Onko täällä yhtään naista, joka tunnustaa tykkäävänsä alapäähuumorista?
Sellaiset naiset tuntuu olevan aika harvassa. Pari tällaista tiedän ja he molemmat ovat muutoinkin sellaisia sosiaalisia ja iloisia persoonia. Onko tämä alapäähuumori jotenkin liian tabuaihe, kun siinä tehdään huumoria alapäästä (joka on silti maailman luonnollisin asia), vai mistä tämä mystinen pidättyvyys aiheen ympärillä johtuu?
Kommentit (78)
Liberaalit nauraa vähemmän kuin konservatiivit.
Kikkeli, pissa, kakka, kikkeli, TYRSKISTÄ!
2. yksinkertainen pastamiesoletettu
PS Kikkeli! Hahaa!
Vierailija kirjoitti:
Myönnän. En ehkä muutenkaan ole ihan tavallinen nainen, vaikka hyvin naisellinen olenkin. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja ei siellä voi olla kuulematta hyvinkin härskiä läppää. Ei tulisi mitään, jos loukkaantuisin aina joka asiasta. Kiroilen myös liikaa ja se on kyllä myös tarttunut töistä.
Tämä teksti on aivan kuin minun kirjoittamani!
T. Metallihenkilö
Vierailija kirjoitti:
Suomalaismies kurkki Afrikan lomalla baarin vessassa naapuripisuaariin, että onkohan mustilla miehillä oikeasti niin iso kuin väitetään. Kiinnitti huomiota vehkeessä olevaan tatuointiin "Wendy":
-You''ve got your wife's name tattooed?
-No sir, it reads "Welcome to Zimbabwe and have a nice day"
Ikivanha vitsi. 50-luvulla oli Adam ja Amsterdam nuo sanat. Itse tykkään kaikesta huumorista paitsi näistä liian kuluneista, joille kakarana naurettiin.
Tiannekomiikka on kyllä parasta.
Joo, tykkään ja viljelen itsekin sopivassa seurassa. Myös kakkahuumori menee. En ole kyllä erityisen sosiaalinen tai iloinen.
Se riippuu tilanteesta. Onko se hyvällä maulla, niin hyvällä kuin mahdollista. Ja ei koko ajan päivittäin niitä hokien kuin hullu (ellei ole teillä tapana), vaan sitten kun toinen on siihen varustautunut vähän ja oikea tilanne, tilannetaju. B rappu on ehdoton EI vitseissä ja vatsan toiminnot. Jos toinen kärsii kivuista, on syytä jättää huumorit toiseen kertaan. Osaako mies myös muuta huumoria ja vitsejä, vai pyöriikö se alaosiossa koko ajan ja naurattaako se naista. Kenen alakerrasta vitsaillaan vai joku yleisvitsi. Henkilökohtaisuuksiin ei kannata mennä. Jos toinen syö ruokaa tai pastillia, pitää kertoa eri aikaan ettei tukehdu.
Nuorena heitin tollasta läppää useinkin. Sellasta roisia vitsiä ei ollut mitä en olis tiennyt.
Vaan ajat muuttuu ja ihmiset myös. Nykyään ei juuri kuule roisia huumoria missään.
Kaksimieliset jutut ja alapäähuumori on oikeasti vaikea laji. Se on onnistuessaan todella hyvää huumoria ja saa kyllä kaikki nauramaan ympärillä. Mutta kuten sanoin, se on vaikea laji. Ihmisen pitää olla aika hyvillä hoksottimilla varustettu, että tilanne, ajankohta ja letkautus sopii passelisti kohdalleen. Miehistä jotka tätä huumorin alalajia käyttävät, niin arvioilta 90% epäonnistuu siinä. Tällöin se kääntyy kertojaansa vastaan. Kaksimielisessa huumorissa on myös muistettava se, että sitä pystyy käytännössä viljelemään vain ihmisten seurassa jotka jo tunnet kohtalaisen hyvin. Taitavakin alapäähuumorin käyttäjä astuu yleensä silloin miinaan, jos lipsauttaa jutun vieraassa porukassa.
Yleensäkin kaksimieliset ihan vitsi-vitsit on aina tökeröjä ja huonoja. Sen huumorin pitää tulla letkautuksista. Esimerkiksi nyt viikko takaperin torstaina työpaikan yksi nainen houkutteli työporukkaa lounaalle yhteen ravintolaan, koska siellä oli kuulemma tarjolla lettuja jälkiruoaksi. Siitä sitten syntyi keskustelua, että kermavaahdolla vai hillolla ja sen semmoista. Tuo nainen sitten kertoi tykkäävänsä letuista todella paljon ja että hänellä on ihan omanlaisensa tapa syödäkin niitä, että miten hän täytteet levittää ja käärii sen rullalle jne. Sitten tämä nainen vielä lopuksi kysyi, että no mennäänkö me kaikki sinne tänään syömään. Miespuoleinen kollega letkautti, että "Totta kai mennään. Olenkin aina halunnut nähdä että miten sinä lettusi levität".
Ja koko porukka remahti nauruun, minä mukaan lukien. Tuo on juuri sellaista oikeanlaista ja osuvaa tilannehuumoria, missä yhdistyy asia, oikea hetki ja kaksimielisyys. Se että sama mies olisi tullut mun työpisteelle ja kertonut kaksimielisen vitsin, niin ei olisi toiminut lainkaan. Olisi hävettänyt hänen puolestaan. Eli se on siis todellinen taitolaji ja jos sitä ei osaa, niin suosittelen kokelemaan muita hauskuuttamisen muotoja.
Oma kokemukseni on että jskalletguja vitsejä viljelevät ikääntyvät naiset jotka eivät ole parisuhteessa ja joilla ei luultavasti ole kovasti seksielämää.
Toisaalta meillä oli kesätöissä yksi nuori neiti jonka tiesin maanneen kolmen työtoverinsa kanssa (olin itse yksi). Hön ei koskaan edes nauranut alapäävitseille.
Totta kai, ja ihmettelee miksi lähi-idän 35000 kuolemantapausta ei saa huomiota. Kun vanha valloittaja toimii taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapäähuumori usein halveeraa naisia. Siksi en tykkää.
Tuolla logiikalla ei voi tehdä vitsiä suunnilleen mistään :D
Takoitin lähinnä vitsejä, joissa nauretaan naisille SEKSIOBJEKTINA.
Vierailija kirjoitti:
Alapäävitsit on yleensä todella mauttomia. En tiedä kuin yhden alapäävitsin jolle nuorempana tuli naureskeltua ja nyt kun sen muistin hymyilyttää se vieläkin.
halut varmaan kuulla sen?
No okei, eli siis: Mies meni lääkäriin, kun ei oikein öh, öh siis ottanut eteen ja lääkäri neuvoi, että mene ja hae koivista lehtiä ja tee niistä teetä jonka sitten juot.
Mies meni ja teki työtä käskettyä, mutta mitään ei tapahtunut. Niinpä mies palasi takaisin lääkärin pakeille ja valitti, ettei neuvo ollut auttanut. Lääkäri tuumi hetken ja kysyi, mistä koivusta mies oli lehtiä ottanut ja mies vastasi, että riippakoivusta.
Varmaan sama lääkäri, joka oli määrännyt mummolle jotain eliksiiriä, kun tämä oli valittanut huonoa kuuloaan, ettei edes omat pierut kuulu.
Mummo kysyy, että nytkö se kuulo sitten paranee? Lääkäri, ei mutta pierut muuttuvat äänekkäämmiksi.
Uutisvuodossa oli aikanaan väsynyttä huumoria, kun Jari Tervo "nauratti" hernerokka-pieru -vitseillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myönnän. En ehkä muutenkaan ole ihan tavallinen nainen, vaikka hyvin naisellinen olenkin. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja ei siellä voi olla kuulematta hyvinkin härskiä läppää. Ei tulisi mitään, jos loukkaantuisin aina joka asiasta. Kiroilen myös liikaa ja se on kyllä myös tarttunut töistä.
Tämä teksti on aivan kuin minun kirjoittamani!
T. Metallihenkilö
Minulle tulee nimimerkistä mieleen tinasotilas (ei vissiin saa sanoa "tinasotaMIES").
Vierailija kirjoitti:
Jos vitsi on älykäs ja hauska niin se kelpaa kyllä ja nauran. Mutta usein on myös kertojasta kiinni nämä.
Joillakin on todella sellainen taito, että olipa kyseessä pelkkä vitsi tai joku muu tarina, niin he osaa kertoa sen
sillä tavoin, että kuulija ei voi olla nauramatta.
Minua kyllä naurattavat sananmuunnokset, niin mauttomia kuin ovatkin. Harvoille sitä tunnustan, mutta sisarusten kanssa kyllä nauramme niille yhdessä.