Miksi erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria on nykyään niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katselin luokalla on useampi et tarvitseva lapsi. Oma lapseni kärsii siitä kauheesta metelistä luokassa, joita nää sankarit pitää.

Säälin kyllä opettajia.

Itte en kestäisi semmosta sirkusta ollenkaan.

Oletko varma, ettei omasi oli erityistä tukea tarvitseva? Yksi minun lapsistani on erityistä tukea tarvitseva ja hän kärsii erityisesti metelistä. Huvittaa aina tuo yleistys, että erityistä tukea tarvitsevat ovat niitä meluajia.

Lapsi on ollut monta vuotta integroituna tavalliseen luokkaan ja tosi harva tietää hänellä olevan erityisen tuen status. On yksi luokan parhaista.

Sama meillä oli. Lapsi oli todella hyväkäytöksinen ja kiltti koulussa (ja kotona), sekä pärjäsi tiedollisesti ja taidollisesti hyvin. Nyt opiskelee yliopistossa. Ne neurotyypilliset häntä kiusasivat kouluaikoina jopa siinä määrin, että jouduin tekemään rikosilmoituksen. 

Nykyvanhempien haukkuminen taitaa olla elämäntehtävä joillekin. Omassa nuoruudessani 80-90-luvulla riitti, että lapset jotenkin piti hengissä. Jos lapsi/nuori oireili niin syytä ei koskaan etsitty vanhemmista elleivät he olleet ilmeisen juoppoja tai rikollisia. Kun sairastuin vaikeaan masennukseen teininä koko elämäni kestäneen kaltoinkohtelun vuoksi niin missään vaiheessa vanhempiani tai kotiolojani ei kyseenalaistettu. Koko hoidon tavoite oli "korjata lapsi" ja osoittaa miten minä olen ongelma.  Kun nyt aikuisena pohdin lapsuuttani niin nykykriteereillä minut olisi pitänyt sijoittaa, mutta tuohon aikaan ei edes lastensuojeluilmoituksia tehty.

Huvittaa kun minä kerroin adhd:stani ja yksi tyyppi alkoi paasata kännyköistä ja läppäreistä :D Olen syntynyt 1990. Kun kysyin että millähän aikakoneella kävin kännykällä surffaamassa niin veti punaiseksi ja häipyi.