Miten joissakin perheissä vietetään joulua vain toisten sukulaisissa, vaikka molempien vanhemmat asuvat samassa kaupungissa.

Tämä siksi, koska omat vanhempani ovat niin outoja etteivät piittaa joulun viettämisestä kanssamme:((. Vaikka meillä siis 3 lasta. Eivätkä koskaan ole viettäneet jouluaattoa muidenkaan sisarusteni tai heidän perheidensä kanssa. Joten olkoot sitten yksinänsä.



Mieheni vanhempien ja sisarusten kanssa vietän joulua oikein mielelläni. He osaavat nauttia joulusta oikealla tavalla. On hyvää ruokaa, lahjoja ja yhdessäoloa.



Varmasti ihmettelevät vanhempiani kuitenkin, kun emme koskaan vietä jouluaattoa heidän kanssaan tms.

Mistä olet katkera??

Koska meillä asuvat samassa kaupungissa minun vanhempani, mieheni vanhemmat, mieheni isän puoleiset isovanhemmat ja mieheni äidin puoleiset isovanhemmat, emme käy kuin yhdessä paikassa päivän aikana. On nimittäin kokeiltu sellainenkin joulu (kun meillä ei vielä ollut lapsia) että kävimme aattona neljässä paikassa ja kaikissa piti syödä, illalla vain itkin kun olin niin väsynyt enkä ollut päässyt kertaakaan rentoutumaan.



Aaton olemme kotona oman perheen kesken, viikon sisään ennen jouluaattoa kierrämme kaikissa paikoissa vaihtamassa lahjoja ja toivottelemassa hyvät joulut.



Joulupäivänä käymme toisen vanhemmilla jouluaterialla ja Tapanina toisen vanhemmilla.

Me vietämme joulua usein mieheni äidin luona, joskus kotona, emmekä koskaan minun äitini luona.



Anopilleni olemme aina tervetulleita, toisin kuin äidilleni. Äitini vain valittaa, kun ei ole rahaa laittaa joulua. Hän ei huoli meitä vaikka sanoisimme, että yhdessäolo on meille tärkeintä, ja että voisimme itse tuoda ruoat mukana. Äidilläni on lisäksi koiria, eikä hän halua, että koirille tulisi kurja joulu lastemme takia, sillä ne joutuisivat olemaan eri huoneessa kuin ihmiset. Tuo siksi, että meillä on pienet, allergiset lapset. Jo pelkkä koirapölyssä oleminen (vaikka on siivottu) laukaisee pahan allergiareaktion, ja koirien kanssa nujuaminen tietäisi sairaalareissua.

Mutta koska minä yritän parhaani mukaan pitää perhesovun yllä, niin vierailemme siellä tapanina. Aatto omassa kotona, joulupäivä mun vanhemmilla ja tapanina anoppilassa.



Aikaisemmin sukkuloitiin aattona molemmissa mummoloissa, mutta ei enää hermot kestä. Ja mun joulut oli aina pilalla, kun anoppilassa joutui olla. Yritin kyllä purra huulta, mutta kai se mies sitten näki, ettei mulla ja anopilla synkkaa joulunakaan sen paremmin kuin arkena... Eli joo, minä ja anoppi ei tulla toimeen. Minä vaan yrittäisin ja yrittäisin ja haen syytä itsestäni, mutta mies on jo vuosia sitten todennut, että syy on äidissään ja hänen vaikeassa ja oudossa luoneteessaan, ei minussa. Ja jos minä vain esittäisin toiveen, niin anoppilaan ei mun tarvisi ikinä enää mennä... Mutta kuten sanottu, minä vaan yritän ja yritän.

vietetään joulu omassa kodissa eli ei mennä edes joulu- tai tapaninpäivänä minnekään syömään (ainakaan tänä vuonna koska mies on välipäivinä töissä).



Meille saa tulla ja on kutsuttu (mun mielestä on isovanhemmille helpompaa ajaa se 150km kuin meille (lahjojen edestakaisraahaamisen yms. rekvisiitan lisäksi). Ovat siis työssäkäyviä ja ajokuntoisia.



Välillä kyllä tuntuu siltä, että se olis joku itsestäänselvyys, että meidän pitäisi aina lähteä - kuitenkin, nimenomaan meillä on tilaa riittävästi, että kaikkikin mahtuisivat kerralla - saa tulla osissakin - mua just nyt ketuttaa tää asia ihan kiukulla! Ihan kuin meillä ei olisi oikeutta viettää joulua rauhassa ja jollain muulla välillä velvollisuus ajella ja vierailla joulunpyhinä.



Yritän kyllä pysytellä tyynenä...

miehen vanhemmat aloittaa ryyppäämisen jo aaton aattona ja lopettavat tapanina. Pitääkö sitä vielä jotenkin perustella??

Miksi kenelläkään mummolla pitäisi olla jokin oikeus nähdä lasten avaavan lahjoja tms.? Miksei kukin perhe saa päättää ihan itse joulunvietostaan?

että kumpikaan meistä (siis mies tai minä) ei halua katsoa jouluna anopin kännäämistä. Kun appiukko eli, oli joulu ehkä vieläkin kosteampi. Kiitos ei.

Onneksi mies on samaa mieltä.

Vietämme aaton aina kotona, oma äitini tulee meille aina illaksi.

Me ollaan vietetty jouluaatto jo monena vuonna miehen perheen kanssa (tosin kaksi viimeistä, kun on ollut oma lapsi, ollaan oltu siellä vain ilta - eli lahjojen jako :) Omat vanhempani asuvat samassa kaupungissa, ja heidän luokseen olemme menneet joulupäivänä.



Nyt pitkästä aikaa sovimme veljieni kanssa, että menemme meidän vahemmille jouluaatoksi, ja kutsutaan pukki sinne. Vanhempani eivät ole siis viettäneet yhtään jouluaattoa lastenlasten kanssa, vaikka vanhin on jo 6 vuotta. Joulupäiviä sitten useammankin.

Joulupäivänä menemme sukupäivällisille minun isovanhemmilleni, siellä myös vanhempani, sisarukseni ja muu suku. Tapanina ilmeisesti menemme vielä miehen siskolle syömään koska muuten emme tapaisi heitä koko jouluna kun viettävät aattoa eri paikassa kuin me. Yleensä olemme aattona miehen vanhemmilla jossa hänen sisaruksensa perheineen ovat myös. Omassa lapsuudenkodissani en ole viettänyt joulua sen jälkeen kun muutin kotoa kohta 15vuotta sitten, syynä isäpuoleni vastenmielinen käytös ja ryyppääminen. Mielelläni joskus viettäisin jouluaaton äidin luona mutta niin kauan kuin isäpuoli ryyppää en sitä tee, ja tietävät sen. Yritän nyt alkaa lanseeraamaan omassa kodissa vietettävää aattoa tulevillekin vuosille, ahdistaa se ajelu ja paikasta toiseen hyppääminen. Me kun asumme eri kaupungissa kuin omat tai miehen sukulaiset, jotka hekään eivät siis asu keskenään samalla paikkakunnalla. Meillä on omiakin isovanhempia vielä elossa yhteensä neljässä eri osoitteessa, ja vanhempieni eron vuoksi lapsen mummoloitakin siis kolmessa eri kaupungissa, niin aikamoinen sumpliminen että kaikkia ehtisi nähdä. Siksi toivoisin että edes osa voisi joskus tulla tänne meillekin päin eikä aina meidän tarvitsisi ajella.

Sehän tarkoittaa että vaimon vanhemmat näkevät muutenkin lapsia paljon enemmän. Juuri tällaisessa tilanteessa olisi reilua viettää edes joskus joulua niiden kauempana asuvien kanssa.

Itse olen katsonut sivusta, miten oma äitini kärsii siitä kovasti, kun veljen perhe viettää paljon enemmän aikaa vaimon vanhempien luona (joulut, juhannukset, äitienpäivät ja isänpäivät). Veli ei oikein ymmärrä, miten tilanne loukkaa meidän vanhempiamme. Hänelle on se ja sama missä juhlapyhät vietetään, kunhan saa löhötä rauhassa tv:n ääressä tms.

että anoppi on kohdellut minua tosi kehnosti ja kohtelee edelleenkin tilaisuuden tullen. Miestä se tuntuu harmittavan erittäin paljon. Enemmän entä minua. Niin ei jaksa siellä kauaa olla kun vieraillaan.



Anoppi on aika mustis monista eri asioista.:( Mm siitä että " vein" hänen poikansa. Myös lapsenlapsistaan, jos he näkevät muita sukulaisia niin on erittäin mustasukkainen. Surullista. Ja sairasta.



Mies voi sitte vaikka jonkun mielestä olla tossu tai mitä sanaa nyt kukanenkin haluaa käyttää. Mä voisin hyvin jouluna olla anoppilassa enemmänkin mutta mies haluaa vain pistäytyä. Sillon jos siellä on siskonsa perheensä kanssa niin olemme pitempää. Mies haluaa heitä yleensä jututtaa pitempään.



Mies myös ihan omasta tahdostaan ei pidä yhteyttä äitiinsä kuin pakosta. ;( Minua ei anopin morkkaamiset ja haukkumiset enää häiritse. Eikä arvostelut, ei etes se että hän jauhaa minusta aina tilaisuuden tullen paskaa toisille ihmisille. Siitä vain. Miestä se harmittaa suunnattomasti.

Eli aina vuorotellen aatto joko miehen perheen luona tai mun perheen luona. Yleensä tulee sitten sisaruksetkin sinne, niilläkin on tapana vuorotella. Ja meillä niin, että joulu toisten luona ja uusi vuosi sitten toisten luona (meille uusi vuosi on perhejuhla myös). Tapaninpäivänä vierailemme mun isoäidin luona, se on ollu jo vuosikymmeniä suvulla tapana, ja miehen suvussa ei ole vastaavaa tapaa.



Kerran vietimme joulun ihan kahdestaan kotona ja niin teemme myös tänä vuonna. Asumme ulkomailla joten olemme ihan kaksistaan siis koko loman, paitsi yks ystäväperhe kutsu joulupäivänaterialle luokseen.

katkera anoppi täällä jatkuvasti kirjottelee. OLe miniällesi mukavampi... niin ehkä tulevat teillekin

Minun sukulaiseni tulevat. Miehen ei. Anopin mielestä meidän pitäisi matkustaa heille harvoina vapaapäivinämme. Menisinkin, jos sitten siellä saisin vaan olla. Passaan kuitenkin ihmisiä ennemmin kotonani kuin anoppilassa.

jatkaa.

Me myös olemme viettäneet jouluaattoja kotona ja sit jos on ollut mahdollisuutta ja voimia niin on pistäydytty anoppilassa ja minun vanhemmat asuu kauempana niin sinne on menty ihan yökylään.

hyvät välit omiin miniöihini...



T. kahden pojan äiti

sanottua tahdon olla vanhempieni luona maalla joulun!

ja tää asia tulee oleen näin niin kauan kuin mahdollista.

anoppi asuu naapurissa (täällä kaupungissa) TOSI pienessä kerrostalokaksiossa. mies sanonu jo monta vuotta, että hänelle iha sama, missä ollaan joulu... (puhuuko totta vai ei.. en tiiä)



mutta.. anoppi ymmärtää (?) että mä nyt vaan haluan olla sen joulun kotona.. sorry jos loukkantuu. en elä häntä varten.

(ja tullaan muuten kyllä hyvin toimeen) Joulu vaan on mulle se tärkein :)

tulevaisuudessa varmaankin ihan oman perheen kesken. Miehen vanhempien kanssa emme ole perheenä missään tekemisissä, eivät ole edes nähneet lapsiamme (ja siis kyllä, asumme samassa kaupungissa). Mieheni ehkä muutaman kerran vuodessa heitä tapaa.



Olen sitä mieltä, että joulu ei saa olla kenellekään minkäänlainen velvollisuus. Se vietetään rakkaitten kanssa. Jos toisen puolen sukuun ei ole yhtä lämpimät välit kuin toiseen, niin miksi pakolla juuri se joulu tulisi heidän kanssaan viettää.