivät siveettömästi koska he kuljeksivat julkisesti pää peittämättöminä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ristiriitaista, että kristinuskoa tunnustava on kiinnostunut vaishnavismista.

Kristus itse myönsi:

12

»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13

Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).

Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:

(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

Eipä ihminen ole vielä 2000 vuoden jälkeenkään valmis vastaanottamaan Raamattua kummempia salaisuuksia. Vieläkin haukutaan Raamattua satukirjaksi, jota ateistit eivät millään tajua. Uskovia haukutaan, kun itse ei tajuta Jeesuksesta ja Hänen sanomisistaan yhtikäs mitään.

Noilla haukkumisilla ateistit eivät saavuta yhtikäs mitään. Heidän sanat valuvat kuin vesi hanhen selästä eivätkä satuta uskovia. Meillä on näet kilpi herjaamista vastaan, jota yksikään sana ei läpäise.

Semmosta se kulteissa on, faktat ei kiinnosta kun on kilpi todellisuutta vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos palataan kristittyjen naisten huivin käyttöön, kuten otsikossa on. Hiekkaerämaassa hiekkamyrskyjen keskellä eläessä on vain ja ainoastaan järkevää peittää hiuksensa huivilla sekä naiset että miehet. Pesumahdollisuuksia ei tuosta vain ole ja hiuksia tuskin leikattiin lyhyeksi. Sanottiin, hiukset ovat naisen kruunu. Niitä siis hoidettiin hyvin eikä leikelty.

Suomessakin vanhemmat naiset käyttivät huivia. Hiukset eivät enää olleet niin kovin edustavan näköisiä ja etenkin maalla maatilan hommissa huivi oli käytännöllinen suoja.

Jeesus ei ohjeistanut kristittyjä niin, että pitäisi seksuaalisen väkivallan pelossa peittää hiukset, käsivarret ja nilkat. Raamattu ei viittaa tämmöiseen lainkaan.

Olisi mielenkiintoista tietää että mitenkä kristityt lopulta päätyivät tulkintaan että hiukset ovat naisen luonnollinen huivi ja hiukseton nainen on kuin nainen ilman huivia.

Vierailija kirjoitti:

Moni nykyajan kristitty on niin kaukana kuin olla voi alkuseurakunnan tavoista. Ei se Paavalikaan antanut lupaa kristityille riehua ympäriinsä kuin pakanat. Jeesus sanoi ettei jokainen hänen nimeään huutava pääse taivaaseen vaan se, joka tekee hänen Isänsä tahdon ja pitää käskyt.

Ja vielä kauempana Jeesuksesta. Jeesus itse oli juutalainen eikä tullut perustamaan uutta uskontoa vaan reformoimaan fariseuksia.