Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IL: Sini Ariel kertoi sukupuolia olevan kaksi. Someraivo repesi
21.04.2023 |
Kommentit (9493)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreät ja transit: sukupuolen moninaisuus ei ole ideologia, vaan huomaavaisuutta!
Todellisuus: "Juttelin hiljattain ystäväni kanssa, joka tekee lukioon kirjoja. Hän kertoi, kuinka kirjan tekijöitä opastettiin olemaan puhumatta kahdesta sukupuolesta, naisista ja miehistä, vaan kaikista sukupuolista, ja käyttämään kirjan esimerkeissä sellaisia nimiä, joista ei selviä henkilön sukupuoli."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8bcf139a-a355-4832-a639-2ceba4dd4426
Meidän lasten koulukirjoissa on kaikenlaisia nimiä ja hahmoja. Tyttöjä, poikia ja muita. Osa nimistä on tosiaan neutraaleja, ehkä n. 2% näin karkeasti arvioiden. Eiköhän tarkoitus ole, että niiden tyttöjen ja poikien rinnalle tuodaan muitakin, eikä että "miehistä ja naisista ei saa puhua". Ei ole eka kerta, kun Ukkola tarinoi tai vetää mutkia suoraksi.
"rinnalle tuodaan muitakin"
Joku voisi kutsua sitä myös indoktrinoinniksi, aivopesuksi ja genderopin istuttamiseksi lapsen mieleen. Maailma toki näyttää erilaiselta punaviherlasien ja vielä erilaisemmalta sinipinkkivalkolasien läpi katsottuna.
Kun stereotyypeistä poikkeaminen on merkki transsukupuolisuudesta, eli poimintoja nykyajan lastenkirjoista:
”Milloin mennään lääkäriin ja tehdään minusta tyttö-tyttö?”
https://twitter.com/annimolari/status/1650859911184797702
"...tekstissä annetaan lapsille ymmärtää että jos pitää esim. vaaleanpunaisesta väristä, kiiltävistä kengistä ja mekoista, ei voi olla poika, vaan on mentävä lääkäriin ja muututtava tytöksi. Eikö niistä tiukoista sukupuolinormeista haluttu päästä eroon?"
"Julius on merenneito:
Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja. Mummin kanssa metrossa Julius näkee kolme ihanaa merenneitoa, ja pian hän ei osaa muuta ajatellakaan. Juliuskin haluaa olla merenneito."
Coy pitää vaaleanpunaisesta ja mekoista... Ja heti seuraavassa lauseessa Coy itse pyytää että häntä kutsutaan tytöksi ja ei suostu pukeutumaan poikien vaatteisiin. Minulle ainakin jää kuva että tarinassa kuunnellaan lapsen omaa tahtoa, ei vain seurata sukupuolinormeja.
Minä tiedän lapsia, jotka ovat identifioituneet kissanpennuksi, Batmaniksi, Ninjaturtleksi, viinirypäleeksi ja pyllynreiäksi. Miten heidän kanssaan toimitaan ja miten heidän identiteettiään tuetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreät ja transit: sukupuolen moninaisuus ei ole ideologia, vaan huomaavaisuutta!
Todellisuus: "Juttelin hiljattain ystäväni kanssa, joka tekee lukioon kirjoja. Hän kertoi, kuinka kirjan tekijöitä opastettiin olemaan puhumatta kahdesta sukupuolesta, naisista ja miehistä, vaan kaikista sukupuolista, ja käyttämään kirjan esimerkeissä sellaisia nimiä, joista ei selviä henkilön sukupuoli."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8bcf139a-a355-4832-a639-2ceba4dd4426
Meidän lasten koulukirjoissa on kaikenlaisia nimiä ja hahmoja. Tyttöjä, poikia ja muita. Osa nimistä on tosiaan neutraaleja, ehkä n. 2% näin karkeasti arvioiden. Eiköhän tarkoitus ole, että niiden tyttöjen ja poikien rinnalle tuodaan muitakin, eikä että "miehistä ja naisista ei saa puhua". Ei ole eka kerta, kun Ukkola tarinoi tai vetää mutkia suoraksi.
"rinnalle tuodaan muitakin"
Joku voisi kutsua sitä myös indoktrinoinniksi, aivopesuksi ja genderopin istuttamiseksi lapsen mieleen. Maailma toki näyttää erilaiselta punaviherlasien ja vielä erilaisemmalta sinipinkkivalkolasien läpi katsottuna.
Kun stereotyypeistä poikkeaminen on merkki transsukupuolisuudesta, eli poimintoja nykyajan lastenkirjoista:
”Milloin mennään lääkäriin ja tehdään minusta tyttö-tyttö?”
https://twitter.com/annimolari/status/1650859911184797702
"...tekstissä annetaan lapsille ymmärtää että jos pitää esim. vaaleanpunaisesta väristä, kiiltävistä kengistä ja mekoista, ei voi olla poika, vaan on mentävä lääkäriin ja muututtava tytöksi. Eikö niistä tiukoista sukupuolinormeista haluttu päästä eroon?"
"Julius on merenneito:
Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja. Mummin kanssa metrossa Julius näkee kolme ihanaa merenneitoa, ja pian hän ei osaa muuta ajatellakaan. Juliuskin haluaa olla merenneito."
Coy pitää vaaleanpunaisesta ja mekoista... Ja heti seuraavassa lauseessa Coy itse pyytää että häntä kutsutaan tytöksi ja ei suostu pukeutumaan poikien vaatteisiin. Minulle ainakin jää kuva että tarinassa kuunnellaan lapsen omaa tahtoa, ei vain seurata sukupuolinormeja.
Aikuinen asettaa rajat. Toivottavasti teillä ei lähdetä mukaan lapsen oikkuihin.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö tajua että media aivopesee teitä uskomaan valheeseen. Mukamas sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi. Minä sanon, ei ole. Mukamas mies voisi synnyttää. Minä kerron totuuden, ei voi synnyttää. Ei ole mitään transnaisia eikä transmiehiä, vaan ne ovat mt-potilaita. Ennen kuin agendaa alettiin aikoinaan jauhamaan, kukaan ei kuvitellut olevansa "muunsukupuolinen". Psykiatrian historiassa ei ole mainintoja transuista ennen kuin eräs tyyppi kirjoitti niistä kirjan, ja sitä alettiin agressiivisesti markkinoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö tajua että media aivopesee teitä uskomaan valheeseen. Mukamas sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi. Minä sanon, ei ole. Mukamas mies voisi synnyttää. Minä kerron totuuden, ei voi synnyttää. Ei ole mitään transnaisia eikä transmiehiä, vaan ne ovat mt-potilaita. Ennen kuin agendaa alettiin aikoinaan jauhamaan, kukaan ei kuvitellut olevansa "muunsukupuolinen". Psykiatrian historiassa ei ole mainintoja transuista ennen kuin eräs tyyppi kirjoitti niistä kirjan, ja sitä alettiin agressiivisesti markkinoida.
Kirjoittaja on luonnontieteilijä (biokemisti), konsultti, tieteenharrastaja, äiti ja itsekin queer.
sukupuoliahan ON kaksi. Sini on oikeassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreät ja transit: sukupuolen moninaisuus ei ole ideologia, vaan huomaavaisuutta!
Todellisuus: "Juttelin hiljattain ystäväni kanssa, joka tekee lukioon kirjoja. Hän kertoi, kuinka kirjan tekijöitä opastettiin olemaan puhumatta kahdesta sukupuolesta, naisista ja miehistä, vaan kaikista sukupuolista, ja käyttämään kirjan esimerkeissä sellaisia nimiä, joista ei selviä henkilön sukupuoli."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8bcf139a-a355-4832-a639-2ceba4dd4426
Meidän lasten koulukirjoissa on kaikenlaisia nimiä ja hahmoja. Tyttöjä, poikia ja muita. Osa nimistä on tosiaan neutraaleja, ehkä n. 2% näin karkeasti arvioiden. Eiköhän tarkoitus ole, että niiden tyttöjen ja poikien rinnalle tuodaan muitakin, eikä että "miehistä ja naisista ei saa puhua". Ei ole eka kerta, kun Ukkola tarinoi tai vetää mutkia suoraksi.
"rinnalle tuodaan muitakin"
Joku voisi kutsua sitä myös indoktrinoinniksi, aivopesuksi ja genderopin istuttamiseksi lapsen mieleen. Maailma toki näyttää erilaiselta punaviherlasien ja vielä erilaisemmalta sinipinkkivalkolasien läpi katsottuna.
Kun stereotyypeistä poikkeaminen on merkki transsukupuolisuudesta, eli poimintoja nykyajan lastenkirjoista:
”Milloin mennään lääkäriin ja tehdään minusta tyttö-tyttö?”
https://twitter.com/annimolari/status/1650859911184797702
"...tekstissä annetaan lapsille ymmärtää että jos pitää esim. vaaleanpunaisesta väristä, kiiltävistä kengistä ja mekoista, ei voi olla poika, vaan on mentävä lääkäriin ja muututtava tytöksi. Eikö niistä tiukoista sukupuolinormeista haluttu päästä eroon?"
"Julius on merenneito:
Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja. Mummin kanssa metrossa Julius näkee kolme ihanaa merenneitoa, ja pian hän ei osaa muuta ajatellakaan. Juliuskin haluaa olla merenneito."
Coy pitää vaaleanpunaisesta ja mekoista... Ja heti seuraavassa lauseessa Coy itse pyytää että häntä kutsutaan tytöksi ja ei suostu pukeutumaan poikien vaatteisiin. Minulle ainakin jää kuva että tarinassa kuunnellaan lapsen omaa tahtoa, ei vain seurata sukupuolinormeja.
Aikuinen asettaa rajat. Toivottavasti teillä ei lähdetä mukaan lapsen oikkuihin.
Huom. sehän on vain pelkkä lastenkirja tuo koko Julius-juttu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan Sinin kanssa samaa mieltä. Mutta hän antaa noilla postauksillaan itsestään lähinnä ääliömäisen ja sivistymättömän kuvan. Lähinnä tulee myötähäpeä siitä, miten asian tuo esille.
Meillä on lähipiirissä transmies. Ollaan omien tyttöjen kanssa puhuttu tästä syystä aiheesta melko paljonkin. Mutta sävyyn, että jotkut kokee näin ja heillä on siihen oikeus. Kuitenkaan en yhtään tykkäisi, jos omille tytöille alettaisiin syöttämään ajatusta, että he ovatkin poikia. Siltä nimittäin välillä tuo meininki vaikuttaa, että lasten mieliin syötetään asioita. Tai jos sukupuolia alettaisiin häivyttämään niin, että lapsilla ei olisi enää sukupuolia.
Omat tytöt on kasvatettu melko neutraalisti. Tarjottu kaikkea mahdollista ilman sukupuolirajoja, mutta silti ne tyttömäisimmät jutut on valikoituneet heidän lemppareiksi. Itse taas olen ollut täysin poikatyttö ja murrosiän alkuun saakka toivoin olevani poika. Onneksi silloin ei ollut tällainen vallalla, muuten minunkin elämäni olisi voinut mennä ihan eri tavalla.
Vaikutat ihan vilpittömältä, niin kysyn. Missä olet nähnyt tai lapsesi ovat kokeneet ajatusten syöttämistä?
Oma kokemus nykykasvatuksesta kouluissa on, että vähemmistöistä puhutaan, mutta ei kellekään kerrota tai määritellä, että sä oot tyttö tai poika tai trans jne. Ennemmin painotetaan, että kaikki voi olla sellaisia kuin on. Tyttöjä ja poikia myös, eli sukupuolia ei häivytetä, eikä mitään sellaista ole opetussuunnitelmassakaan. Mutta kasvatuksessa huomioidaan, että on vähemmistöjäkin, annetaan tietoa ja joitakin lapsia/nuoria se sitten koskee henkilökohtaisesti. Tarkoitus on lisätä tasa-arvoa, vähentää syrjintää ja haitallisia sukupuolistereotypioita yleisesti ihan kaikkien lasten hyväksi.
Kiinnostaisi todella onko oikeasti jossain ollut joku "transiutustyöpaja". Vai onko nämä jotain urbaania legendaa?
En usko, että täällä (toisin kuin USA:ssa) opettajat esimerkiksi sosiaalisesti transiuttavat lapsia vanhempien selän takana (eli kun USAssa vanhemmille on selvinnyt, että heidän poikalapsensa onkin koulussa transtyttö ja hänelle on keksitty kokonaan uusi nimi, mutta vanhemmille ei kerrota mitään). Eikä tyttö voi täällä onneksi käydä kouluterkkarilla hakemassa testosteronia, koska kokee itsensä pojaksi. Mutta ikävä kyllä Suomessakin opetussunnitelmassa vilisee epätieteellistä huuhaata, kuten sukupuolen "moninaisuus" (fakta on, että sukupuolia on ihmisnisäkkäällä kaksi) tai jopa ajatus, että lapsi voisi itse "valita" sukupuolensa (ei voi). Vähemmistöjen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus ei tarkoita, että lapsille pitäisi koulussa valehdella.
- eri
Ei tästä asiasta valehdella yhtään mitään. Edelleen opetetaan ihan oikein, aiemmin vain ei puhuttu sukupuoli-identiteetista vaan vain biologisesta sukupuolesta ja silti kuule se sukupuoli-identiteetti nuorille vakiintui. Nykynuori vain uskaltaa siitä puhua eikä väitä kuten täällä moni ettei sukupuoli-identiteettis edes omaa.
Jokaisella on omalla tavalla uniikki persoonallisuutensa ja mielenkiinnon kohteet, mutta ei se ole sukupuoli. Kun tarkoitatte sukupuolikokemusta ja sukupuoli-identiteettiä, niin puhukaa niistä niiden oikealla nimellä. Miksi muusu-Laventelin identiteettileikki olisi tärkeämpi kuin gootti-Pekan tai futis-Kaisan? Harrastuksensa kullakin.
Ihan kuule kouluissa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Kauhea mesoaminen asiasta mistä sä et edes tiedä mitään. Huomaa kyllä ettet sä ole tietoinen identiteettisi rakentumisesta, kiva ettei se ole sua estänyt millään tavalla kasvamasta itseksesi. Joillakin niin käy ettei se olekaan ihan suoraviivaista ja hänen tulee tulla kuulluksi.
Ehkäpä sunkaan ei tarvitsisi riehua täällä haukkumassa muita, jos nämä asiat olisi koulussa opetettu.
Miksi subjektiivinen sukupuoli-identiteetti olisi merkittävämpi kuin sukupuoli? Niin merkittävä, että sukupuolten lukumäärästä puhuminen leimataan vihapuheeksi. 99,99 prosentilla sukupuoli-identiteetti vastaa sukupuolta. Ei ole tarpeen myllätä yhteiskunnallista sukupuolikäsitystä promillen takia.
Mutta jos vaikka 0.001 % on toisin, mikä se haitta on sen tiedostamisessa? Mitä kamalaa sille 99.99% tapahtuu?
Kamaluudesta en tiedä, mutta ymmärtääkseni aika monia biologisia naisia häiritsee se, että esimerkiksi uimahallin pukuhuoneeseen tulee henkilö, joka näyttää mieheltä. Kyse ei ole siitä, aiheuttaako kyseinen henkilö ongelmia, vaan siitä, miten muut tilanteen kokevat. Jos nainen ei halua olla tuntemattoman miehen katseltavana vähissä vaatteissa ja kokee ahdistavana sen, että samassa tilassa on henkilö, jonka hän kokee mieheksi (riippumatta siitä, mitä sukupuolta mieheltä näyttävä henkilö itse kokee olevansa), hänellä on oikeus omiin kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa, eikä sillä yhdellä mieheltä näyttävällä ole mitään oikeutta vaatia muita kokemaan toisin.
Transsukupuoliset voivat vaatia paljonkin asioita. Monet vaatimuksista ovat ihan kohtuullisia ja jopa itsestäänselvyyksiä (heillä on ihmisarvo, heitä ei saa syrjiä työpaikalla jne), mutta osa vaatimuksista on täysin järjettömiä. Jokaisella ihmisellä on omat toiveensa kumppanin ominaisuuksista parisuhdetta aloitettaessa. Seksuaalinen suuntautuminen määrää, kiinnostavatko miehet, naiset vai kenties molemmat.
Ennen oli sopimusavioliittoja ja pakkoavioliittoja, mutta nykyään sellaisia ei hyväksytä, koska jokaisella on oikeus itse päättää kumppanivalinnastaan. Miksi sitten transaktivistit (ainakin osa) vaatii, että toisen ihmisen pitää olla kiinnostunut kenestä tahansa ja jos ei ole, häntä syytetään syrjinnästä? Käytännössä he vaativat pakotettuja parisuhteita, joissa transaktivisti päättää parisuhteesta, eikä toisella osapuolella ole oikeutta omaan mielipiteeseensä.
Useimmat ihmiset ymmärtävät, että missä tahansa pari- tai seksisuhteessa aivan keskeistä on molemminpuolinen kiinnostus. Jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan, suhde voi syntyä. Jos kumpikaan ei ole kiinnostunut, suhdetta ei synny. Jos vain toinen on kiinnostunut, suhdetta ei synny, jos toista osapuolta ei pakoteta suostumaan. Nykyään pakottaminen on rikos. Miksi transihmiset olisivat poikkeus? Jos miestä tai naista ei kiinnosta transnainen, sitten ei kiinnosta, eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Mistä sä keksit näitä sun argumentteja? Sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta sä et voi keltään mitään väkisin vaatia. Missä tätä transsukupuolisten väkisin vaatimista siis tapahtuu? Sun ihmissuhteissa vai? Sit sä toimit kuten muidenkin kanssa ja teet rikosilmoituksen ja/tai haet lähestymiskiellon.
Tämä pukkarikeskustelu on koko ajan vääristynyt, koska sen jos joku ahdistuu, väitetään olevan transsukupuolisten kohdalla eri asia. Ei se ole. Siveellisyys ja sääntöjen rikkominen ei ole sukupuolittunut. Jos sua vastaan pukkarissa tulee vastakkaisen sukupuolen edustaja, sä ilmoitat henkilökunnalle ja he sit kertovat onko hän siellä luvatta. Todennäköisesti on, jos hän on alasti tai sit sä olet unisex-tilassa.
Mitä siveellisyyslakia rikkoo juridisen naisen juridinen penis naisten intiimitilassa? Jos penis voi olla naisen sukupuolielin, niin miten sen vieminen naisten ja tyttöjen keskelle rikkoisin mitään lakia?
Lainvalmistelija taitaa tietää paremmin:
"Jos syntyy tilanne, jossa henkilö kertoo olevansa nainen ja haluaa päästä naisten pukuhuoneeseen, mutta ei näytä tyypilliseltä naiselta, häntä tulisi kohdella kuin naista, jos hänen henkilöllisyystodistuksessaan lukee niin.
– Vahvistettua sukupuolta pidetään henkilön sukupuolena. Kaikissa tilanteissa ei luonnollisesti esitetä henkilöllisyystodistusta."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fcdfce3c-cc2b-44e6-9cfb-b510f68eb…
On myös täysin varmaa, että on ihmisiä, jotka aikovat käyttää tuota hyväkseen. Käytännössä siis miehiä, jotka vaihtavat juridisen sukupuolensa naiseksi päästäkseen naisten pukuhuoneisiin ja muihin naisille varattuihin tiloihin, vaikka he eivät millään tavoin koe olevansa itse naisia. Harvinaista varmasti, mutta kun puhutaan tuhansista ja miljoonista ihmisistä, harvinaisetkin tapaukset alkavat toteutua. Maailmalla on jo esimerkkejä.
Ja ne maailman esimerkit on päättyneet siihen että ovat hävinneet juttunsa. Kautta aikain on tietyt ihmiset rikkoneet sääntöjä, jos et tiennyt.
Juridisen naisen peniksen vieminen muiden naisten ja tyttöjen joukkoon ei riko mitään sääntöä, ellei ilmene erektiota tai tumputusta. Miksi "sääntöjen rikkomista" piti helpottaa ja suorastaan kannustaa itsemäärittelyllä?
Rikkoohan, jos sua ei sinne ole päästetty sääntöjen mukaisesti. Sä olet lukenut yhden ulisijan lauseen tumputuksesta ja uskot sit heti. Uskoitko tämän möreä-äänisen miehen naisten tiloissa-valheenkin?
Säännöt eivät voi olla lainvastaisia. Ei ole mitään lakia tai rangaistusta, jolla voisi estää juridisten penisten pääsyn naisten tiloihin. Sitä se itsemäärittely tarkoittaa.
No ei tarkoita. Itsemäärittely koskee juridisen vahvistamista, ei sitä mitä sä saat tehdä. Ei ole koskaan ollut lakia, joka penikset estää pukutiloissa, montako olet nähnyt naisten puolella?
Miksi juridinen sukupuolitieto täytyy sitten vaihtaa, jos sillä ei tee mitään? Myös ei-transien?
Ei sillä olekaan merkitystä ihmisen elämään todellisuudessa. Se kun nyt kuitenkin merkitään papereihin, on sen ulkomuotoon sopivuus estämässä epäasiallista kohtelua.
Miksi se sitten pitää voida vaihtaa ilman diagnoosia ja hoitoja? Miksi se oli pakko saada ei-transeille?
Eikö ole hyvä, et voi kokeilla sitä elämää, jonka kokee itselleen kuuluvan ennen silpomisinja blokkereita? Jos se ei tunnukaan oikealta, ei tapahdu mitään peruuttamatonta. Sitä silpomistahanntäälläkin vastustetaan. Ja sit jos voi elää haluamaansa sukupuolta lopun elämän värkkien kera, siinäkin säästyy värkit ja yhteiskunnan rahat. Luulis, et se olis just twidän toive, pukkareita lukuunottamatta. Ja urheilukilpailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreät ja transit: sukupuolen moninaisuus ei ole ideologia, vaan huomaavaisuutta!
Todellisuus: "Juttelin hiljattain ystäväni kanssa, joka tekee lukioon kirjoja. Hän kertoi, kuinka kirjan tekijöitä opastettiin olemaan puhumatta kahdesta sukupuolesta, naisista ja miehistä, vaan kaikista sukupuolista, ja käyttämään kirjan esimerkeissä sellaisia nimiä, joista ei selviä henkilön sukupuoli."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8bcf139a-a355-4832-a639-2ceba4dd4426
Meidän lasten koulukirjoissa on kaikenlaisia nimiä ja hahmoja. Tyttöjä, poikia ja muita. Osa nimistä on tosiaan neutraaleja, ehkä n. 2% näin karkeasti arvioiden. Eiköhän tarkoitus ole, että niiden tyttöjen ja poikien rinnalle tuodaan muitakin, eikä että "miehistä ja naisista ei saa puhua". Ei ole eka kerta, kun Ukkola tarinoi tai vetää mutkia suoraksi.
"rinnalle tuodaan muitakin"
Joku voisi kutsua sitä myös indoktrinoinniksi, aivopesuksi ja genderopin istuttamiseksi lapsen mieleen. Maailma toki näyttää erilaiselta punaviherlasien ja vielä erilaisemmalta sinipinkkivalkolasien läpi katsottuna.
Kun stereotyypeistä poikkeaminen on merkki transsukupuolisuudesta, eli poimintoja nykyajan lastenkirjoista:
”Milloin mennään lääkäriin ja tehdään minusta tyttö-tyttö?”
https://twitter.com/annimolari/status/1650859911184797702
"...tekstissä annetaan lapsille ymmärtää että jos pitää esim. vaaleanpunaisesta väristä, kiiltävistä kengistä ja mekoista, ei voi olla poika, vaan on mentävä lääkäriin ja muututtava tytöksi. Eikö niistä tiukoista sukupuolinormeista haluttu päästä eroon?"
"Julius on merenneito:
Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja. Mummin kanssa metrossa Julius näkee kolme ihanaa merenneitoa, ja pian hän ei osaa muuta ajatellakaan. Juliuskin haluaa olla merenneito."
Missä tuo on koulukirjana?
Et kai kuvitellut, että aivopesu jää kouluihin?
"poimintoja nykyajan lastenkirjoista"
Lastenkirjat muuten perustuu pelkästään tieteellisiin totuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreät ja transit: sukupuolen moninaisuus ei ole ideologia, vaan huomaavaisuutta!
Todellisuus: "Juttelin hiljattain ystäväni kanssa, joka tekee lukioon kirjoja. Hän kertoi, kuinka kirjan tekijöitä opastettiin olemaan puhumatta kahdesta sukupuolesta, naisista ja miehistä, vaan kaikista sukupuolista, ja käyttämään kirjan esimerkeissä sellaisia nimiä, joista ei selviä henkilön sukupuoli."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8bcf139a-a355-4832-a639-2ceba4dd4426
Meidän lasten koulukirjoissa on kaikenlaisia nimiä ja hahmoja. Tyttöjä, poikia ja muita. Osa nimistä on tosiaan neutraaleja, ehkä n. 2% näin karkeasti arvioiden. Eiköhän tarkoitus ole, että niiden tyttöjen ja poikien rinnalle tuodaan muitakin, eikä että "miehistä ja naisista ei saa puhua". Ei ole eka kerta, kun Ukkola tarinoi tai vetää mutkia suoraksi.
"rinnalle tuodaan muitakin"
Joku voisi kutsua sitä myös indoktrinoinniksi, aivopesuksi ja genderopin istuttamiseksi lapsen mieleen. Maailma toki näyttää erilaiselta punaviherlasien ja vielä erilaisemmalta sinipinkkivalkolasien läpi katsottuna.
Kun stereotyypeistä poikkeaminen on merkki transsukupuolisuudesta, eli poimintoja nykyajan lastenkirjoista:
”Milloin mennään lääkäriin ja tehdään minusta tyttö-tyttö?”
https://twitter.com/annimolari/status/1650859911184797702
"...tekstissä annetaan lapsille ymmärtää että jos pitää esim. vaaleanpunaisesta väristä, kiiltävistä kengistä ja mekoista, ei voi olla poika, vaan on mentävä lääkäriin ja muututtava tytöksi. Eikö niistä tiukoista sukupuolinormeista haluttu päästä eroon?"
"Julius on merenneito:
Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja. Mummin kanssa metrossa Julius näkee kolme ihanaa merenneitoa, ja pian hän ei osaa muuta ajatellakaan. Juliuskin haluaa olla merenneito."
Coy pitää vaaleanpunaisesta ja mekoista... Ja heti seuraavassa lauseessa Coy itse pyytää että häntä kutsutaan tytöksi ja ei suostu pukeutumaan poikien vaatteisiin. Minulle ainakin jää kuva että tarinassa kuunnellaan lapsen omaa tahtoa, ei vain seurata sukupuolinormeja.
Minä tiedän lapsia, jotka ovat identifioituneet kissanpennuksi, Batmaniksi, Ninjaturtleksi, viinirypäleeksi ja pyllynreiäksi. Miten heidän kanssaan toimitaan ja miten heidän identiteettiään tuetaan?
Kuten muidenkin, tietenkin. Annetaan olla lapsia omine ajatuksineen. Mä olen hakenut poikani viemäristä kun hän halusi olla turtles. Mitä sun mielestä olisi pitänyt tehdä? Hakata ja sanoa että sä et ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan Sinin kanssa samaa mieltä. Mutta hän antaa noilla postauksillaan itsestään lähinnä ääliömäisen ja sivistymättömän kuvan. Lähinnä tulee myötähäpeä siitä, miten asian tuo esille.
Meillä on lähipiirissä transmies. Ollaan omien tyttöjen kanssa puhuttu tästä syystä aiheesta melko paljonkin. Mutta sävyyn, että jotkut kokee näin ja heillä on siihen oikeus. Kuitenkaan en yhtään tykkäisi, jos omille tytöille alettaisiin syöttämään ajatusta, että he ovatkin poikia. Siltä nimittäin välillä tuo meininki vaikuttaa, että lasten mieliin syötetään asioita. Tai jos sukupuolia alettaisiin häivyttämään niin, että lapsilla ei olisi enää sukupuolia.
Omat tytöt on kasvatettu melko neutraalisti. Tarjottu kaikkea mahdollista ilman sukupuolirajoja, mutta silti ne tyttömäisimmät jutut on valikoituneet heidän lemppareiksi. Itse taas olen ollut täysin poikatyttö ja murrosiän alkuun saakka toivoin olevani poika. Onneksi silloin ei ollut tällainen vallalla, muuten minunkin elämäni olisi voinut mennä ihan eri tavalla.
Vaikutat ihan vilpittömältä, niin kysyn. Missä olet nähnyt tai lapsesi ovat kokeneet ajatusten syöttämistä?
Oma kokemus nykykasvatuksesta kouluissa on, että vähemmistöistä puhutaan, mutta ei kellekään kerrota tai määritellä, että sä oot tyttö tai poika tai trans jne. Ennemmin painotetaan, että kaikki voi olla sellaisia kuin on. Tyttöjä ja poikia myös, eli sukupuolia ei häivytetä, eikä mitään sellaista ole opetussuunnitelmassakaan. Mutta kasvatuksessa huomioidaan, että on vähemmistöjäkin, annetaan tietoa ja joitakin lapsia/nuoria se sitten koskee henkilökohtaisesti. Tarkoitus on lisätä tasa-arvoa, vähentää syrjintää ja haitallisia sukupuolistereotypioita yleisesti ihan kaikkien lasten hyväksi.
Kiinnostaisi todella onko oikeasti jossain ollut joku "transiutustyöpaja". Vai onko nämä jotain urbaania legendaa?
En usko, että täällä (toisin kuin USA:ssa) opettajat esimerkiksi sosiaalisesti transiuttavat lapsia vanhempien selän takana (eli kun USAssa vanhemmille on selvinnyt, että heidän poikalapsensa onkin koulussa transtyttö ja hänelle on keksitty kokonaan uusi nimi, mutta vanhemmille ei kerrota mitään). Eikä tyttö voi täällä onneksi käydä kouluterkkarilla hakemassa testosteronia, koska kokee itsensä pojaksi. Mutta ikävä kyllä Suomessakin opetussunnitelmassa vilisee epätieteellistä huuhaata, kuten sukupuolen "moninaisuus" (fakta on, että sukupuolia on ihmisnisäkkäällä kaksi) tai jopa ajatus, että lapsi voisi itse "valita" sukupuolensa (ei voi). Vähemmistöjen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus ei tarkoita, että lapsille pitäisi koulussa valehdella.
- eri
Ei tästä asiasta valehdella yhtään mitään. Edelleen opetetaan ihan oikein, aiemmin vain ei puhuttu sukupuoli-identiteetista vaan vain biologisesta sukupuolesta ja silti kuule se sukupuoli-identiteetti nuorille vakiintui. Nykynuori vain uskaltaa siitä puhua eikä väitä kuten täällä moni ettei sukupuoli-identiteettis edes omaa.
Jokaisella on omalla tavalla uniikki persoonallisuutensa ja mielenkiinnon kohteet, mutta ei se ole sukupuoli. Kun tarkoitatte sukupuolikokemusta ja sukupuoli-identiteettiä, niin puhukaa niistä niiden oikealla nimellä. Miksi muusu-Laventelin identiteettileikki olisi tärkeämpi kuin gootti-Pekan tai futis-Kaisan? Harrastuksensa kullakin.
Ihan kuule kouluissa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Kauhea mesoaminen asiasta mistä sä et edes tiedä mitään. Huomaa kyllä ettet sä ole tietoinen identiteettisi rakentumisesta, kiva ettei se ole sua estänyt millään tavalla kasvamasta itseksesi. Joillakin niin käy ettei se olekaan ihan suoraviivaista ja hänen tulee tulla kuulluksi.
Ehkäpä sunkaan ei tarvitsisi riehua täällä haukkumassa muita, jos nämä asiat olisi koulussa opetettu.
Miksi subjektiivinen sukupuoli-identiteetti olisi merkittävämpi kuin sukupuoli? Niin merkittävä, että sukupuolten lukumäärästä puhuminen leimataan vihapuheeksi. 99,99 prosentilla sukupuoli-identiteetti vastaa sukupuolta. Ei ole tarpeen myllätä yhteiskunnallista sukupuolikäsitystä promillen takia.
Mutta jos vaikka 0.001 % on toisin, mikä se haitta on sen tiedostamisessa? Mitä kamalaa sille 99.99% tapahtuu?
Kamaluudesta en tiedä, mutta ymmärtääkseni aika monia biologisia naisia häiritsee se, että esimerkiksi uimahallin pukuhuoneeseen tulee henkilö, joka näyttää mieheltä. Kyse ei ole siitä, aiheuttaako kyseinen henkilö ongelmia, vaan siitä, miten muut tilanteen kokevat. Jos nainen ei halua olla tuntemattoman miehen katseltavana vähissä vaatteissa ja kokee ahdistavana sen, että samassa tilassa on henkilö, jonka hän kokee mieheksi (riippumatta siitä, mitä sukupuolta mieheltä näyttävä henkilö itse kokee olevansa), hänellä on oikeus omiin kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa, eikä sillä yhdellä mieheltä näyttävällä ole mitään oikeutta vaatia muita kokemaan toisin.
Transsukupuoliset voivat vaatia paljonkin asioita. Monet vaatimuksista ovat ihan kohtuullisia ja jopa itsestäänselvyyksiä (heillä on ihmisarvo, heitä ei saa syrjiä työpaikalla jne), mutta osa vaatimuksista on täysin järjettömiä. Jokaisella ihmisellä on omat toiveensa kumppanin ominaisuuksista parisuhdetta aloitettaessa. Seksuaalinen suuntautuminen määrää, kiinnostavatko miehet, naiset vai kenties molemmat.
Ennen oli sopimusavioliittoja ja pakkoavioliittoja, mutta nykyään sellaisia ei hyväksytä, koska jokaisella on oikeus itse päättää kumppanivalinnastaan. Miksi sitten transaktivistit (ainakin osa) vaatii, että toisen ihmisen pitää olla kiinnostunut kenestä tahansa ja jos ei ole, häntä syytetään syrjinnästä? Käytännössä he vaativat pakotettuja parisuhteita, joissa transaktivisti päättää parisuhteesta, eikä toisella osapuolella ole oikeutta omaan mielipiteeseensä.
Useimmat ihmiset ymmärtävät, että missä tahansa pari- tai seksisuhteessa aivan keskeistä on molemminpuolinen kiinnostus. Jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan, suhde voi syntyä. Jos kumpikaan ei ole kiinnostunut, suhdetta ei synny. Jos vain toinen on kiinnostunut, suhdetta ei synny, jos toista osapuolta ei pakoteta suostumaan. Nykyään pakottaminen on rikos. Miksi transihmiset olisivat poikkeus? Jos miestä tai naista ei kiinnosta transnainen, sitten ei kiinnosta, eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Kirjoitat ihan hirveän pitkästi päivän selvästä asiasta. Jokaisella on oikeus kieltäytyä seurustelusta tai seksistä, jos ei ole kiinnostunut jostain ihmisestä kumppanina. On omaa kuvitelmaasi, että vaadittaisiin jotain muuta.
Se mitä et saa päättää on kenestä muut ihmiset voi olla kiinnostuneita ja miten he määrittelevät itsensä.
Juuri vastikään näin, että transaktivistit syyttivät lesboa transfobiseksi, koska häntä eivät kiinnostaneet transnaiset. Metakka oli hirveä. Kaiken huippuna huutokuoroon liittyi joukko hyväntahtoisia hölmöjä, joiden mielestä lesbon pitäisi hyväksyä transnaiset naisiksi, vaikka ei kiinnosta.
Nykymaailmassa on hämmästyttävän paljon ihmisiä, joille itsestäänselvyydet eivät enää ole itsestäänselviä.
Missä tämä tarkalleen ottaen tapahtui? Yrittikö joku väkisin olla tän lepakon kanssa, vai oliko kyse periaatteesta? Oli miten oli, kukaan ei voi tuollaista vaatia, eikä se liity mitenkään translakiin.
Se liittyy yhteiskunnallisen sukupuolikäsityksen yksisuuntaiseen muuttamiseen. Kun sukupuoli on moninainen, niin naisella ja lesbolla voi olla penis. Jos tykkäät naisista, niin silloin tykkäät peniksistä, tai olet vulvafanaatikko ja genitaalifetisisti. Kyllä sinä ne metkut tunnet.
Toi semanttinen sanailu ei ei nyt vie mitään asiaa yhtään eteenpäin. Sanoit, et hirvee metakka nousi, kun lepakko...missä nousi, miten yritettiin pakottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan Sinin kanssa samaa mieltä. Mutta hän antaa noilla postauksillaan itsestään lähinnä ääliömäisen ja sivistymättömän kuvan. Lähinnä tulee myötähäpeä siitä, miten asian tuo esille.
Meillä on lähipiirissä transmies. Ollaan omien tyttöjen kanssa puhuttu tästä syystä aiheesta melko paljonkin. Mutta sävyyn, että jotkut kokee näin ja heillä on siihen oikeus. Kuitenkaan en yhtään tykkäisi, jos omille tytöille alettaisiin syöttämään ajatusta, että he ovatkin poikia. Siltä nimittäin välillä tuo meininki vaikuttaa, että lasten mieliin syötetään asioita. Tai jos sukupuolia alettaisiin häivyttämään niin, että lapsilla ei olisi enää sukupuolia.
Omat tytöt on kasvatettu melko neutraalisti. Tarjottu kaikkea mahdollista ilman sukupuolirajoja, mutta silti ne tyttömäisimmät jutut on valikoituneet heidän lemppareiksi. Itse taas olen ollut täysin poikatyttö ja murrosiän alkuun saakka toivoin olevani poika. Onneksi silloin ei ollut tällainen vallalla, muuten minunkin elämäni olisi voinut mennä ihan eri tavalla.
Vaikutat ihan vilpittömältä, niin kysyn. Missä olet nähnyt tai lapsesi ovat kokeneet ajatusten syöttämistä?
Oma kokemus nykykasvatuksesta kouluissa on, että vähemmistöistä puhutaan, mutta ei kellekään kerrota tai määritellä, että sä oot tyttö tai poika tai trans jne. Ennemmin painotetaan, että kaikki voi olla sellaisia kuin on. Tyttöjä ja poikia myös, eli sukupuolia ei häivytetä, eikä mitään sellaista ole opetussuunnitelmassakaan. Mutta kasvatuksessa huomioidaan, että on vähemmistöjäkin, annetaan tietoa ja joitakin lapsia/nuoria se sitten koskee henkilökohtaisesti. Tarkoitus on lisätä tasa-arvoa, vähentää syrjintää ja haitallisia sukupuolistereotypioita yleisesti ihan kaikkien lasten hyväksi.
Kiinnostaisi todella onko oikeasti jossain ollut joku "transiutustyöpaja". Vai onko nämä jotain urbaania legendaa?
En usko, että täällä (toisin kuin USA:ssa) opettajat esimerkiksi sosiaalisesti transiuttavat lapsia vanhempien selän takana (eli kun USAssa vanhemmille on selvinnyt, että heidän poikalapsensa onkin koulussa transtyttö ja hänelle on keksitty kokonaan uusi nimi, mutta vanhemmille ei kerrota mitään). Eikä tyttö voi täällä onneksi käydä kouluterkkarilla hakemassa testosteronia, koska kokee itsensä pojaksi. Mutta ikävä kyllä Suomessakin opetussunnitelmassa vilisee epätieteellistä huuhaata, kuten sukupuolen "moninaisuus" (fakta on, että sukupuolia on ihmisnisäkkäällä kaksi) tai jopa ajatus, että lapsi voisi itse "valita" sukupuolensa (ei voi). Vähemmistöjen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus ei tarkoita, että lapsille pitäisi koulussa valehdella.
- eri
Ei tästä asiasta valehdella yhtään mitään. Edelleen opetetaan ihan oikein, aiemmin vain ei puhuttu sukupuoli-identiteetista vaan vain biologisesta sukupuolesta ja silti kuule se sukupuoli-identiteetti nuorille vakiintui. Nykynuori vain uskaltaa siitä puhua eikä väitä kuten täällä moni ettei sukupuoli-identiteettis edes omaa.
Jokaisella on omalla tavalla uniikki persoonallisuutensa ja mielenkiinnon kohteet, mutta ei se ole sukupuoli. Kun tarkoitatte sukupuolikokemusta ja sukupuoli-identiteettiä, niin puhukaa niistä niiden oikealla nimellä. Miksi muusu-Laventelin identiteettileikki olisi tärkeämpi kuin gootti-Pekan tai futis-Kaisan? Harrastuksensa kullakin.
Ihan kuule kouluissa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Kauhea mesoaminen asiasta mistä sä et edes tiedä mitään. Huomaa kyllä ettet sä ole tietoinen identiteettisi rakentumisesta, kiva ettei se ole sua estänyt millään tavalla kasvamasta itseksesi. Joillakin niin käy ettei se olekaan ihan suoraviivaista ja hänen tulee tulla kuulluksi.
Ehkäpä sunkaan ei tarvitsisi riehua täällä haukkumassa muita, jos nämä asiat olisi koulussa opetettu.
Miksi subjektiivinen sukupuoli-identiteetti olisi merkittävämpi kuin sukupuoli? Niin merkittävä, että sukupuolten lukumäärästä puhuminen leimataan vihapuheeksi. 99,99 prosentilla sukupuoli-identiteetti vastaa sukupuolta. Ei ole tarpeen myllätä yhteiskunnallista sukupuolikäsitystä promillen takia.
Mutta jos vaikka 0.001 % on toisin, mikä se haitta on sen tiedostamisessa? Mitä kamalaa sille 99.99% tapahtuu?
Kamaluudesta en tiedä, mutta ymmärtääkseni aika monia biologisia naisia häiritsee se, että esimerkiksi uimahallin pukuhuoneeseen tulee henkilö, joka näyttää mieheltä. Kyse ei ole siitä, aiheuttaako kyseinen henkilö ongelmia, vaan siitä, miten muut tilanteen kokevat. Jos nainen ei halua olla tuntemattoman miehen katseltavana vähissä vaatteissa ja kokee ahdistavana sen, että samassa tilassa on henkilö, jonka hän kokee mieheksi (riippumatta siitä, mitä sukupuolta mieheltä näyttävä henkilö itse kokee olevansa), hänellä on oikeus omiin kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa, eikä sillä yhdellä mieheltä näyttävällä ole mitään oikeutta vaatia muita kokemaan toisin.
Transsukupuoliset voivat vaatia paljonkin asioita. Monet vaatimuksista ovat ihan kohtuullisia ja jopa itsestäänselvyyksiä (heillä on ihmisarvo, heitä ei saa syrjiä työpaikalla jne), mutta osa vaatimuksista on täysin järjettömiä. Jokaisella ihmisellä on omat toiveensa kumppanin ominaisuuksista parisuhdetta aloitettaessa. Seksuaalinen suuntautuminen määrää, kiinnostavatko miehet, naiset vai kenties molemmat.
Ennen oli sopimusavioliittoja ja pakkoavioliittoja, mutta nykyään sellaisia ei hyväksytä, koska jokaisella on oikeus itse päättää kumppanivalinnastaan. Miksi sitten transaktivistit (ainakin osa) vaatii, että toisen ihmisen pitää olla kiinnostunut kenestä tahansa ja jos ei ole, häntä syytetään syrjinnästä? Käytännössä he vaativat pakotettuja parisuhteita, joissa transaktivisti päättää parisuhteesta, eikä toisella osapuolella ole oikeutta omaan mielipiteeseensä.
Useimmat ihmiset ymmärtävät, että missä tahansa pari- tai seksisuhteessa aivan keskeistä on molemminpuolinen kiinnostus. Jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan, suhde voi syntyä. Jos kumpikaan ei ole kiinnostunut, suhdetta ei synny. Jos vain toinen on kiinnostunut, suhdetta ei synny, jos toista osapuolta ei pakoteta suostumaan. Nykyään pakottaminen on rikos. Miksi transihmiset olisivat poikkeus? Jos miestä tai naista ei kiinnosta transnainen, sitten ei kiinnosta, eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Mistä sä keksit näitä sun argumentteja? Sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta sä et voi keltään mitään väkisin vaatia. Missä tätä transsukupuolisten väkisin vaatimista siis tapahtuu? Sun ihmissuhteissa vai? Sit sä toimit kuten muidenkin kanssa ja teet rikosilmoituksen ja/tai haet lähestymiskiellon.
Tämä pukkarikeskustelu on koko ajan vääristynyt, koska sen jos joku ahdistuu, väitetään olevan transsukupuolisten kohdalla eri asia. Ei se ole. Siveellisyys ja sääntöjen rikkominen ei ole sukupuolittunut. Jos sua vastaan pukkarissa tulee vastakkaisen sukupuolen edustaja, sä ilmoitat henkilökunnalle ja he sit kertovat onko hän siellä luvatta. Todennäköisesti on, jos hän on alasti tai sit sä olet unisex-tilassa.
Mitä siveellisyyslakia rikkoo juridisen naisen juridinen penis naisten intiimitilassa? Jos penis voi olla naisen sukupuolielin, niin miten sen vieminen naisten ja tyttöjen keskelle rikkoisin mitään lakia?
Lainvalmistelija taitaa tietää paremmin:
"Jos syntyy tilanne, jossa henkilö kertoo olevansa nainen ja haluaa päästä naisten pukuhuoneeseen, mutta ei näytä tyypilliseltä naiselta, häntä tulisi kohdella kuin naista, jos hänen henkilöllisyystodistuksessaan lukee niin.
– Vahvistettua sukupuolta pidetään henkilön sukupuolena. Kaikissa tilanteissa ei luonnollisesti esitetä henkilöllisyystodistusta."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fcdfce3c-cc2b-44e6-9cfb-b510f68eb…
On myös täysin varmaa, että on ihmisiä, jotka aikovat käyttää tuota hyväkseen. Käytännössä siis miehiä, jotka vaihtavat juridisen sukupuolensa naiseksi päästäkseen naisten pukuhuoneisiin ja muihin naisille varattuihin tiloihin, vaikka he eivät millään tavoin koe olevansa itse naisia. Harvinaista varmasti, mutta kun puhutaan tuhansista ja miljoonista ihmisistä, harvinaisetkin tapaukset alkavat toteutua. Maailmalla on jo esimerkkejä.
Ja ne maailman esimerkit on päättyneet siihen että ovat hävinneet juttunsa. Kautta aikain on tietyt ihmiset rikkoneet sääntöjä, jos et tiennyt.
Juridisen naisen peniksen vieminen muiden naisten ja tyttöjen joukkoon ei riko mitään sääntöä, ellei ilmene erektiota tai tumputusta. Miksi "sääntöjen rikkomista" piti helpottaa ja suorastaan kannustaa itsemäärittelyllä?
Rikkoohan, jos sua ei sinne ole päästetty sääntöjen mukaisesti. Sä olet lukenut yhden ulisijan lauseen tumputuksesta ja uskot sit heti. Uskoitko tämän möreä-äänisen miehen naisten tiloissa-valheenkin?
Säännöt eivät voi olla lainvastaisia. Ei ole mitään lakia tai rangaistusta, jolla voisi estää juridisten penisten pääsyn naisten tiloihin. Sitä se itsemäärittely tarkoittaa.
No ei tarkoita. Itsemäärittely koskee juridisen vahvistamista, ei sitä mitä sä saat tehdä. Ei ole koskaan ollut lakia, joka penikset estää pukutiloissa, montako olet nähnyt naisten puolella?
Miksi juridinen sukupuolitieto täytyy sitten vaihtaa, jos sillä ei tee mitään? Myös ei-transien?
Ei sillä olekaan merkitystä ihmisen elämään todellisuudessa. Se kun nyt kuitenkin merkitään papereihin, on sen ulkomuotoon sopivuus estämässä epäasiallista kohtelua.
Miksi se sitten pitää voida vaihtaa ilman diagnoosia ja hoitoja? Miksi se oli pakko saada ei-transeille?
Eikö ole hyvä, et voi kokeilla sitä elämää, jonka kokee itselleen kuuluvan ennen silpomisinja blokkereita? Jos se ei tunnukaan oikealta, ei tapahdu mitään peruuttamatonta. Sitä silpomistahanntäälläkin vastustetaan. Ja sit jos voi elää haluamaansa sukupuolta lopun elämän värkkien kera, siinäkin säästyy värkit ja yhteiskunnan rahat. Luulis, et se olis just twidän toive, pukkareita lukuunottamatta. Ja urheilukilpailuja.
Nimenomaan! Nää hokee jotain aito oikea trans-mantraansa eli haluaa ihmisten yhä nuorempana tekevän lopullisia päätöksiä. Ei paljon järki päätä pakota taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan Sinin kanssa samaa mieltä. Mutta hän antaa noilla postauksillaan itsestään lähinnä ääliömäisen ja sivistymättömän kuvan. Lähinnä tulee myötähäpeä siitä, miten asian tuo esille.
Meillä on lähipiirissä transmies. Ollaan omien tyttöjen kanssa puhuttu tästä syystä aiheesta melko paljonkin. Mutta sävyyn, että jotkut kokee näin ja heillä on siihen oikeus. Kuitenkaan en yhtään tykkäisi, jos omille tytöille alettaisiin syöttämään ajatusta, että he ovatkin poikia. Siltä nimittäin välillä tuo meininki vaikuttaa, että lasten mieliin syötetään asioita. Tai jos sukupuolia alettaisiin häivyttämään niin, että lapsilla ei olisi enää sukupuolia.
Omat tytöt on kasvatettu melko neutraalisti. Tarjottu kaikkea mahdollista ilman sukupuolirajoja, mutta silti ne tyttömäisimmät jutut on valikoituneet heidän lemppareiksi. Itse taas olen ollut täysin poikatyttö ja murrosiän alkuun saakka toivoin olevani poika. Onneksi silloin ei ollut tällainen vallalla, muuten minunkin elämäni olisi voinut mennä ihan eri tavalla.
Vaikutat ihan vilpittömältä, niin kysyn. Missä olet nähnyt tai lapsesi ovat kokeneet ajatusten syöttämistä?
Oma kokemus nykykasvatuksesta kouluissa on, että vähemmistöistä puhutaan, mutta ei kellekään kerrota tai määritellä, että sä oot tyttö tai poika tai trans jne. Ennemmin painotetaan, että kaikki voi olla sellaisia kuin on. Tyttöjä ja poikia myös, eli sukupuolia ei häivytetä, eikä mitään sellaista ole opetussuunnitelmassakaan. Mutta kasvatuksessa huomioidaan, että on vähemmistöjäkin, annetaan tietoa ja joitakin lapsia/nuoria se sitten koskee henkilökohtaisesti. Tarkoitus on lisätä tasa-arvoa, vähentää syrjintää ja haitallisia sukupuolistereotypioita yleisesti ihan kaikkien lasten hyväksi.
Kiinnostaisi todella onko oikeasti jossain ollut joku "transiutustyöpaja". Vai onko nämä jotain urbaania legendaa?
En usko, että täällä (toisin kuin USA:ssa) opettajat esimerkiksi sosiaalisesti transiuttavat lapsia vanhempien selän takana (eli kun USAssa vanhemmille on selvinnyt, että heidän poikalapsensa onkin koulussa transtyttö ja hänelle on keksitty kokonaan uusi nimi, mutta vanhemmille ei kerrota mitään). Eikä tyttö voi täällä onneksi käydä kouluterkkarilla hakemassa testosteronia, koska kokee itsensä pojaksi. Mutta ikävä kyllä Suomessakin opetussunnitelmassa vilisee epätieteellistä huuhaata, kuten sukupuolen "moninaisuus" (fakta on, että sukupuolia on ihmisnisäkkäällä kaksi) tai jopa ajatus, että lapsi voisi itse "valita" sukupuolensa (ei voi). Vähemmistöjen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus ei tarkoita, että lapsille pitäisi koulussa valehdella.
- eri
Ei tästä asiasta valehdella yhtään mitään. Edelleen opetetaan ihan oikein, aiemmin vain ei puhuttu sukupuoli-identiteetista vaan vain biologisesta sukupuolesta ja silti kuule se sukupuoli-identiteetti nuorille vakiintui. Nykynuori vain uskaltaa siitä puhua eikä väitä kuten täällä moni ettei sukupuoli-identiteettis edes omaa.
Jokaisella on omalla tavalla uniikki persoonallisuutensa ja mielenkiinnon kohteet, mutta ei se ole sukupuoli. Kun tarkoitatte sukupuolikokemusta ja sukupuoli-identiteettiä, niin puhukaa niistä niiden oikealla nimellä. Miksi muusu-Laventelin identiteettileikki olisi tärkeämpi kuin gootti-Pekan tai futis-Kaisan? Harrastuksensa kullakin.
Ihan kuule kouluissa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Kauhea mesoaminen asiasta mistä sä et edes tiedä mitään. Huomaa kyllä ettet sä ole tietoinen identiteettisi rakentumisesta, kiva ettei se ole sua estänyt millään tavalla kasvamasta itseksesi. Joillakin niin käy ettei se olekaan ihan suoraviivaista ja hänen tulee tulla kuulluksi.
Ehkäpä sunkaan ei tarvitsisi riehua täällä haukkumassa muita, jos nämä asiat olisi koulussa opetettu.
Miksi subjektiivinen sukupuoli-identiteetti olisi merkittävämpi kuin sukupuoli? Niin merkittävä, että sukupuolten lukumäärästä puhuminen leimataan vihapuheeksi. 99,99 prosentilla sukupuoli-identiteetti vastaa sukupuolta. Ei ole tarpeen myllätä yhteiskunnallista sukupuolikäsitystä promillen takia.
Mutta jos vaikka 0.001 % on toisin, mikä se haitta on sen tiedostamisessa? Mitä kamalaa sille 99.99% tapahtuu?
Kamaluudesta en tiedä, mutta ymmärtääkseni aika monia biologisia naisia häiritsee se, että esimerkiksi uimahallin pukuhuoneeseen tulee henkilö, joka näyttää mieheltä. Kyse ei ole siitä, aiheuttaako kyseinen henkilö ongelmia, vaan siitä, miten muut tilanteen kokevat. Jos nainen ei halua olla tuntemattoman miehen katseltavana vähissä vaatteissa ja kokee ahdistavana sen, että samassa tilassa on henkilö, jonka hän kokee mieheksi (riippumatta siitä, mitä sukupuolta mieheltä näyttävä henkilö itse kokee olevansa), hänellä on oikeus omiin kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa, eikä sillä yhdellä mieheltä näyttävällä ole mitään oikeutta vaatia muita kokemaan toisin.
Transsukupuoliset voivat vaatia paljonkin asioita. Monet vaatimuksista ovat ihan kohtuullisia ja jopa itsestäänselvyyksiä (heillä on ihmisarvo, heitä ei saa syrjiä työpaikalla jne), mutta osa vaatimuksista on täysin järjettömiä. Jokaisella ihmisellä on omat toiveensa kumppanin ominaisuuksista parisuhdetta aloitettaessa. Seksuaalinen suuntautuminen määrää, kiinnostavatko miehet, naiset vai kenties molemmat.
Ennen oli sopimusavioliittoja ja pakkoavioliittoja, mutta nykyään sellaisia ei hyväksytä, koska jokaisella on oikeus itse päättää kumppanivalinnastaan. Miksi sitten transaktivistit (ainakin osa) vaatii, että toisen ihmisen pitää olla kiinnostunut kenestä tahansa ja jos ei ole, häntä syytetään syrjinnästä? Käytännössä he vaativat pakotettuja parisuhteita, joissa transaktivisti päättää parisuhteesta, eikä toisella osapuolella ole oikeutta omaan mielipiteeseensä.
Useimmat ihmiset ymmärtävät, että missä tahansa pari- tai seksisuhteessa aivan keskeistä on molemminpuolinen kiinnostus. Jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan, suhde voi syntyä. Jos kumpikaan ei ole kiinnostunut, suhdetta ei synny. Jos vain toinen on kiinnostunut, suhdetta ei synny, jos toista osapuolta ei pakoteta suostumaan. Nykyään pakottaminen on rikos. Miksi transihmiset olisivat poikkeus? Jos miestä tai naista ei kiinnosta transnainen, sitten ei kiinnosta, eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Mistä sä keksit näitä sun argumentteja? Sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta sä et voi keltään mitään väkisin vaatia. Missä tätä transsukupuolisten väkisin vaatimista siis tapahtuu? Sun ihmissuhteissa vai? Sit sä toimit kuten muidenkin kanssa ja teet rikosilmoituksen ja/tai haet lähestymiskiellon.
Tämä pukkarikeskustelu on koko ajan vääristynyt, koska sen jos joku ahdistuu, väitetään olevan transsukupuolisten kohdalla eri asia. Ei se ole. Siveellisyys ja sääntöjen rikkominen ei ole sukupuolittunut. Jos sua vastaan pukkarissa tulee vastakkaisen sukupuolen edustaja, sä ilmoitat henkilökunnalle ja he sit kertovat onko hän siellä luvatta. Todennäköisesti on, jos hän on alasti tai sit sä olet unisex-tilassa.
Mitä siveellisyyslakia rikkoo juridisen naisen juridinen penis naisten intiimitilassa? Jos penis voi olla naisen sukupuolielin, niin miten sen vieminen naisten ja tyttöjen keskelle rikkoisin mitään lakia?
Lainvalmistelija taitaa tietää paremmin:
"Jos syntyy tilanne, jossa henkilö kertoo olevansa nainen ja haluaa päästä naisten pukuhuoneeseen, mutta ei näytä tyypilliseltä naiselta, häntä tulisi kohdella kuin naista, jos hänen henkilöllisyystodistuksessaan lukee niin.
– Vahvistettua sukupuolta pidetään henkilön sukupuolena. Kaikissa tilanteissa ei luonnollisesti esitetä henkilöllisyystodistusta."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fcdfce3c-cc2b-44e6-9cfb-b510f68eb…
On myös täysin varmaa, että on ihmisiä, jotka aikovat käyttää tuota hyväkseen. Käytännössä siis miehiä, jotka vaihtavat juridisen sukupuolensa naiseksi päästäkseen naisten pukuhuoneisiin ja muihin naisille varattuihin tiloihin, vaikka he eivät millään tavoin koe olevansa itse naisia. Harvinaista varmasti, mutta kun puhutaan tuhansista ja miljoonista ihmisistä, harvinaisetkin tapaukset alkavat toteutua. Maailmalla on jo esimerkkejä.
Ja ne maailman esimerkit on päättyneet siihen että ovat hävinneet juttunsa. Kautta aikain on tietyt ihmiset rikkoneet sääntöjä, jos et tiennyt.
Juridisen naisen peniksen vieminen muiden naisten ja tyttöjen joukkoon ei riko mitään sääntöä, ellei ilmene erektiota tai tumputusta. Miksi "sääntöjen rikkomista" piti helpottaa ja suorastaan kannustaa itsemäärittelyllä?
Rikkoohan, jos sua ei sinne ole päästetty sääntöjen mukaisesti. Sä olet lukenut yhden ulisijan lauseen tumputuksesta ja uskot sit heti. Uskoitko tämän möreä-äänisen miehen naisten tiloissa-valheenkin?
Säännöt eivät voi olla lainvastaisia. Ei ole mitään lakia tai rangaistusta, jolla voisi estää juridisten penisten pääsyn naisten tiloihin. Sitä se itsemäärittely tarkoittaa.
No ei tarkoita. Itsemäärittely koskee juridisen vahvistamista, ei sitä mitä sä saat tehdä. Ei ole koskaan ollut lakia, joka penikset estää pukutiloissa, montako olet nähnyt naisten puolella?
Miksi juridinen sukupuolitieto täytyy sitten vaihtaa, jos sillä ei tee mitään? Myös ei-transien?
Ei sillä olekaan merkitystä ihmisen elämään todellisuudessa. Se kun nyt kuitenkin merkitään papereihin, on sen ulkomuotoon sopivuus estämässä epäasiallista kohtelua.
Miksi se sitten pitää voida vaihtaa ilman diagnoosia ja hoitoja? Miksi se oli pakko saada ei-transeille?
Eikö ole hyvä, et voi kokeilla sitä elämää, jonka kokee itselleen kuuluvan ennen silpomisinja blokkereita? Jos se ei tunnukaan oikealta, ei tapahdu mitään peruuttamatonta. Sitä silpomistahanntäälläkin vastustetaan. Ja sit jos voi elää haluamaansa sukupuolta lopun elämän värkkien kera, siinäkin säästyy värkit ja yhteiskunnan rahat. Luulis, et se olis just twidän toive, pukkareita lukuunottamatta. Ja urheilukilpailuja.
Miten juridinen sukupuolitieto liittyy tuohon kaikkeen? Siinähän menee, tekee ja kokeilee kaikenlaista. Ei se ole henkkareista kiinni. Värkkejä ei nykysysteemilläkään poisteta väkisin. Jos ei ole transitioitumassa, niin henkkareitakaan ei tarvitse vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan Sinin kanssa samaa mieltä. Mutta hän antaa noilla postauksillaan itsestään lähinnä ääliömäisen ja sivistymättömän kuvan. Lähinnä tulee myötähäpeä siitä, miten asian tuo esille.
Meillä on lähipiirissä transmies. Ollaan omien tyttöjen kanssa puhuttu tästä syystä aiheesta melko paljonkin. Mutta sävyyn, että jotkut kokee näin ja heillä on siihen oikeus. Kuitenkaan en yhtään tykkäisi, jos omille tytöille alettaisiin syöttämään ajatusta, että he ovatkin poikia. Siltä nimittäin välillä tuo meininki vaikuttaa, että lasten mieliin syötetään asioita. Tai jos sukupuolia alettaisiin häivyttämään niin, että lapsilla ei olisi enää sukupuolia.
Omat tytöt on kasvatettu melko neutraalisti. Tarjottu kaikkea mahdollista ilman sukupuolirajoja, mutta silti ne tyttömäisimmät jutut on valikoituneet heidän lemppareiksi. Itse taas olen ollut täysin poikatyttö ja murrosiän alkuun saakka toivoin olevani poika. Onneksi silloin ei ollut tällainen vallalla, muuten minunkin elämäni olisi voinut mennä ihan eri tavalla.
Vaikutat ihan vilpittömältä, niin kysyn. Missä olet nähnyt tai lapsesi ovat kokeneet ajatusten syöttämistä?
Oma kokemus nykykasvatuksesta kouluissa on, että vähemmistöistä puhutaan, mutta ei kellekään kerrota tai määritellä, että sä oot tyttö tai poika tai trans jne. Ennemmin painotetaan, että kaikki voi olla sellaisia kuin on. Tyttöjä ja poikia myös, eli sukupuolia ei häivytetä, eikä mitään sellaista ole opetussuunnitelmassakaan. Mutta kasvatuksessa huomioidaan, että on vähemmistöjäkin, annetaan tietoa ja joitakin lapsia/nuoria se sitten koskee henkilökohtaisesti. Tarkoitus on lisätä tasa-arvoa, vähentää syrjintää ja haitallisia sukupuolistereotypioita yleisesti ihan kaikkien lasten hyväksi.
Kiinnostaisi todella onko oikeasti jossain ollut joku "transiutustyöpaja". Vai onko nämä jotain urbaania legendaa?
En usko, että täällä (toisin kuin USA:ssa) opettajat esimerkiksi sosiaalisesti transiuttavat lapsia vanhempien selän takana (eli kun USAssa vanhemmille on selvinnyt, että heidän poikalapsensa onkin koulussa transtyttö ja hänelle on keksitty kokonaan uusi nimi, mutta vanhemmille ei kerrota mitään). Eikä tyttö voi täällä onneksi käydä kouluterkkarilla hakemassa testosteronia, koska kokee itsensä pojaksi. Mutta ikävä kyllä Suomessakin opetussunnitelmassa vilisee epätieteellistä huuhaata, kuten sukupuolen "moninaisuus" (fakta on, että sukupuolia on ihmisnisäkkäällä kaksi) tai jopa ajatus, että lapsi voisi itse "valita" sukupuolensa (ei voi). Vähemmistöjen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus ei tarkoita, että lapsille pitäisi koulussa valehdella.
- eri
Ei tästä asiasta valehdella yhtään mitään. Edelleen opetetaan ihan oikein, aiemmin vain ei puhuttu sukupuoli-identiteetista vaan vain biologisesta sukupuolesta ja silti kuule se sukupuoli-identiteetti nuorille vakiintui. Nykynuori vain uskaltaa siitä puhua eikä väitä kuten täällä moni ettei sukupuoli-identiteettis edes omaa.
Jokaisella on omalla tavalla uniikki persoonallisuutensa ja mielenkiinnon kohteet, mutta ei se ole sukupuoli. Kun tarkoitatte sukupuolikokemusta ja sukupuoli-identiteettiä, niin puhukaa niistä niiden oikealla nimellä. Miksi muusu-Laventelin identiteettileikki olisi tärkeämpi kuin gootti-Pekan tai futis-Kaisan? Harrastuksensa kullakin.
Ihan kuule kouluissa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Kauhea mesoaminen asiasta mistä sä et edes tiedä mitään. Huomaa kyllä ettet sä ole tietoinen identiteettisi rakentumisesta, kiva ettei se ole sua estänyt millään tavalla kasvamasta itseksesi. Joillakin niin käy ettei se olekaan ihan suoraviivaista ja hänen tulee tulla kuulluksi.
Ehkäpä sunkaan ei tarvitsisi riehua täällä haukkumassa muita, jos nämä asiat olisi koulussa opetettu.
Miksi subjektiivinen sukupuoli-identiteetti olisi merkittävämpi kuin sukupuoli? Niin merkittävä, että sukupuolten lukumäärästä puhuminen leimataan vihapuheeksi. 99,99 prosentilla sukupuoli-identiteetti vastaa sukupuolta. Ei ole tarpeen myllätä yhteiskunnallista sukupuolikäsitystä promillen takia.
Mutta jos vaikka 0.001 % on toisin, mikä se haitta on sen tiedostamisessa? Mitä kamalaa sille 99.99% tapahtuu?
Kamaluudesta en tiedä, mutta ymmärtääkseni aika monia biologisia naisia häiritsee se, että esimerkiksi uimahallin pukuhuoneeseen tulee henkilö, joka näyttää mieheltä. Kyse ei ole siitä, aiheuttaako kyseinen henkilö ongelmia, vaan siitä, miten muut tilanteen kokevat. Jos nainen ei halua olla tuntemattoman miehen katseltavana vähissä vaatteissa ja kokee ahdistavana sen, että samassa tilassa on henkilö, jonka hän kokee mieheksi (riippumatta siitä, mitä sukupuolta mieheltä näyttävä henkilö itse kokee olevansa), hänellä on oikeus omiin kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa, eikä sillä yhdellä mieheltä näyttävällä ole mitään oikeutta vaatia muita kokemaan toisin.
Transsukupuoliset voivat vaatia paljonkin asioita. Monet vaatimuksista ovat ihan kohtuullisia ja jopa itsestäänselvyyksiä (heillä on ihmisarvo, heitä ei saa syrjiä työpaikalla jne), mutta osa vaatimuksista on täysin järjettömiä. Jokaisella ihmisellä on omat toiveensa kumppanin ominaisuuksista parisuhdetta aloitettaessa. Seksuaalinen suuntautuminen määrää, kiinnostavatko miehet, naiset vai kenties molemmat.
Ennen oli sopimusavioliittoja ja pakkoavioliittoja, mutta nykyään sellaisia ei hyväksytä, koska jokaisella on oikeus itse päättää kumppanivalinnastaan. Miksi sitten transaktivistit (ainakin osa) vaatii, että toisen ihmisen pitää olla kiinnostunut kenestä tahansa ja jos ei ole, häntä syytetään syrjinnästä? Käytännössä he vaativat pakotettuja parisuhteita, joissa transaktivisti päättää parisuhteesta, eikä toisella osapuolella ole oikeutta omaan mielipiteeseensä.
Useimmat ihmiset ymmärtävät, että missä tahansa pari- tai seksisuhteessa aivan keskeistä on molemminpuolinen kiinnostus. Jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan, suhde voi syntyä. Jos kumpikaan ei ole kiinnostunut, suhdetta ei synny. Jos vain toinen on kiinnostunut, suhdetta ei synny, jos toista osapuolta ei pakoteta suostumaan. Nykyään pakottaminen on rikos. Miksi transihmiset olisivat poikkeus? Jos miestä tai naista ei kiinnosta transnainen, sitten ei kiinnosta, eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Mistä sä keksit näitä sun argumentteja? Sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta sä et voi keltään mitään väkisin vaatia. Missä tätä transsukupuolisten väkisin vaatimista siis tapahtuu? Sun ihmissuhteissa vai? Sit sä toimit kuten muidenkin kanssa ja teet rikosilmoituksen ja/tai haet lähestymiskiellon.
Tämä pukkarikeskustelu on koko ajan vääristynyt, koska sen jos joku ahdistuu, väitetään olevan transsukupuolisten kohdalla eri asia. Ei se ole. Siveellisyys ja sääntöjen rikkominen ei ole sukupuolittunut. Jos sua vastaan pukkarissa tulee vastakkaisen sukupuolen edustaja, sä ilmoitat henkilökunnalle ja he sit kertovat onko hän siellä luvatta. Todennäköisesti on, jos hän on alasti tai sit sä olet unisex-tilassa.
Mitä siveellisyyslakia rikkoo juridisen naisen juridinen penis naisten intiimitilassa? Jos penis voi olla naisen sukupuolielin, niin miten sen vieminen naisten ja tyttöjen keskelle rikkoisin mitään lakia?
Lainvalmistelija taitaa tietää paremmin:
"Jos syntyy tilanne, jossa henkilö kertoo olevansa nainen ja haluaa päästä naisten pukuhuoneeseen, mutta ei näytä tyypilliseltä naiselta, häntä tulisi kohdella kuin naista, jos hänen henkilöllisyystodistuksessaan lukee niin.
– Vahvistettua sukupuolta pidetään henkilön sukupuolena. Kaikissa tilanteissa ei luonnollisesti esitetä henkilöllisyystodistusta."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fcdfce3c-cc2b-44e6-9cfb-b510f68eb…
On myös täysin varmaa, että on ihmisiä, jotka aikovat käyttää tuota hyväkseen. Käytännössä siis miehiä, jotka vaihtavat juridisen sukupuolensa naiseksi päästäkseen naisten pukuhuoneisiin ja muihin naisille varattuihin tiloihin, vaikka he eivät millään tavoin koe olevansa itse naisia. Harvinaista varmasti, mutta kun puhutaan tuhansista ja miljoonista ihmisistä, harvinaisetkin tapaukset alkavat toteutua. Maailmalla on jo esimerkkejä.
Ja ne maailman esimerkit on päättyneet siihen että ovat hävinneet juttunsa. Kautta aikain on tietyt ihmiset rikkoneet sääntöjä, jos et tiennyt.
Juridisen naisen peniksen vieminen muiden naisten ja tyttöjen joukkoon ei riko mitään sääntöä, ellei ilmene erektiota tai tumputusta. Miksi "sääntöjen rikkomista" piti helpottaa ja suorastaan kannustaa itsemäärittelyllä?
Rikkoohan, jos sua ei sinne ole päästetty sääntöjen mukaisesti. Sä olet lukenut yhden ulisijan lauseen tumputuksesta ja uskot sit heti. Uskoitko tämän möreä-äänisen miehen naisten tiloissa-valheenkin?
Säännöt eivät voi olla lainvastaisia. Ei ole mitään lakia tai rangaistusta, jolla voisi estää juridisten penisten pääsyn naisten tiloihin. Sitä se itsemäärittely tarkoittaa.
No ei tarkoita. Itsemäärittely koskee juridisen vahvistamista, ei sitä mitä sä saat tehdä. Ei ole koskaan ollut lakia, joka penikset estää pukutiloissa, montako olet nähnyt naisten puolella?
Miksi juridinen sukupuolitieto täytyy sitten vaihtaa, jos sillä ei tee mitään? Myös ei-transien?
Ei sillä olekaan merkitystä ihmisen elämään todellisuudessa. Se kun nyt kuitenkin merkitään papereihin, on sen ulkomuotoon sopivuus estämässä epäasiallista kohtelua.
Miksi se sitten pitää voida vaihtaa ilman diagnoosia ja hoitoja? Miksi se oli pakko saada ei-transeille?
Eikö ole hyvä, et voi kokeilla sitä elämää, jonka kokee itselleen kuuluvan ennen silpomisinja blokkereita? Jos se ei tunnukaan oikealta, ei tapahdu mitään peruuttamatonta. Sitä silpomistahanntäälläkin vastustetaan. Ja sit jos voi elää haluamaansa sukupuolta lopun elämän värkkien kera, siinäkin säästyy värkit ja yhteiskunnan rahat. Luulis, et se olis just twidän toive, pukkareita lukuunottamatta. Ja urheilukilpailuja.
Nimenomaan! Nää hokee jotain aito oikea trans-mantraansa eli haluaa ihmisten yhä nuorempana tekevän lopullisia päätöksiä. Ei paljon järki päätä pakota taas.
Sanotaanko vaikka näin: henkilökorttidysforian oikea hoito ei ole transitio henkilökortin kirjaimesta toiseen. Juridista sukupuolitietoa ei ole tarkoitettu identiteettitemppuilun validointivälineeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mainitkaa yksi(-kin) oikeus joka Suomen laissa koskee ja kohtelee eri tavalla miehiä ja naisia.
Minä en tiedä kuin yhden ja se EI koske naisia!
(koitas arvata mikähän se mahtaisi olla)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreät ja transit: sukupuolen moninaisuus ei ole ideologia, vaan huomaavaisuutta!
Todellisuus: "Juttelin hiljattain ystäväni kanssa, joka tekee lukioon kirjoja. Hän kertoi, kuinka kirjan tekijöitä opastettiin olemaan puhumatta kahdesta sukupuolesta, naisista ja miehistä, vaan kaikista sukupuolista, ja käyttämään kirjan esimerkeissä sellaisia nimiä, joista ei selviä henkilön sukupuoli."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8bcf139a-a355-4832-a639-2ceba4dd4426
Meidän lasten koulukirjoissa on kaikenlaisia nimiä ja hahmoja. Tyttöjä, poikia ja muita. Osa nimistä on tosiaan neutraaleja, ehkä n. 2% näin karkeasti arvioiden. Eiköhän tarkoitus ole, että niiden tyttöjen ja poikien rinnalle tuodaan muitakin, eikä että "miehistä ja naisista ei saa puhua". Ei ole eka kerta, kun Ukkola tarinoi tai vetää mutkia suoraksi.
"rinnalle tuodaan muitakin"
Joku voisi kutsua sitä myös indoktrinoinniksi, aivopesuksi ja genderopin istuttamiseksi lapsen mieleen. Maailma toki näyttää erilaiselta punaviherlasien ja vielä erilaisemmalta sinipinkkivalkolasien läpi katsottuna.
Kun stereotyypeistä poikkeaminen on merkki transsukupuolisuudesta, eli poimintoja nykyajan lastenkirjoista:
”Milloin mennään lääkäriin ja tehdään minusta tyttö-tyttö?”
https://twitter.com/annimolari/status/1650859911184797702
"...tekstissä annetaan lapsille ymmärtää että jos pitää esim. vaaleanpunaisesta väristä, kiiltävistä kengistä ja mekoista, ei voi olla poika, vaan on mentävä lääkäriin ja muututtava tytöksi. Eikö niistä tiukoista sukupuolinormeista haluttu päästä eroon?"
"Julius on merenneito:
Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja. Mummin kanssa metrossa Julius näkee kolme ihanaa merenneitoa, ja pian hän ei osaa muuta ajatellakaan. Juliuskin haluaa olla merenneito."
Coy pitää vaaleanpunaisesta ja mekoista... Ja heti seuraavassa lauseessa Coy itse pyytää että häntä kutsutaan tytöksi ja ei suostu pukeutumaan poikien vaatteisiin. Minulle ainakin jää kuva että tarinassa kuunnellaan lapsen omaa tahtoa, ei vain seurata sukupuolinormeja.
Minä tiedän lapsia, jotka ovat identifioituneet kissanpennuksi, Batmaniksi, Ninjaturtleksi, viinirypäleeksi ja pyllynreiäksi. Miten heidän kanssaan toimitaan ja miten heidän identiteettiään tuetaan?
Kuten muidenkin, tietenkin. Annetaan olla lapsia omine ajatuksineen. Mä olen hakenut poikani viemäristä kun hän halusi olla turtles. Mitä sun mielestä olisi pitänyt tehdä? Hakata ja sanoa että sä et ole?
Ja kukahan on taas mistään lasten hakkaamisesta puhunut. Draama ja hyperbola ovat transin toinen luonto. Lukaise vaikka Kaltialan haastattelu Hesarista. Kaltialan mukaan lapsen kokemusta ei tule myötäillä eikä lytätä, vaan katsoa, miten tilanne etenee. Tehän sitä blokkerireseptiä olette kinuamassa, jos poika kokeilee mekkoa tai leikkii nukeilla.
Vierailija kirjoitti:
Mainitkaa yksi(-kin) oikeus joka Suomen laissa koskee ja kohtelee eri tavalla miehiä ja naisia.
Minä en tiedä kuin yhden ja se EI koske naisia!
(koitas arvata mikähän se mahtaisi olla)
Mainitkaa yksikin oikeus, joka on kaikilla muilla, mutta puuttu transeilta? Minä aloitan:
1.
Vierailija kirjoitti:
Mainitkaa yksi(-kin)lainkohta joka Suomen laissa, joka koskee ja kohtelee eri tavalla miehiä ja naisia.
Minä en tiedä kuin yhden ja se EI koske naisia!
tehtävä 1.)
-Koitas arvata mikähän se mahtaisi olla ? (vihje: se nyt on itse asiassa kyllä
velvollisuus, eikä oikeus)
tehtävä 2. )
-Täydennä lause: 'Suomen lain mukaan naispuoliset kansalaiset eivät ole oikeutettuja .......... '
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreät ja transit: sukupuolen moninaisuus ei ole ideologia, vaan huomaavaisuutta!
Todellisuus: "Juttelin hiljattain ystäväni kanssa, joka tekee lukioon kirjoja. Hän kertoi, kuinka kirjan tekijöitä opastettiin olemaan puhumatta kahdesta sukupuolesta, naisista ja miehistä, vaan kaikista sukupuolista, ja käyttämään kirjan esimerkeissä sellaisia nimiä, joista ei selviä henkilön sukupuoli."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8bcf139a-a355-4832-a639-2ceba4dd4426
Meidän lasten koulukirjoissa on kaikenlaisia nimiä ja hahmoja. Tyttöjä, poikia ja muita. Osa nimistä on tosiaan neutraaleja, ehkä n. 2% näin karkeasti arvioiden. Eiköhän tarkoitus ole, että niiden tyttöjen ja poikien rinnalle tuodaan muitakin, eikä että "miehistä ja naisista ei saa puhua". Ei ole eka kerta, kun Ukkola tarinoi tai vetää mutkia suoraksi.
"rinnalle tuodaan muitakin"
Joku voisi kutsua sitä myös indoktrinoinniksi, aivopesuksi ja genderopin istuttamiseksi lapsen mieleen. Maailma toki näyttää erilaiselta punaviherlasien ja vielä erilaisemmalta sinipinkkivalkolasien läpi katsottuna.
Kun stereotyypeistä poikkeaminen on merkki transsukupuolisuudesta, eli poimintoja nykyajan lastenkirjoista:
”Milloin mennään lääkäriin ja tehdään minusta tyttö-tyttö?”
https://twitter.com/annimolari/status/1650859911184797702
"...tekstissä annetaan lapsille ymmärtää että jos pitää esim. vaaleanpunaisesta väristä, kiiltävistä kengistä ja mekoista, ei voi olla poika, vaan on mentävä lääkäriin ja muututtava tytöksi. Eikö niistä tiukoista sukupuolinormeista haluttu päästä eroon?"
"Julius on merenneito:
Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja. Mummin kanssa metrossa Julius näkee kolme ihanaa merenneitoa, ja pian hän ei osaa muuta ajatellakaan. Juliuskin haluaa olla merenneito."
Missä tuo on koulukirjana?
Et kai kuvitellut, että aivopesu jää kouluihin?
"poimintoja nykyajan lastenkirjoista"
Lastenkirjat muuten perustuu pelkästään tieteellisiin totuuksiin.
Juu, lapsoselle vaan joku tiedekirja DNA-tutkimuksesta käsiin kun lukemista mankuu. (Sini-täti voisi lahjoittaa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallaan Sinin kanssa samaa mieltä. Mutta hän antaa noilla postauksillaan itsestään lähinnä ääliömäisen ja sivistymättömän kuvan. Lähinnä tulee myötähäpeä siitä, miten asian tuo esille.
Meillä on lähipiirissä transmies. Ollaan omien tyttöjen kanssa puhuttu tästä syystä aiheesta melko paljonkin. Mutta sävyyn, että jotkut kokee näin ja heillä on siihen oikeus. Kuitenkaan en yhtään tykkäisi, jos omille tytöille alettaisiin syöttämään ajatusta, että he ovatkin poikia. Siltä nimittäin välillä tuo meininki vaikuttaa, että lasten mieliin syötetään asioita. Tai jos sukupuolia alettaisiin häivyttämään niin, että lapsilla ei olisi enää sukupuolia.
Omat tytöt on kasvatettu melko neutraalisti. Tarjottu kaikkea mahdollista ilman sukupuolirajoja, mutta silti ne tyttömäisimmät jutut on valikoituneet heidän lemppareiksi. Itse taas olen ollut täysin poikatyttö ja murrosiän alkuun saakka toivoin olevani poika. Onneksi silloin ei ollut tällainen vallalla, muuten minunkin elämäni olisi voinut mennä ihan eri tavalla.
Vaikutat ihan vilpittömältä, niin kysyn. Missä olet nähnyt tai lapsesi ovat kokeneet ajatusten syöttämistä?
Oma kokemus nykykasvatuksesta kouluissa on, että vähemmistöistä puhutaan, mutta ei kellekään kerrota tai määritellä, että sä oot tyttö tai poika tai trans jne. Ennemmin painotetaan, että kaikki voi olla sellaisia kuin on. Tyttöjä ja poikia myös, eli sukupuolia ei häivytetä, eikä mitään sellaista ole opetussuunnitelmassakaan. Mutta kasvatuksessa huomioidaan, että on vähemmistöjäkin, annetaan tietoa ja joitakin lapsia/nuoria se sitten koskee henkilökohtaisesti. Tarkoitus on lisätä tasa-arvoa, vähentää syrjintää ja haitallisia sukupuolistereotypioita yleisesti ihan kaikkien lasten hyväksi.
Kiinnostaisi todella onko oikeasti jossain ollut joku "transiutustyöpaja". Vai onko nämä jotain urbaania legendaa?
En usko, että täällä (toisin kuin USA:ssa) opettajat esimerkiksi sosiaalisesti transiuttavat lapsia vanhempien selän takana (eli kun USAssa vanhemmille on selvinnyt, että heidän poikalapsensa onkin koulussa transtyttö ja hänelle on keksitty kokonaan uusi nimi, mutta vanhemmille ei kerrota mitään). Eikä tyttö voi täällä onneksi käydä kouluterkkarilla hakemassa testosteronia, koska kokee itsensä pojaksi. Mutta ikävä kyllä Suomessakin opetussunnitelmassa vilisee epätieteellistä huuhaata, kuten sukupuolen "moninaisuus" (fakta on, että sukupuolia on ihmisnisäkkäällä kaksi) tai jopa ajatus, että lapsi voisi itse "valita" sukupuolensa (ei voi). Vähemmistöjen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus ei tarkoita, että lapsille pitäisi koulussa valehdella.
- eri
Ei tästä asiasta valehdella yhtään mitään. Edelleen opetetaan ihan oikein, aiemmin vain ei puhuttu sukupuoli-identiteetista vaan vain biologisesta sukupuolesta ja silti kuule se sukupuoli-identiteetti nuorille vakiintui. Nykynuori vain uskaltaa siitä puhua eikä väitä kuten täällä moni ettei sukupuoli-identiteettis edes omaa.
Jokaisella on omalla tavalla uniikki persoonallisuutensa ja mielenkiinnon kohteet, mutta ei se ole sukupuoli. Kun tarkoitatte sukupuolikokemusta ja sukupuoli-identiteettiä, niin puhukaa niistä niiden oikealla nimellä. Miksi muusu-Laventelin identiteettileikki olisi tärkeämpi kuin gootti-Pekan tai futis-Kaisan? Harrastuksensa kullakin.
Ihan kuule kouluissa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Kauhea mesoaminen asiasta mistä sä et edes tiedä mitään. Huomaa kyllä ettet sä ole tietoinen identiteettisi rakentumisesta, kiva ettei se ole sua estänyt millään tavalla kasvamasta itseksesi. Joillakin niin käy ettei se olekaan ihan suoraviivaista ja hänen tulee tulla kuulluksi.
Ehkäpä sunkaan ei tarvitsisi riehua täällä haukkumassa muita, jos nämä asiat olisi koulussa opetettu.
Miksi subjektiivinen sukupuoli-identiteetti olisi merkittävämpi kuin sukupuoli? Niin merkittävä, että sukupuolten lukumäärästä puhuminen leimataan vihapuheeksi. 99,99 prosentilla sukupuoli-identiteetti vastaa sukupuolta. Ei ole tarpeen myllätä yhteiskunnallista sukupuolikäsitystä promillen takia.
Mutta jos vaikka 0.001 % on toisin, mikä se haitta on sen tiedostamisessa? Mitä kamalaa sille 99.99% tapahtuu?
Kamaluudesta en tiedä, mutta ymmärtääkseni aika monia biologisia naisia häiritsee se, että esimerkiksi uimahallin pukuhuoneeseen tulee henkilö, joka näyttää mieheltä. Kyse ei ole siitä, aiheuttaako kyseinen henkilö ongelmia, vaan siitä, miten muut tilanteen kokevat. Jos nainen ei halua olla tuntemattoman miehen katseltavana vähissä vaatteissa ja kokee ahdistavana sen, että samassa tilassa on henkilö, jonka hän kokee mieheksi (riippumatta siitä, mitä sukupuolta mieheltä näyttävä henkilö itse kokee olevansa), hänellä on oikeus omiin kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa, eikä sillä yhdellä mieheltä näyttävällä ole mitään oikeutta vaatia muita kokemaan toisin.
Transsukupuoliset voivat vaatia paljonkin asioita. Monet vaatimuksista ovat ihan kohtuullisia ja jopa itsestäänselvyyksiä (heillä on ihmisarvo, heitä ei saa syrjiä työpaikalla jne), mutta osa vaatimuksista on täysin järjettömiä. Jokaisella ihmisellä on omat toiveensa kumppanin ominaisuuksista parisuhdetta aloitettaessa. Seksuaalinen suuntautuminen määrää, kiinnostavatko miehet, naiset vai kenties molemmat.
Ennen oli sopimusavioliittoja ja pakkoavioliittoja, mutta nykyään sellaisia ei hyväksytä, koska jokaisella on oikeus itse päättää kumppanivalinnastaan. Miksi sitten transaktivistit (ainakin osa) vaatii, että toisen ihmisen pitää olla kiinnostunut kenestä tahansa ja jos ei ole, häntä syytetään syrjinnästä? Käytännössä he vaativat pakotettuja parisuhteita, joissa transaktivisti päättää parisuhteesta, eikä toisella osapuolella ole oikeutta omaan mielipiteeseensä.
Useimmat ihmiset ymmärtävät, että missä tahansa pari- tai seksisuhteessa aivan keskeistä on molemminpuolinen kiinnostus. Jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan, suhde voi syntyä. Jos kumpikaan ei ole kiinnostunut, suhdetta ei synny. Jos vain toinen on kiinnostunut, suhdetta ei synny, jos toista osapuolta ei pakoteta suostumaan. Nykyään pakottaminen on rikos. Miksi transihmiset olisivat poikkeus? Jos miestä tai naista ei kiinnosta transnainen, sitten ei kiinnosta, eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Kirjoitat ihan hirveän pitkästi päivän selvästä asiasta. Jokaisella on oikeus kieltäytyä seurustelusta tai seksistä, jos ei ole kiinnostunut jostain ihmisestä kumppanina. On omaa kuvitelmaasi, että vaadittaisiin jotain muuta.
Se mitä et saa päättää on kenestä muut ihmiset voi olla kiinnostuneita ja miten he määrittelevät itsensä.
Juuri vastikään näin, että transaktivistit syyttivät lesboa transfobiseksi, koska häntä eivät kiinnostaneet transnaiset. Metakka oli hirveä. Kaiken huippuna huutokuoroon liittyi joukko hyväntahtoisia hölmöjä, joiden mielestä lesbon pitäisi hyväksyä transnaiset naisiksi, vaikka ei kiinnosta.
Nykymaailmassa on hämmästyttävän paljon ihmisiä, joille itsestäänselvyydet eivät enää ole itsestäänselviä.
Missä tämä tarkalleen ottaen tapahtui? Yrittikö joku väkisin olla tän lepakon kanssa, vai oliko kyse periaatteesta? Oli miten oli, kukaan ei voi tuollaista vaatia, eikä se liity mitenkään translakiin.
Se liittyy yhteiskunnallisen sukupuolikäsityksen yksisuuntaiseen muuttamiseen. Kun sukupuoli on moninainen, niin naisella ja lesbolla voi olla penis. Jos tykkäät naisista, niin silloin tykkäät peniksistä, tai olet vulvafanaatikko ja genitaalifetisisti. Kyllä sinä ne metkut tunnet.
Toi semanttinen sanailu ei ei nyt vie mitään asiaa yhtään eteenpäin. Sanoit, et hirvee metakka nousi, kun lepakko...missä nousi, miten yritettiin pakottaa?
Eikö metakan nostaminen ole pakottamista? Tai painostaminen, syyllistäminen, manipulointi ja groomaaminen. Kehottaminen avartaa mieltä peniksen suuntaan ja antaa penikselle mahdollisuus? Eikö ole pakottamista patologisoida homoseksuaalisuus genitaalifetissiksi ja haukkua vulvafanaatikoksi ja seksuaaliseksi rasistiksi? Itse asiassa koko homoseksuaalisuudesta on creepy toitottaa!
Alue: Aihe vapaa
Coy pitää vaaleanpunaisesta ja mekoista... Ja heti seuraavassa lauseessa Coy itse pyytää että häntä kutsutaan tytöksi ja ei suostu pukeutumaan poikien vaatteisiin. Minulle ainakin jää kuva että tarinassa kuunnellaan lapsen omaa tahtoa, ei vain seurata sukupuolinormeja.