Millainen tyyppi olet rahan suhteen, ajatellen loppuelämääsi?
Oletko sellainen vaatimaton kuukaudesta toiseen eläjä, jonka suusta kuulee usein "kunhan jotenkin pärjätään niin se riittää"? Ja sitten joskus kuollaan varattomana jossain kunnan vuokraläävässä eikä tilin saldo riitä edes kattamaan hautajaiskuluja, vaan mahdollisten omaisten maksettavaksi jää.
Vai onko sinulla unelmia ja tavoitteita, haluat elää tämän yhden ainoan elämäsi hyvin ja nauttia, mutta samalla keräten "eläkepottia", ehkä kesämökkiä, osakkeita tms, jotta vanhana ei tarvitse kituutella, ja ehkä jäisi jotain perikunnallekin?
Vai jotain tältä väliltä, mitä? Kerro?
Kommentit (63)
Tein vakuutuksen, siinä on pieni korvaus omaisille hautajaisia ajatellen, maksu on kohtuullinen. Sellainen rahankäyttäjä olen että maksan laskut heti samana päivänä kun on rahaa. Ja jotain on jäätävä loppukuuksi.
"Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto" , yhtäkään majapaikkaani en ole halveksinut, vaan pyrkinyt tekemään kodikkaaksi.
Vierailija kirjoitti:
En katso tarpeelliseksi selitellä elämäntapaani näin julkisesti, mutta kiitos kuitenkin avaajalle huolenpidostasi.
Homoutesi ei kiinnosta ketään. Tässä ketjussa kyse on rahasta.
Ap
Tavote on muuttaa pois suomesta.sitä kohti päättäväisesti, max2v enää tarvii jaksaa suomea. Toki kaikki lomat ulkomailla.
Menen hautaan halvimmalla mahdollisella tavalla ilman pappia ja seremonioita eikä hautausmaalla tarvita enää rahaa ja sen varran kuin minulla on rahaa jaettavaksi asti annan pois eläessäni jolloin saan itsekin nauttia antamisesta ja saa jollekin on verotuksellisesti edullisinta saada vähän kerrassaan vuosien ajan kuin paljon kerralla.
Moni pihistelee omista tarpeistaan ja hilloo rahojaan vain sen takia ettei kehtaa kuolla rahattomana ja se on kyllä melko tyhmää.
Olen ollut lapsesta asti tarkka rahan käyttäjä. Tulen melko köyhistä oloista, mutta jo lapsena tein pieniä palveluksia lähinaapuruston vanhuksille, säästin palkat ja laskin rahoja aina ja ihastelin, kuinka paljon on kertynyt. Teininä tein lastenhoitokeikkaa ja sijaistin talonmiestä viikonloppuisin. Opiskeluaikana jouduin kuitenkin ottamaan lainaa, mutta kävin myös töissä. Mulla ei ole ollut koskaan rahasta pulaa, ei edes kotiäitivuosina, jolloin maksoin opintolainan pois. Pienipalkkaisesta työstä sain säästöön niin, ettei nyt pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä tarvi mistään pihistellä.
Toivottavasti voin jossain vaiheessa lopettaa lasteni elättämisen niin ehkä sitten jotain jää viivan alle.
Tolta väliltä. Rahaa on sen verran ettei tarvitse miettiä menemisiä tai hankintoja ja eletään melko yltäkylläistäkin elämää. Säästöjä on, sijoitusasunnot hankittu lapsien tulevaisuuden turvaksi. Mutta en missään tapauksessa säästä sitku-elämään, sitä sitku-aikaa ei välttämättä edes tule.
Olen ollut aina valtion tuesta riippuvainen ja olen sitä myös jatkossa. Saan sen verran rahaa kuin päättäjät suostuvat minulle antamaan. Sen mukaan sitten eletään ja käytetään rahaa.
Elän itselleni mieluisaa elämää minimalistisessa kodissa. Arvostan tyyneyttä ja mielenrauhaa. En kerää tavaraa ympärilleni, en ole hankkinut lemmikkiä eikä minulla ole lapsia. Minimalismi koskee kaikkia ostoksia, myös ravintoa. Syön tarkoituksenmukaisesti, terveellisesti, enkä osta ruokaa niin paljon, että ehtisi mennä pilalle. Näin eläen rahaa kertyy säästöön joka tilistä ihan sievoinen summa. Sijoitan vanhuuden varalle.
Itselleni riittää hyvin vaatimaton. En näe syytä päivitellä tekniikkaa, autoa yms uuteen kun vanhakin toimii. Rahaa olisi kyllä, mutta käytän sen kaikkeen muuhun kuin materiaan. Sijoitan ja käytän palveluita. Haaveena jäädä ennen eläkeikää (jota tuskin tulee edes olemaan) pois töistä ja elellä leppoisasti. En tarvitse statusta muiden silmissä, ei kiinnosta muiden mielipiteet. Haluan käyttää rahat oikeasti merkitykselliseen ja samalla säästää luonnon kuormaa.
N25
Sossu maksaa halvimmat hautajaiset eivätkä omaiset pulita niistä jolleivat halua kalliimpia kuin mitä sossu korvaa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti voin jossain vaiheessa lopettaa lasteni elättämisen niin ehkä sitten jotain jää viivan alle.
Seuraavaksi pitää alkaa avustamaan lasten lapsia.
Saa kaivella jatkuvasti kuvettaan. Eikä lahjalistatkaan ole harvinaisia.
Matt. 6:33,
Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
Aloituksen vain luin, sori, jos toistan jotain toista.
Mä oon ihan hirveän huono käyttämään rahaa. Mua ei innosta mikään materia, millään tavoin. Ei huvita matkustaa, ei kiinnosta itseni huoltaminen sen ihmeemmin, ei uudet vaatteet yms. Meillä on 6 lasta, nuorimmainen, 17-vee, enää kotona. Teen osa-aikaisesti töitä 30h/vko. Sain juuri osa-aikaiskuntoutustukipäätöksen.. veronpalautuksia tulossa itselleni n.2200€..en tarvitse, annan mieluummin lapsilleni..
Materia ei ole ikinä/ koskaan merkinnyt mulle yhtikäs mitään. Jos voisin, vaihtaisin rahan sisäiseen rauhaan ja onnellisuuden tunteeseen.
Vierailija kirjoitti:
En katso tarpeelliseksi selitellä elämäntapaani näin julkisesti, mutta kiitos kuitenkin avaajalle huolenpidostasi.
Kiitos tästä tiedosta! Kuitenkin vaivauduit kurkkimaan muiden vastanneiden ajatuksia! Jokin ei nyt täsmää 😂
Tolta väliltä. Aloin tehdä järkeviä taloudellisia ratkaisuja vasta n.30-vuotiaana lapsen synnyttyä. Sitä ennen huonopalkkaisia töitä, kulutusluottoja, pienten tulojen tuhlaamista, jatkuva rahapula.
Aloin vertailla hintoja, perehtyä taloudenpitoon ja lainojen korkoihin, sijoittamiseen. Vähensin ostamista. Palkka nousi. Ostin asunnon hyvässä suhdanteessa, sen arvo nousi, korot olivat matalia, myin asunnon hyvällä voitolla. Eli hyvää tuuriakin matkassa.
Nyt olen velaton vuokralla asuja, sijoitan joka kk lisää, sijoituksissa 50 000. Teen omat päätökset taloudenpidossa, en välitä muiden ajatuksista, esim. voin asua vuokralla vaikkei se ole yleisesti arvostettua. Vertailen hintoja, ostan alesta. Toisaalta lahjoitan rahaa joka kuukausi sukulaisperheelle tai ostan kallista kosmetiikkaa tai harrastuskamoja. Terveydenhoidosta en säästä ikinä.
Säästän eläkeaikaa varten tai jos tulee joku hyvä mahdollisuus ( vaikka asuntojen hinnat laskee) tai se kuuluisa paha päivä. Toisaalta en ole pihi joka asiassa, nykyiset tulot mahdollistavat pienet huvitukset. Mutta tosiaan eläke on niin pieni, että sitä varten haluan säästää. En haaveile isosta omaisuudesta, koska siitä on vaivaa. Arvostan huolettomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ajattelisi että kunhan pärjään niin se riittää? Eikös melkein kaikilla ole kotain haaveita ja unelmia joita kohti pyrkii?
Miksei ajattelisi, jos tietää, ettei voi haaveitaan kuitenkaan saavuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Miten vaatimattomasti eläjä ei saisi mitään säästöön?
Mulla menee joka kuukausi jemmaan väh. 500 euroa
Minä saan palkkaa 500 euroa kuussa, niin kuinka voisin laittaa sen kaiken säästöön?
Vierailija kirjoitti:
Tavote on muuttaa pois suomesta.sitä kohti päättäväisesti, max2v enää tarvii jaksaa suomea. Toki kaikki lomat ulkomailla.
Tässä ketjussa keskustellaan rahasta. Millain rahankäyttäjä olet?
Mene töihin.