Mitä tehdä kun aina tulee riitaa siivoamisesta? Sitten riita eskaloituu ja minä olen aina muka se paha osapuoli
Okei siis käymme molemmat töissä, ei lapsia. Minä en voi tehdä etätöitä, mutta mies on päivää viikosta kotona etätöissä. Torstaihin hän siivoaa talon klo 7-9 ennenkuin alkaa tehdä töitä koneella. Muuten meillä imuroidaan tiistaisin ja lauantaisin. Tiistaisin mies yleensä etätöiden lomassa.
Olen nyt jo useamman kerran tullut töistä kotiin ja katsonut esim kissan raapimapuun taakse ja siellä on vielä kissankarvoja. Tai korkkilattialla on haaleita läikkiä (kissan syljestä?). Mies sanoo, että hän pesee korkkilattiat vain kerran kuussa, mikä on mun mielestä aivan liian vähän.
Tänäänkin tulin kotiin ja ensimmäisenä osui silmään, että korkkilattiassa on läikkä. Kysyin mieheltä mielestäni ihan neutraalisti, että pesikö lattian. Hän sanoi, että ei pessyt, joten yritin selittää, että tässähän on 2 läikkää. Pesin ne sitten talouspaperilla itse pois ja sanoin miehelle, että mun mielestä voitaisiin pestä näitä lattioita paremmin. Mies sanoi ylimielisesti, että nythän pesit, hän pesee ne kerran kuussa tai jos näkee jotain isompaa. Mulle tuli sellainen olo, että hänelle se on yhdentekevää kuinka siistiä tai likaista täällä on.
Siitä tuli sitten riitaa kun hän ei hyväksy sitä, että joskus voisi siivota paremmin tai kiinnittää huomiota asioihin. Joskus tuntuu, että elän sikalassa. Sanoin ehkä kiivastuksissani asioita, joita en niin tarkoittanut. Mies laittoi 2 pakastepizzaa uuniin ja kun kävin hakemassa omani niin mies jäi yksin pimeään keittiöön syömään pizzaansa. Väitti, että halusi vain jättää mut rauhaan, mutta siis että yksin pimeässä keittiössä syöminen ei muka ole passiivis-aggressiivista?!
Aina sama juttu. Mies korottaa ääntään ja lopulta minä olen muka se, joka pilasi päivän. En jaksa kohta enää.
Onko jollakin neuvoja?
Kommentit (78)
Tästä miehestä ette saa sottapyttyä ja luuseria vaikka kuinka yritätte. Rouva on nyvä ja siirtyy omaan kämppäänsä luuttuamaan ja kissan karvoja keräämään. Voi luoja, mikä natisija.
Ap on siivoushullu kontrollifriikki, joka on ulkoistanut siivoamisen miehelle ja toimii itse laadunvalvojana.
Mies taas kuulostaa ahdistavalta kusipäältä.
Ei miehet muutu koskaan. Turha koittaa, AP. Et saa häntä siivoamaan enempää vaikka kuinka yrittäisit.
Psykologi. Jos neuroosit on tuota luokkaa, niin ilman ammattiapua en usko, että selviät. Onnea paranemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä moppaan päivittäin lattiat johtuen koiran sisälle tuomasta moskasta. Mun koira, mun vastuu. Ite en voisi mopata kerta kuuhun. Jättäisin.
No eikö kannata pyyhkiä ne moskat ennen kuin koira tulee sisälle. Minä pyyhin tassut ja mahanalukset ennen sisälletuloa. Ei todellakaan tarvitse mopata kerran päivässä.
Miksi? Mähän sen moppauksen hoidan.
No ilmeisesti tykkäät sitten mopata. Toivottavasti ei ole parkettilattiat.
Minusta on paljon helpompaa pestä ne koiran tassut kuin mopata lattioita.
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh. Oikeesti. Pari karvaa ja haaleita läikkiä.
Eikö kotona voi puuhata muuta kuin kyylätä lattioita?
Itse kun pääsen kotiin, alan jatkamaan maalauksia, ompeluksia, kutomisia ym ja aina on sotkua. Mies ei valita, ei tule osoittamaan sormella langanpätkiä lattialla tai öljyvärituubeja ja paperimyttyjä.
Mite tuollaisen työnjohtajan kanssa voi elää?
Tuli mieleen. Ei tuollainen ole mikään koti, vaan keksitysleiri.
Parisuhteessa on todella hyvin helppoa kanavoida oma paha olonsa vaikkapa kissan sylkiroiskeisiin lattialla. Ymmärrän, että ne pitäisi siivota, mutta en ymmärrä miksi sinä et ymmärrä itseäsi. Mies on koko tarinassa sivuseikka, jolla ei ole suurta merkitystä tunteisiisi kuin itse nyt meille väität.
Mietit , mitkä asiat erottavat sinut miehestäsi. Muista laatia myös ne hyvät jutut, jotka taas yhdistävät. Kannattaa sitten laskea miinukset ja plussat suhteestanne. Saatat ehkä itsekin olla vastuussa suhteenne joistakin miinuksista ja voisikohan niille tehdä joku päivä jotakin? Löytyykö motivaatiota?
Suoraan sanoen vaikutat väsyneeltä ja stressaantuneelta ihmiseltä, jonka pitäisi pitää lomaa ja lähteä vaikka viikonlopuksi tekemään jotakin kivaa ystävien kanssa. Katsele tilannetta sitten uudelleen miehen kanssa. HÄn kuitenkin vaikuttaa aika kiltiltä tyypiltä ja siivoa mielestäni ihan ahkerasti kotianne. Se, että ihmiset siivoavat eri tavoin ja kiinnittävät eri asioihin siisteydessä ei ole vika ihmisessä. Jos sinulle tietyt nurkat ovat tosi tärkeitä voitte myös sopia, että sinä otat vastuun niistä ja hän sitten toisista nurkista. Parisuhteessa on järkevää rajata vastuualueet.
Koetahan jaksella ja nauti keväästä!
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja tässä. Anteeksi viivästynyt vastaus. Osasin kyllä odottaa, että 90% asettuisi miehen puolelle, mutta ei se mitään. En vain halua elää p*skan seassa.
No asiat eskaloituivat eilen illalla niin pitkälle, että harkitsen nyt vakavissani eroa ja poismuuttoa. Yritin selittää miehelle, että siisteyskäsityksemme ovat ilmeisesti erilaisia ja että minua häiritsee se, että hän ei tule yhtään vastaan. Miten voi olla näkemättä likaisia kohtia lattialla?
Aloin miettiä sitten muitakin asioita, joissa olemme niin erilaisia ja sitä kuinka elämämme on oikeastaan aika tylsää. Muut parit kyllä tekevät kaikkea kivaa ja spontaania yhdessä, mutta me maataan iltaisin sohvalla ja katsotaan telkkaria. Miehen mielestä kaikki on okei ja hän on tyytyväinen elämäänsä. Mutta kun minä en ole. Ja miehelle se on ihan se ja sama.
Illalla hän vielä kerran korotti ääntään minulle, että siivoa sitten itse ja että hän ei hyväksy kritiikkiä.
Nukuin tosi huonosti olohuoneen sohvalla ja nyt töissä vain ajatukset pyörii päässä, että jotain pitää muuttua.
Ei helvetti, kaksi läikkää lattiassa ja muutama kissankarva nurkassa on sinusta siis paskan seassa elämistä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä moppaan päivittäin lattiat johtuen koiran sisälle tuomasta moskasta. Mun koira, mun vastuu. Ite en voisi mopata kerta kuuhun. Jättäisin.
No eikö kannata pyyhkiä ne moskat ennen kuin koira tulee sisälle. Minä pyyhin tassut ja mahanalukset ennen sisälletuloa. Ei todellakaan tarvitse mopata kerran päivässä.
Miksi? Mähän sen moppauksen hoidan.
Sinulla ei ilmeisesti ole lainkaan mattoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh. Oikeesti. Pari karvaa ja haaleita läikkiä.
Eikö kotona voi puuhata muuta kuin kyylätä lattioita?
Itse kun pääsen kotiin, alan jatkamaan maalauksia, ompeluksia, kutomisia ym ja aina on sotkua. Mies ei valita, ei tule osoittamaan sormella langanpätkiä lattialla tai öljyvärituubeja ja paperimyttyjä.
Mite tuollaisen työnjohtajan kanssa voi elää?
Tuli mieleen. Ei tuollainen ole mikään koti, vaan keksitysleiri.
Ihana virhe :D Minäkin haluan keksitysleirille, rakastan keksejä!
Vierailija kirjoitti:
Ja se mikä minua myös ottaa päähän on, että mies alkaa riidellessä aina rauhoittelemaan ja hyssyttelemään. Kun yritän puhdistaa ilmaa niin hän vain hymähtelee eikä sano mitään. Sitten korottaa ääntään että nyt riittää. Huoh
toiselle raivoaminen eli henkinen väkivalta on ok, jos sitä sanoo ilman puhdistamiseksi? HUOH!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä moppaan päivittäin lattiat johtuen koiran sisälle tuomasta moskasta. Mun koira, mun vastuu. Ite en voisi mopata kerta kuuhun. Jättäisin.
No eikö kannata pyyhkiä ne moskat ennen kuin koira tulee sisälle. Minä pyyhin tassut ja mahanalukset ennen sisälletuloa. Ei todellakaan tarvitse mopata kerran päivässä.
Miksi? Mähän sen moppauksen hoidan.
Sinulla ei ilmeisesti ole lainkaan mattoja?
Niin tuleehan siinä imuroitavaakin. Oma koira ihan tykkää, kun mennään rapakelin jälkeen pesulle ja sitten saa namia palkaksi pyyhekuivaamisen jälkeen.
Onhan sekin , että jos pitää aina siivota leikkaussalitasoiseksi ja tiskata astiat hiomalaikalla jne. Mulle riittää tavallinen siivoaminen ja tarpeeksi siisti jälki hyvin. Jotain pakkomielteenomaista tuossa ylisuorittamisessa on. Ei tunnu ihan terveeltä touhulta.
Kannattaa käydä vaikka työterveydessä keskustelemassa näistä neurooseista. Hyvällä tuurilla saat muutaman viikon hermolomaa. Ei ole normaalia.
Vierailija kirjoitti:
antakaa kissa pois ja keskustelkaa vakavasti. itse harkitsisin vakavasti suhteen jatkamista omista kodeista käsin. varsinkin kun lapsia ei ole.
Tämä. Muuttakaa erillenne tai pestatkaa siivooja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh. Oikeesti. Pari karvaa ja haaleita läikkiä.
Eikö kotona voi puuhata muuta kuin kyylätä lattioita?
Itse kun pääsen kotiin, alan jatkamaan maalauksia, ompeluksia, kutomisia ym ja aina on sotkua. Mies ei valita, ei tule osoittamaan sormella langanpätkiä lattialla tai öljyvärituubeja ja paperimyttyjä.
Mite tuollaisen työnjohtajan kanssa voi elää?
Tuli mieleen. Ei tuollainen ole mikään koti, vaan keksitysleiri.
Ihana virhe :D Minäkin haluan keksitysleirille, rakastan keksejä!
Siitä tuli mieleen, että ap voisi keksiä palkita miestään hyvin tehdystä siivoustyöstä jotenkin. Tarjoaisi porkkanaa eikä keppiä?
Monesti parisuhteen tai jomman kumman puolison omat syvemmät ongelmat heijastuvat noissa pienissä asioissa, jotka ärsyttävät suhteettomasti. Haetaan sille kotona leimahtavalle perusärsytykselle syy jostain näkyvästä pienestä ärsyn aiheesta, vaikka oikeasti pitäisi kaivaa syvemmältä. Eri siisteyskäsitykset ovat kyllä ihan aito ärsyyntymisen aihe parisuhteessa, ei siinä mitään, mutta tässä tapauksessa kuulostaa ärsyyntyminen aika kohtuuttomalta tehtyyn siivouksen tasoon nähden. Tsemiä ap:lle syvempiin pohdintoihin!
Ja se mikä minua myös ottaa päähän on, että mies alkaa riidellessä aina rauhoittelemaan ja hyssyttelemään. Kun yritän puhdistaa ilmaa niin hän vain hymähtelee eikä sano mitään. Sitten korottaa ääntään että nyt riittää. Huoh