Mies meni päivystykseen ja koko perheen elämä tuhoutui

Yhteuskunnan vastuulle ei voi ketään jättää, just luin sotesta kuinka oma ja läheisten vastuu kasvaa.

Tuo nainen itse halusi auttaa, ei pakotettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa tuo oletus, että joku ollaan automaattisesti valmiita uhraamaan jonkun toisen takia vain koska sattuu olemaan tämän lähiomainen tai sukulainen, vaikka tämä uhrattava yrittää vastustaa tilannetta. Itsellä on samantapaisia kokemuksia ja omiakin ongelmia todella paljon, enkä niihinkään saa apua. Silti pitäisi sitten elää ja huolehtia toisesta toisen ehdoilla, vaikka en pysty huolehtimaan edes itsestäni. En koskaan halunnut tätä, enkä pysty tähän, mutta niin vain sitä pidetään täysin selvänä, että joudun uhratuksi, vaikka kärsin todella paljon ja oireilee koko ajan rajummin.

Niin rajua kuin se ehkä onkin niin pitäisi vaan heti selkeästi kieltäytyä hoitovastuusta ja jättää yhteiskunnan hoidettavaksi. Varmasti tilanne olisi ollut kaikkien kannalta parempi jutunkin tapauksessa, jos ero olisi tapahtunut heti. Nyt jutun nainen uhrattiin ja kuormittui valtavasti, lapset kärsivät ja pelkäsivät ja potilaalleen olisi varmasti järjestynyt parempaa yhteiskunnan tarjoamaa hoitoa eronneena kun ketään omaishoitajan verrattavaa ja tuohon asemaan käytännössä pakotettua lähiomaista ei olisi ollut.

Jos itsevalittuun puolisoon ei voi luottaa, niin kehen sitten? Uhraushan sovitaan tehtäväksi jo vihkimisen hetkellä, myötä- ja vastoinkäymisissä?

Et ilmeisesti edes tiedä, mitä olet luvannut. Vihkiessä luvataan vain tahtoa. Aina ei tahto riitä.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa tuo oletus, että joku ollaan automaattisesti valmiita uhraamaan jonkun toisen takia vain koska sattuu olemaan tämän lähiomainen tai sukulainen, vaikka tämä uhrattava yrittää vastustaa tilannetta. Itsellä on samantapaisia kokemuksia ja omiakin ongelmia todella paljon, enkä niihinkään saa apua. Silti pitäisi sitten elää ja huolehtia toisesta toisen ehdoilla, vaikka en pysty huolehtimaan edes itsestäni. En koskaan halunnut tätä, enkä pysty tähän, mutta niin vain sitä pidetään täysin selvänä, että joudun uhratuksi, vaikka kärsin todella paljon ja oireilee koko ajan rajummin.

Niin rajua kuin se ehkä onkin niin pitäisi vaan heti selkeästi kieltäytyä hoitovastuusta ja jättää yhteiskunnan hoidettavaksi. Varmasti tilanne olisi ollut kaikkien kannalta parempi jutunkin tapauksessa, jos ero olisi tapahtunut heti. Nyt jutun nainen uhrattiin ja kuormittui valtavasti, lapset kärsivät ja pelkäsivät ja potilaalleen olisi varmasti järjestynyt parempaa yhteiskunnan tarjoamaa hoitoa eronneena kun ketään omaishoitajan verrattavaa ja tuohon asemaan käytännössä pakotettua lähiomaista ei olisi ollut.

Nainen uhrattiin? Kuka uhrasi? Hän itse, omasta tahdostaan. Ei edes kuunnellut aikoihin miestä, joka ilmaisi toistuvasti haluavansa eron.

Yksinäisenä ihmisenä jos tuo käy minulle kotona niin mitään toivoa ei ole. No en tiedä onko se oikeestaan paha asia, en halua elää pahasti vammautuneena. Elämä on julmaa kyllä, mitä vaan voi sattua itse kullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli lähtenyt pois päivystyksestä kun ei jaksanut jonossa, sai myöhemmin samana päivänä kotona aivoinfarktin ja vammautui pysyvästi.

Ei ne sitä olisi päivystyksessäkään ymmärtänyt infarktiksi ennen näkyviä oireita

Kyllä olis.

Ei olis. Väsymys ei ole aivoinfarktin oire eikä väsymykseen anneta actilyse-liuotushoitoa. Piste. Aivoinfarktin oireet syntyy paikallisesta aivoverenkierron pysähtymisestä/heikkenemisestä ja aivokudoksen iskemiasta. Oireet riipuu siitä, missä kohtaa iskemia sijaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa tuo oletus, että joku ollaan automaattisesti valmiita uhraamaan jonkun toisen takia vain koska sattuu olemaan tämän lähiomainen tai sukulainen, vaikka tämä uhrattava yrittää vastustaa tilannetta. Itsellä on samantapaisia kokemuksia ja omiakin ongelmia todella paljon, enkä niihinkään saa apua. Silti pitäisi sitten elää ja huolehtia toisesta toisen ehdoilla, vaikka en pysty huolehtimaan edes itsestäni. En koskaan halunnut tätä, enkä pysty tähän, mutta niin vain sitä pidetään täysin selvänä, että joudun uhratuksi, vaikka kärsin todella paljon ja oireilee koko ajan rajummin.

Niin rajua kuin se ehkä onkin niin pitäisi vaan heti selkeästi kieltäytyä hoitovastuusta ja jättää yhteiskunnan hoidettavaksi. Varmasti tilanne olisi ollut kaikkien kannalta parempi jutunkin tapauksessa, jos ero olisi tapahtunut heti. Nyt jutun nainen uhrattiin ja kuormittui valtavasti, lapset kärsivät ja pelkäsivät ja potilaalleen olisi varmasti järjestynyt parempaa yhteiskunnan tarjoamaa hoitoa eronneena kun ketään omaishoitajan verrattavaa ja tuohon asemaan käytännössä pakotettua lähiomaista ei olisi ollut.

Nainen uhrattiin? Kuka uhrasi? Hän itse, omasta tahdostaan. Ei edes kuunnellut aikoihin miestä, joka ilmaisi toistuvasti haluavansa eron.

Niin, se ero olisi pitänyt ottaa heti. Useinkaan näissä tilanteissa mies on se, joka jättää kylmästi sairaan ja apua tarvitsevan vaimonsa, mutta tilanteen ollessa juurikin toisinpäin naiset herkemmin jättävät miestään, vaan käytännössä suostuvat uhrattaviksi. Ihan yleisestikin kyllä omaisia käytännössä pakotetaan omaishoitajiksi kun sote-palvelut niukentuvat koko ajan ja tämä on hyvä keino säästää. Omaishoitajan asema on kuitenkin todella huono ja siinä sitten lopputuloksena on sitten se, että omaishoitaja on itsekin hyvinkin pian hoidon ja oman avustajan tarpeessa loppuunpalaneena ja itsekin sairastuneena kun kaikki on mennyt tuon hoidettavan ehdoilla ja omaishoitaja on unohdettu.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa tuo oletus, että joku ollaan automaattisesti valmiita uhraamaan jonkun toisen takia vain koska sattuu olemaan tämän lähiomainen tai sukulainen, vaikka tämä uhrattava yrittää vastustaa tilannetta. Itsellä on samantapaisia kokemuksia ja omiakin ongelmia todella paljon, enkä niihinkään saa apua. Silti pitäisi sitten elää ja huolehtia toisesta toisen ehdoilla, vaikka en pysty huolehtimaan edes itsestäni. En koskaan halunnut tätä, enkä pysty tähän, mutta niin vain sitä pidetään täysin selvänä, että joudun uhratuksi, vaikka kärsin todella paljon ja oireilee koko ajan rajummin.

Niin rajua kuin se ehkä onkin niin pitäisi vaan heti selkeästi kieltäytyä hoitovastuusta ja jättää yhteiskunnan hoidettavaksi. Varmasti tilanne olisi ollut kaikkien kannalta parempi jutunkin tapauksessa, jos ero olisi tapahtunut heti. Nyt jutun nainen uhrattiin ja kuormittui valtavasti, lapset kärsivät ja pelkäsivät ja potilaalleen olisi varmasti järjestynyt parempaa yhteiskunnan tarjoamaa hoitoa eronneena kun ketään omaishoitajan verrattavaa ja tuohon asemaan käytännössä pakotettua lähiomaista ei olisi ollut.

Olen siis itse ihan vela ja sinkku ja kyse on vanhemmastani. Olen myös köyhä pitkäaikaistyötön ja joudun asumaan tuon vanhempani luona. Omina diagnooseinani on mm. autismikirjo, kova ahdistus, traumat, sosiaalisten tilanteiden pelko, aistiyliherkkyys tai muuta mukavaa, mutta niin vain pitäisi toimia käytännössä jonakin omaishoitajana. Mitään virallisia papereita en aio koskaan allekirjoittaa. Tämä vanhempani pitää itsestäänselvänä, että hoidan paljon kaikkea, vaikka olen useasti sanonut, että en pysty, enkä halua. Kuormitus on valtavaa ja oireena ovat pahentuneet.

Täyttä paskaa taas tämä ketju. Edelleen , useimman vointi ja elämä olisi paljon parempi, jos ei olisi joutunut törkeiden rikosten kohteeksi terveydenhuollon ja muidenkin puolesta. Jos toisten tekemiset eivät tunnu "auttamiselta" ne eivät todellakaan ole sitä. Vain sairaat tomppelit uskovat tuollaisiin höpö löpöihin.

Vierailija kirjoitti:

Oli lähtenyt pois päivystyksestä kun ei jaksanut jonossa, sai myöhemmin samana päivänä kotona aivoinfarktin ja vammautui pysyvästi.

Todennäköisesti päivystyksessä olisi käsketty ottamaan buranaa ja menemään kotiin lepäämään, jos kerta tuossa vaiheessa klassisia aivoinfarktioireita ei vielä ollut. Lopputulos olisi ollut anyways sama.

Vierailija kirjoitti:

Rakasti vaimoaan ja näki tämän tuskan ja väsymyksen, että päästi vapaaksi.

Kummallista rakkautta, joka ilmenee syyllistämisenä, vihana ja huutona. 

t. aivoaneurysmaleikattu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakasti vaimoaan ja näki tämän tuskan ja väsymyksen, että päästi vapaaksi.

Kummallista rakkautta, joka ilmenee syyllistämisenä, vihana ja huutona. 

t. aivoaneurysmaleikattu

Miten voi huutaa jos ei pysty puhumaan?

Ikävä kyllä päivystykseen jääminen ei ole muuttanut mitään sillä ei lääkärikään olisi osannut arvata väsymystä aivohalvaukseksi. Olisi vaan käskenyt kotii syömään Buranaa.

Ja jos itse epäilee vain flunssaa niin ymmärrettävästi ei jaksa jäädä odottamaan tunneiksi. 

Olisiko lääkärikään  ymmärtänyt tilanteen vakavuutta kun potilaalla ei ollut päänsärkyä, tasapainovaikeuksia tms "klassisia oireita".  Ainoa hyvä puoli päivystykseen istumaan jäämisessä  olisi ollut, että kohtaus olisi luultavammin iskenyt siellä eikä kotisohvalla.

Herää kysymys onko tuo perheen 13v ihan normaali kun oli mennyt vaan valittamaan pikkusisarensa kanssa äidille että isä ei puhu mitään ja ukko istui sohvalla toinen käsi huitoen, silmät  teevateina. Normaali  teini olisi tajunnut että nyt on vakavaa ja ehkä jopa itse soittanut sen ambulanssin!

Perheen oliai pitänyt saada heti lastenhoitoapua ja miehen hoitoapua kun mies pääsi kotiin. Miehen olisi pitänyt saada enemmän kuntoutusta sairaalassa, jutusta jäi kuva että enimmäkseen makasi sängyssä siellä ja vaimo yritti käydessää opettaa sanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli lähtenyt pois päivystyksestä kun ei jaksanut jonossa, sai myöhemmin samana päivänä kotona aivoinfarktin ja vammautui pysyvästi.

Ei ne sitä olisi päivystyksessäkään ymmärtänyt infarktiksi ennen näkyviä oireita

Kyllä olis.

Ei olis. Väsymys ei ole aivoinfarktin oire eikä väsymykseen anneta actilyse-liuotushoitoa. Piste. Aivoinfarktin oireet syntyy paikallisesta aivoverenkierron pysähtymisestä/heikkenemisestä ja aivokudoksen iskemiasta. Oireet riipuu siitä, missä kohtaa iskemia sijaisee.

Tiedän ja kuvauksella se selviää.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko lääkärikään  ymmärtänyt tilanteen vakavuutta kun potilaalla ei ollut päänsärkyä, tasapainovaikeuksia tms "klassisia oireita".  Ainoa hyvä puoli päivystykseen istumaan jäämisessä  olisi ollut, että kohtaus olisi luultavammin iskenyt siellä eikä kotisohvalla.

Tämä. Mulla kävi posketon tuuri joulukuussa 2012, kun olin jo "virtsatieinfektion" (lääkärin alussa tekemä diagnoosi selkäkipujen ja verivirtsaisuuden vuoksi) vuoksi päivystyksessä. Mitään virtsatieinfektiota mulla ei kuitenkaan ollut vaan munuaisvaltimo oli pkkuhiljaa alkanut tihkuttamaan verta vatsaonteloon. Kun valitmossa ollut pullistuma sitten lopulta repesi, olin jo valmiiksi sairaalassa. Jos se olisi revennyt kotona, olisin kuollut  jo ennenkuin ambulanssi olisi saapunut pihaan. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko lääkärikään  ymmärtänyt tilanteen vakavuutta kun potilaalla ei ollut päänsärkyä, tasapainovaikeuksia tms "klassisia oireita".  Ainoa hyvä puoli päivystykseen istumaan jäämisessä  olisi ollut, että kohtaus olisi luultavammin iskenyt siellä eikä kotisohvalla.

Tämä. Mulla kävi posketon tuuri joulukuussa 2012, kun olin jo "virtsatieinfektion" (lääkärin alussa tekemä diagnoosi selkäkipujen ja verivirtsaisuuden vuoksi) vuoksi päivystyksessä. Mitään virtsatieinfektiota mulla ei kuitenkaan ollut vaan munuaisvaltimo oli pkkuhiljaa alkanut tihkuttamaan verta vatsaonteloon. Kun valitmossa ollut pullistuma sitten lopulta repesi, olin jo valmiiksi sairaalassa. Jos se olisi revennyt kotona, olisin kuollut  jo ennenkuin ambulanssi olisi saapunut pihaan. 

Vierailija kirjoitti:

Herää kysymys onko tuo perheen 13v ihan normaali kun oli mennyt vaan valittamaan pikkusisarensa kanssa äidille että isä ei puhu mitään ja ukko istui sohvalla toinen käsi huitoen, silmät  teevateina. Normaali  teini olisi tajunnut että nyt on vakavaa ja ehkä jopa itse soittanut sen ambulanssin!

0/5

Vierailija kirjoitti:

Perheen oliai pitänyt saada heti lastenhoitoapua ja miehen hoitoapua kun mies pääsi kotiin. Miehen olisi pitänyt saada enemmän kuntoutusta sairaalassa, jutusta jäi kuva että enimmäkseen makasi sängyssä siellä ja vaimo yritti käydessää opettaa sanoja.

Samaa mieltä.