mikä on omituisin/epäsovipin lahja, jonka lapsesi on saanut?

68-74 kokoisilla bodeilla aloitettiin suoraan laitoksella, koska sieltä ei löytynyt niin isoja vaatteita eikä edes sopivan kokoisia vaippoja...

Vierailija:

En minä nyt koskaan osta mitään 56-62 senttisiä lahjaksi, koska niitähän jokainen on hankkinut ennen syntämää.

...!

Lundbyn nukkekodin ja siihen kuuluvia kalusteita. Tosi hieno ja kallis lahja, mutta! Kukaan ei koskaan ostanut mulle nukkekodin nukkeja, joten enpä mä sillä sitten koskaan leikkinyt.

2kk iässä anopiltani eli mummoltaan KOULUREPUN.

Tosi kiva pitää sitä 7 vuotta jemmassa, eikä se varmaan sitten edes kelpaa kun on niin ruma, siis oikeasti ruma!



Itse sain n. 10-vuotiaana mummoltani synttärilahjaksi pussillisen itsetehtyjä sämpylöitä!

Samainen mummo antoi minulle 13-vuotiaana joululahjaksi rivin fazerin sinistä ja 10mk, ne oli paketoitu kauniisti FOLIOON.



Itse saan joka joulu ja synttäripäivä isältäni korvikset, enkä siis käytä muita koruja kuin vihkisormusta, enkä aina sitäkään.



Minua hävetti yhden tutun puolesta, joka antoi vammaiselle kummitytölleen lahjaksi Ystäväni-kirjan. Tyttö on siis lähinnä vihannes, ei tule ikinä kävelemään tai puhumaan....

miehen kaukaisilta sukulaisilta. Siis puuvillaisen, joustamattoman, kauluksellisen, navan kohdalta solmittavan hihattoman T- paidan. Koko oli 80 cm, mutta ei olisi mahtunut 3-4- kuukautiselle päälle. Eikä edes kokeiltu- eihän sellaista vauvalle pueta!

äidilleni joululahjaksi uuden Hienon Tiskiharjan!! Ei äiti oikein tykännyt.. höh :(

Kummini keräsi minulle aikoinaan hopeiset aterimet. Siis erikoikoisia lusikoita, haarukoita, veitsiä, ottimia. Ensimmäiset ovat nyt jo pian 30v vanhoja, mutta klassinen malli on edelleen hyvä. Ko. sarjaa myydään muuten edelleen.



Tietenkin lapsena vähän harmitti kun tiesin mitä paketistä löytyy, mutta nyt aikuisena arvostan tuota sarjaa. Kummin oivallus olikin siinä, että hän antoi aina myös toisenkin paketin, jossa oli jotain ajankohtaista.

kysyä mitä haluaisin,sen jälkeen sain koruja,kauniita ja rumia,mutta niillä sentään on tunnearvoa ja jopa rahallista- ja käyttöarvoa :)



Oma poikani sai syntyessään koon 98 fleecepaidan mun lapsettomalta (35v) veljeltä. Säilytin sen silti ja nyt kun poika ON tuon kokoinen niin paita on käytössä :D

Samoin poika sai suklaakonvehtirasian miehen isältä iässä 1v :):) Noh,ne meni parempiin (lue äidin hehe...) suihin.



Noista lauluista,mun lemppari oli pienenä tää " Linnoissa kreivien... siellä tanssin suo viini ja shamppanja vaan..." ja aina jaksoin ihmetellä mikä suo se siinä yhtäkkiä on kesken laulun :)



Nyt poika 3v seuraa äitinsä mallia ja rakastaa laulua " Sata salamaa iskee tulta" :D ja laulaa sen kokonaisuudessaan hienosti :):)

Ei siinä mitään, mutta kun avoimesti selitti, ettei tiennyt kokoa ja nopeastihan ne kasvaa. On pph itse. Puku oli vielä iso joku Anttilan puku, joten tyttö oli 2,5 v kun puku mahtui. Tosin oli niin hirveän värinen, että kirpparille vein. Joku osti sen ihan intona, käyttämätön kuin oli.

Vaaleanpunaisia, hörhelöisiä tyttöjen vaatteita poikalapselleni. Kiitos vaan anoppi, kyllä tuli selväksi kumpaa sorttia olisit toivonut! (ja sen olet myös muistanut monta kertaa kertoa)



Värityskirja vauvalle.

meillä kotona soi aina radio ja iskelmämusiikki...mun lemppari oli pienenä tummat silmät ruskea tukka ja varmaan kolmevuotiaana hoilasin sitä joka paikassa... ja jotain on omille lapsillekin tarttunut, kun neiti neljävuotiaana päätti esittää kerran bussissa aikuisen naisen...alusta loppuun.. ja kyllä oli muilla matkustajilla hauskaa... =)

Naapurissamme asuu sellainen oikea mummo, joka elää säästeliäästi niin kuin koko ikänsä on elänyt. Hän ei ole kitupiikki vaan raha vaan kerta kaikkiaan on hänelle erisuuruista kuin muille. Hän on tuonut pienille lapsillemme lahjaksi esimerkiksi pienen piirrustusvihon ja kaksi värikynää. Hetken niitä joskus ihmettelin, kunnes tajusin, että arvostan näitä lahjoja paljon paljon enemmän kuin kalliita, huitaisten ostettuja mitä tahansa muovileluja. - Paitsi kerran hänellä ei ollut lahjaa ja hän antoi kirjekuoressa 20 euroa. Kerroin hänelle jälkeen päin, että summa on hirvittävän suuri. Hän ei ottanut sitä kuitenkaan takaisin, ja niinpä ilmoitin, että ostan sillä summalla jotain kummallekin lapsellemme, eikä sitten toisen synttärinä saa tuoda lahjaa.

Nyt 3 v. ja edelleen haaveilee junaradasta!

Se oli karsee, varstenkin kun neonkausi oli mennyt jo aikaa sitten ohi (sehän oli silloin 80-luvulla). Jostain alekorista tietty löydetty sellainen ihan vimppa kappale, mitä oli jäänyt, viimeisen päälle nyppyyntyvää laatua sitä paitsi.



Mutta mutta.. mukelo tykkäsi asusta yli kaiken. Halusi irstaan värisen puvun päälle aina ja aina! Silloin kiitin kummia, että oli niin viisas. Itse suosin tuolloin melkein värittömiä vaatteita, mitä ne nyt sitten olivatkaan ne värit. Ja lapset kun itse ruukaavat tykätä niistä värikkäistä.



Eli mä kiitän kummia, mummia, naapurin tätiä ja kummin kaimaa lahjasta kun lahjasta! Koskaan ei tiedä, miten tärkeä lahja tuleekaan olemaan. Ja vaikkei muksu ryysyihin tykkääntyisikään, olihan ajatus kai silti hyvä?

yöPAIDAN kokoa 50 senttiä. En oikeasti tajua mikä niihin meni. Se oli kaunis ja hyvälaatuinen. Paita sinäsnsä ok mutta MELKO pieni.

...siis ne oli ihan kamalia. Mulla oli jo menkatkin, ei ihan siivekkeet istunu sellaisien kanssa...olivat paksua trikoota ja väljät.



Mä lauloin pienenä, että hellojen (herrojen) kanssa kuljin pellon laitaa, kuljin pellon laitaa, vatsassa jo potkiakin taitaa, potkiakin taitaa...

Meillä poika siirtyi käyttämään 74 senttisiä vaatteita 4 kk iässä. Siis kasvupyrähdys oli melkoinen heti ensimmäisten kuukausien aikana, eikä pieniä vaatteita kerennyt käyttää kuin kerran pari. Kiitos niistä " isoista" vaatteista, niille ainakin oli käyttöä toisin kuin 50 senttisille jotka eivät mahtuneet päälle edes ihan vastasyntyneelle ;-)

ulkomailla asuva isä ei sitten ihan hoksinut lapsensa kokoa. Nyt odottaa kaapissa et saadaan parin vuoden päästä ne päälle...

Nyt kyllä tajuaa että kaikki keittiövehkeet on kaikkea muuta kuin henkilökohtaisia lahjoja ;-{

ihan hyvä lahja muuten mutta ne olivat suunnilleen kokoa 42, olivat minullekkin liian isot, vähän taisi mummo vaan innostua kutomaan



mieheni sai samassa paketissa sukat jotka olivat niin isot ettei sellaista jalkaa ole varmasti edes olemassa, hänen kokonsa on 44 ja olivat ainakin 10cm liian pitkät, huvittavan näköiset kun puoli metriä pitkä jalkateräosa :D

Se laittaa kans vanhoja tavaroita pakettiin. monesti mietitty et miks tääkin on nii tutun näköinen niin kyllä vaan muistiuu mieleen, että anoppilastahan ne on.

Se toi myös 3-vuotiaale pojallemme 1kg viinigums karkkeja(anteeks jos kirjotin väärin:) siisnä paketissa ei ollut muuta.

tämä sen takia yhmetyksenä koska poika ei ole koskaan tykännyt karkista. Silloin kun jotakin syö niin suklaata. anopin kuullen tuhat kertaa sanottu että poika ei syö karkkia!

antoi myös kerran toiselle pojallemme(vastasyntyneelle) tyttöjen samettisen paidan johon oli kirjailtu kukan kuva. Varmaan luuli, että on pojalle kun oli sisinen.

Vierailija:

Anoppi on legendaarinen " sopimattomien" lahjojen antaja. Antaa aika usein vanhoja tavaroitaan. Periaate on että lahja pitää olla, mutta sillä ei ole niinkään väliä sopiiko se lahjottavalle.

1-vuotislahjaksi lapsemme sai häneltä kaksi kangasnenäliinaa. Käytettyjä, pestyjä ja silitettyjä kylläkin. Niissä oli joku sarjakuvahahmo, joten anoppi oli säästellyt niitä lapsenlapsille. Kankaassa oli pinttynyt tahra, epäilin että verta...