Lue keskustelun säännöt.
TS: Noin 500 lasta vailla sosiaalityöntekijää Varsinais-Suomen hyvinvointialueella useisiin lastensuojelun virkoihin ei ole saatu yhtäkään hakemusta
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi palkka, inhimillisemmät työolot. T: sosiaalityöntekijä, palkka 4570€/kk.
Ei tuo palkka huono ole, mutta työn määrää pitäisi kohtuullistaa. Vastuullisia päätöksiä ei pitäisi joutua tekemään tuli hännän alla.
Palkka on huono vastuuseen ja työn määrääm nähden.
No mitä sen pitäisi mielestäsi olla? Liki 5000 euron palkka ei ole huono, se lähentelee jo lääkärin palkkaa kuitenkin.
Mutta niinkuin sanoin, työn määrää pitäisi vähentää.
Yli 4000€ palkka on lähinnä vain johtavilla sosiaalityöntekijöillä, jotka ovat esimiesasemassa. Normipalkat ovat noin 3200-3900€.
Miten tuo voi olla millään tavalla huono palkka? Ei normi insinööritkään saa yli 4000 kuin poikkeustapauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkka ei riitä. Vaihdan nykyisen virkani lastensuojeluun, jos palkka alkaa kutosella. Sillä rahalla pystyn perustelemaan itselleni huonot työolot ja sillä rahalla pystyn helpommin mahdollistamaan itselleni palauttavaa ja rentouttavaa vapaa-aikaa työn vastapainoksi.
Lastensuojelussa on niin monimuotoisesti hankalia asiakaskeissejä ja tilanteita, että en näillä palkoilla palaa sinne haukuttavaksi, uhkailtavaksi ja kiristettäväksi. Ihmiset on ihan, sanon suoraan, pimeitä. Lastensuojelussa työskennellessäni löysin mm. itseäni koskeavia haukkumisviestejä sosiaalisesta mediasta asiakasvanhemman tekemänä. Neljän tonnin palkka ei korvaa menetettyjä yöunia ja työkykyä.
No lastensuojelun sossuna ainoa työssä kiinnipitäviä tekijä on hyvät työkaverit. Ilman sitä en jaksaisi. Työssä on valtava työkuorma, millään ei ehdi tekemään niin hyvää työtä kuin haluaisi. Lasten kanssa työskentely on pääasiassa kivaa mutta jotkut vanhemmat aiheuttaa monenlaista harmia, syyllistävät sossua omista virheistään, uhkailevat ja pelottelevat, yksi on vainonnut kotiinkin asti. Pelottaa, että tekee kiireessä jonkun virheen tai joku juttu jää huomaamatta, mikä aiheuttaa lapselle vaaratilanteen ja joutuu siitä hallinto-oikeuteen istumaan. Palkka on minusta ihan hyvä, haluaisin ennemmin parannusta työoloihin. Tällä hetkellä minulla on lakisääteistä enemmän asiakkaita ja työntekijäpulan vuoksi tulossa vielä lisää ja ainoa, joka virheistäni on vastuussa olen minä. Ne päättäjät, jotka vastaavat asiakasmääristä, eivät joudu mihinkään vastuuseen.
Vanhemmat ei niinkään olleet ongelma, lapset olivat poikkeuksetta ihania. Ongelma oli työpaikan ilmapiiri. Kollegat kävivät huoneessani istumassa, koska oli "pakko saada purkaa jollekin pahaa oloa". He itkivät, ja minä yritin lohduttaa. Mulle purettiin hyvin henkilökohtaisiakin asioita, kai siksi kun olen hyvä kuuntelija, minkä takia pärjäsin myös asiakastyössä. Mutta kollegoita en jaksanut sen lisäksi kannatella.
Lisäksi kohtasin Varhan alueella työpaikkakiusaamista, siis ihan ulkomuodon arvostelua, ruokailuni jatkuvaa kommentointia, laihdutusohjeita, mulle ei kerrottu kokouspaikkoja ja jätettiin harhailemaan käytäville ynnä muuta vastaavaa. Monet kerrat itkin vessassa ja yritin koota itseäni, kunnes jouduin jäämään sairauslomalle.
T: alueella työskennellyt sosiaalityöntekijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa tapahtuva kiusaaminen on näiden ongelmien aiheuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Palautetaan lastensuojelun rooli sellaiseksi kuin se oli ennen ja samalla lievennetään kasvatussuosituksia ja -määräyksiä reippaalla kädellä. Tavalliset perheet eivät tarvitse lastensuojelua miltään osin.
Jos lastensuojelu huolehtisi vain vakavista tapauksista niin sen kuormitus olisi murto-osa nykyisestä eikä tätä työntekijäongelmaa olisi.
Joo jätetään ne ihmisten jääkaappien vahtimiset ja tunteiden sanoittamiset vanhemmille ja terapeuteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ei niinkään olleet ongelma, lapset olivat poikkeuksetta ihania. Ongelma oli työpaikan ilmapiiri. Kollegat kävivät huoneessani istumassa, koska oli "pakko saada purkaa jollekin pahaa oloa". He itkivät, ja minä yritin lohduttaa. Mulle purettiin hyvin henkilökohtaisiakin asioita, kai siksi kun olen hyvä kuuntelija, minkä takia pärjäsin myös asiakastyössä. Mutta kollegoita en jaksanut sen lisäksi kannatella.
Lisäksi kohtasin Varhan alueella työpaikkakiusaamista, siis ihan ulkomuodon arvostelua, ruokailuni jatkuvaa kommentointia, laihdutusohjeita, mulle ei kerrottu kokouspaikkoja ja jätettiin harhailemaan käytäville ynnä muuta vastaavaa. Monet kerrat itkin vessassa ja yritin koota itseäni, kunnes jouduin jäämään sairauslomalle.
T: alueella työskennellyt sosiaalityöntekijä
Usko pois se näkyy asiakkaillekin kun on luonnevikaisia siellä töissä, erottuu niin psykopaatit, narsistit ja kiusaajat kuin iso finni otsassa. Koitappa siinä luoda minkäänlaista luottamuksellista suhdetta tuollaiseen porukkaa mistä näkee, että ovat itse terapian ja ohjauksen tarpeessa olevia ihmisparkoja. Millä ihmeen järjellä te kykenette ratkaisemaan yhtään mitään kun edes aikuiset työpaikalla ei tule toimeen keskenään? Ja me asiakkaat ( minä jo entinen) nähdään teistä päälle päin nuo ongelmat.
Varmaan on töitä juu kun jos lapsi on kaks päivää luvatta pois koulusta niin heti on raskas lastensuojelukoneisto asialla.
Näitä ne tykkää kytätä, ei sitten riitä mielenkiintoa niille oikeille tapauksille,
tunnen yhden ex-työntekijän ja muija on oikeasti aivan ääliö, en tajua miten tuollanen on voinu tehdä sitä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poistetaan koko virat. Noista sosiaalitantoista ei ole keskimäärin kenellekään muuta kuin haittaa ja kärsimystä.
Sen siittä saa kun tehostaaleikkaatehostaaleikkaa ja nostaa vain lääkärien palkkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaat ovat nykyään sosiaalityössä niin käsittämättömän haastavia, että en itse näe mitään todellista keinoa muuttaa työtä siedettäväksi. Asiakkaiden "auttaminen" on aika lailla mahdotonta koska heillä riittäää mm. seuraavia haasteita erilaisina komboina: Mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, persoonallisuushäiriöt, ylisukupolvinen syrjäytyminen, asunnottomuus, velkaantuminen, väkivaltaisuus.
Tuohon sitten lisätään vielä koko sote-systeemin totaalinen sakkaaminen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön asiakkaiden ympärillä. Eivät toimi mielenterveyspalvelut, vanhustenhuolto tai perusterveydenhuolto, mutta ei enää erikoissairaanhoitokaan.
Palkkaa todella pitäisi maksaa todella paljon enemmän, että kukaan jaksaisi tässä työssä. Ja kyllä, palkka auttaa jaksamaan. Niinhän se lääkäreilläkin menee.
Mutta jostain syystä palkankorotus hoitajille ei toimi. Pitäisi tehdä töitä vain kutsumuksella, miksi tämä ei koske lääkäreitä ja sossuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ei niinkään olleet ongelma, lapset olivat poikkeuksetta ihania. Ongelma oli työpaikan ilmapiiri. Kollegat kävivät huoneessani istumassa, koska oli "pakko saada purkaa jollekin pahaa oloa". He itkivät, ja minä yritin lohduttaa. Mulle purettiin hyvin henkilökohtaisiakin asioita, kai siksi kun olen hyvä kuuntelija, minkä takia pärjäsin myös asiakastyössä. Mutta kollegoita en jaksanut sen lisäksi kannatella.
Lisäksi kohtasin Varhan alueella työpaikkakiusaamista, siis ihan ulkomuodon arvostelua, ruokailuni jatkuvaa kommentointia, laihdutusohjeita, mulle ei kerrottu kokouspaikkoja ja jätettiin harhailemaan käytäville ynnä muuta vastaavaa. Monet kerrat itkin vessassa ja yritin koota itseäni, kunnes jouduin jäämään sairauslomalle.
T: alueella työskennellyt sosiaalityöntekijä
Usko pois se näkyy asiakkaillekin kun on luonnevikaisia siellä töissä, erottuu niin psykopaatit, narsistit ja kiusaajat kuin iso finni otsassa. Koitappa siinä luoda minkäänlaista luottamuksellista suhdetta tuollaiseen porukkaa mistä näkee, että ovat itse terapian ja ohjauksen tarpeessa olevia ihmisparkoja. Millä ihmeen järjellä te kykenette ratkaisemaan yhtään mitään kun edes aikuiset työpaikalla ei tule toimeen keskenään? Ja me asiakkaat ( minä jo entinen) nähdään teistä päälle päin nuo ongelmat.
Olen pahoillani kokemuksestasi. Yleensä pystyin auttamaan ja helpottamaan vanhempien oloa. Kun he kiittivät puhelusta tai tapaamisesta, ei sen parempaa palkintoa ollut. Tai kun vaitonainen nuori alkoi luottaa ja puhua, ja saatiin hänen asiaansa eteenpäin. Kiusaaja-kollegan mielestä autoin väärin ja toimin väärin aina kun tein eri tavalla kuin hän. Se oli hirvittävän raskasta, pelätä milloin seuraava puukko tulee selkään ja mistä asiasta. Asiakkailta kestän paljon, mutta kun joutuu pelkäämään kollegaa, ei ole mitään pahempaa.
- sosiaalityöntekijä, jolle vastasit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaat ovat nykyään sosiaalityössä niin käsittämättömän haastavia, että en itse näe mitään todellista keinoa muuttaa työtä siedettäväksi. Asiakkaiden "auttaminen" on aika lailla mahdotonta koska heillä riittäää mm. seuraavia haasteita erilaisina komboina: Mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, persoonallisuushäiriöt, ylisukupolvinen syrjäytyminen, asunnottomuus, velkaantuminen, väkivaltaisuus.
Tuohon sitten lisätään vielä koko sote-systeemin totaalinen sakkaaminen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön asiakkaiden ympärillä. Eivät toimi mielenterveyspalvelut, vanhustenhuolto tai perusterveydenhuolto, mutta ei enää erikoissairaanhoitokaan.
Palkkaa todella pitäisi maksaa todella paljon enemmän, että kukaan jaksaisi tässä työssä. Ja kyllä, palkka auttaa jaksamaan. Niinhän se lääkäreilläkin menee.
Mutta jostain syystä palkankorotus hoitajille ei toimi. Pitäisi tehdä töitä vain kutsumuksella, miksi tämä ei koske lääkäreitä ja sossuja?
Sinä sanoit noin, en minä. Itse ajattelen, että hoitajillekin lisää palkkaa, tietysti, jos hoitajapulaan halutaan puuttua.
Olen nyt 5 kk työskennellyt lastensuojelun puolella ja pian sieltä pois lähdössä. Työn määrä on järjetön; puheluita ja sähköposteja tulee päivittäin ovista ja ikkunoista ilman että ehtii kaikkiin edes vastaamaan, kiireellisiä uusia asiakkaita on pakko jakaa, juokset paikasta toiseen, koko ajan on joku nykimässä hihasta ja vaatimassa/pyytämässä/toivomassa/haluamassa jotain. Kaikkien lakien mukaan ei ole työmäärästä johtuen mahdollista työskennellä ja jos jotain kosahtaa, niin kuten joku jo toikin esiin, yksittäinen sossu siellä oikeudessa istuu. Työmäärän vuoksi en pysy perillä asiakkaiden tilanteista, mikä olisi se ehdoton edellytys että voin jollain tavalla edes pyrkiä tekemään toimivaa lastensuojelutyötä. Ei kiitos enää kovin kauaa, pakko päästä eroon sydämentykytyksistä ja asioiden työpäivien jälkeen miettimisistä. Jos palkka alkaisi vaikka edes vitosella, niin voisin harkita, silloin tuntuisi saavansa edes jotain riittävää kompensaatiota tästä hulluudesta. Itse en ole onneksi vielä vainoavia asiakkaita vielä kohdannut, mutta nekin on toki tämän työn ilona. Ja Facebookissa lastensuojelun uhrit -ryhmiä pitää seurailla oman nimen varalta, milloin siellä keräillään sossujen nimiä jollekin mustamaalauslistalle tai muuta kivaa. Äskettäinhän siellä joku mietti miten voisi jollekin sossulle kostaa. Enpä ole vielä törmännyt lääkärien uhrit -ryhmiin, missä samanlaisia asioita mietitään. Kivaa.
Oon aina miettinyt että minkälaisista asioista sossut siellä oikeudessa istuu. Millainen virkavirhe tai syy vie yksittäisen sosiaalityöntekijän sinne vastaamaan kolttosistaan? Vilja Eerikan casessa lastensuojelun sossun istui oikeudessa mistä tarkalleen? Mitä teki väärin? Ei ottanut lasta huostaan?
Vierailija kirjoitti:
Ja Facebookissa lastensuojelun uhrit -ryhmiä pitää seurailla oman nimen varalta, milloin siellä keräillään sossujen nimiä jollekin mustamaalauslistalle tai muuta kivaa. Äskettäinhän siellä joku mietti miten voisi jollekin sossulle kostaa. Enpä ole vielä törmännyt lääkärien uhrit -ryhmiin, missä samanlaisia asioita mietitään. Kivaa.
Lääkärit eivät ole kurinpitoviranomaisia, joten harva kokee kaunaa heitä kohtaan.
Ymmärrän oikein hyvin, että moni ei lastensuojelusta tykkää, jos lastensuojelu on esimerkiksi puuttunut perheessä tehtyihin kasvatusvirheisiin ja ottanut lapset huostaan. Tämä varsinkin ottaen huomioon sen, että lastensuojelu voi ryhtyä rajuihinkin toimenpiteisiin perhettä vastaan ilman varsinaista todistelua, koska lastensuojelun toiminnassa huoli ratkaisee eikä todisteet.
Vierailija kirjoitti:
Koko alan voisi lopettaa.
Kuka sitten valvoisi, että lasten vanhemmat noudattavat kasvatussuosituksia?
Palstan mukaan sosiaalityöntekijänä pystyi 70-luvulla toimimaan ylioppilaspohjalta. Koulutus on nykyäänkin aika paljolti sosiologiaa ja sosiaalitieteitä, tuurilla vähän psykologiaa ja sitten työ opitaan työpaikalla. Työhön pitäisi voida kouluttaa työvoimakoulutuksena eikä pitkän yliopistollisen esteradan kautta.
Amerikassa tämä asetelma onkin ihan erilainen ja sairaanhoitajakin on sote-alan nokkimisjärjestyksessä korkeammassa asemassa kuin sosiaalityöntekijä, kun taas Suomessa moni AMK-koulutettu kuvittelee sosiaalityöntekijän olevan lelupsykologi eikä palvelujärjestelmien ja päätösten tekemisen ammattilainen; rankoille asioille altistuminen ei tarkoita, että ihminen ymmärtää näkemänsä ja sosiaalityöntekijän tarvitsee ymmärtää, että mitä palveluja hän voi pakottaa tai tarjota, kun maalaisjärjellä näkee, että ihmisellä menee päin pyllyä. Älykäs ihminen oppisi päätökset ja palveluohjauksen nopeasti, mutta on monien intresseissä, että pätevyyksien tekeminen on pitkän esteradan takana, kuten monissa muissakin ammateissa, joissa kilpailun vähentäminen parantaa jo alalla olevien asemaa ja palkkoja.
Asiakkaat ovat monesti haastavia, mutta vastuuta heidän elämästään ei oman työn lakien mukaan tekemisen lisäksi tietenkään ole. Käytännön tasolla poliisit, hoitajat yms. ottavat kaikki fyysiset riskit vastaan henkisen kuorman lisäksi. On omaa yksinkertaisuutta, jos ei osaa erotella omaa todellista vastuutaan kuvitelmista, jotka ovat siinä mielessä narsistisia, että ajatus hirveästä vastuusta perustuu siihen luuloon, että itsellä olisi ehkä joku kyky tai valtuudet tehdä enemmän kuin tekee. Yksittäinen työntekijä on yksi moniammatillisen palapelin kappale ja sosiaalityö on semi-professio eikä sillä siis ole kovin vahvaa teoriapohjaa tieteenä. Jos on älykäs ihminen ja haluaa tulla päätösten ja vallankäytön mestariksi, on parempi mennä oikeustieteelliseen opiskelemaan.