Ootteko huomanneet, että ne, jotka valittaa eniten
On lähes aina niitä ihmisiä, joilla asiat on helposti? Ei ole sairauksia, paitsi ehkä korkeintaan joku persoonallisuushäiriö tai mt-häiriö mikä on pitänyt väkisin keksiä, jotta saa sääliä tai huomiota ja koska elämä on liian helppoa.
Myöskään muita vastoinkäymisiä ei oikeastaan ole, ei ole köyhyyttä eikä läheisten menetyksiä. Isoimmat vastoinkäymiset näillä on se kun ei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa ja kun koira kuoli.
Kommentit (4)
Näinhän se on. Sitten ne valittajat, joilla ei ole helppoa, ovat itse aiheuttaneet ongelmansa (velat, ihmissuhde- ja rahaongelmat yms.)
Ja nämä ihmiset, joilla on asiat helposti ja ovat saaneet kaiken helpolla (varakkaat vanhemmat tms) ovat yleensä niitä, jotka sanovat "se on ihan itsestä kiinni miten menestyy". Eivät tajua itse, kuinka helpolla ovat kaiken saaneet, ja pitävät sitä kautta itseään parempina onnistujina. Eräälle tämänlaiselle tuttavalleni esimerkiksi oli hirveän nolo paikka, kun hänen mersunsa hajosi ja sai huollosta sijaisautoksi pienen volkkarin. On siinä kyllä paha ongelma ja asiat huonosti!
Minä olen huomannut sen, että ne vanhemmat, joilla on laajimmat tukiverkot käytössä, valittaa kaikkein eniten ääneen arjen rankkuutta. Tämä jo silloin, kun omat lapset oli pieniä ja sama nyt, kun seuraa nyt pienten lasten vanhempia.
Itselläni on jo ikää yli 40 v ja monet työkaverit viisikymppisiä. Tässä iässä jostain syystä oma lapsuus ja omat vanhemmat ovat usein keskustelunaiheissa. On ollut kummallinen havainto, että niillä työpaikan tyypeillä, joilla on aina kaikki niin hankalaa (eivät tule toimeen työkavereiden ja esimiesten kanssa, on työuupumusta ja parisuhdeongelmia, eroja) on ollut se yltäkylläisin lapsuus (niin henkisesti kuin taloudellisesti) ja ne jo nyt 70-80-vuotiaat vanhemmat edelleen paapoo ja passaa.
Ja nämä samaiset ihmiset eivät myöskään sääli niitä, joilla asiat on OIKEASTI huonosti. Itse sitä sääliä kuitenkin on saatava.