Pettämistä avioliitossa kutsutaan myös aviorikokseksi

..Ja myös muussa parisuhteessa, jossa ollaan sovittu uskollisuudesta, on pettäminen rikos kumppania kohtaan.

Kun ollaan sovittu, että ollaan uskollisia parisuhteessa, on pettäminen toisen ihmisen kanssa rikos kumppania kohtaan ja sen tulisi olla myös rangaistava rikos, mikäli asiaa ei tunnusteta ja soviteta kohtuullisen lyhyessä ajassa.

Kumppaninsa pettäminen on paljon enemmän, pahempaa, kuin vain huonoa käytöstä.

Pettämisen pitäisi olla rangaistava rikos silloin kun sitä ei ole tunnustanut itse kohtuullisessa ajassa ja siitä jää kiinni. Silloin ei voida puhua enää virheestä, jota katuu ja jonka haluaa selvittää ja sovittaa kumppaninsa kanssa, vaan tahallisesta asian pimittämisestä toiselta ja rikoksesta häntä vastaan, joka vain jatkuu niin kauan kuin rikos salataan.
Aviopuolison tulee saada tietää totuus pian ja tehdä sen mukaiset päätökset omassa elämässä. Salaamalla on viety toiselta päätösvalta omasta elämästä.
Avioliitosta tulee saada halutessaan erota, kun puoliso ei ole sitoutunut vaimoonsa/mieheensä, vaan on häpäisty pyhä avioliitto haluten tuoda kolmas osapuoli sitä rikkomaan.
Myös muunlaisissa parisuhteissa olevilla pitäisi olla oikeus tietää monenko kanssa toinen jaetaan ja saada tehdä sen mukaiset johtopäätökset.

Monenlaista huijaamista pidetään rikollisena. Huijauksesta siinäkin on kyse, kun huijataan puolisoa, että oltaisiin uskollisia, kuten ollaan sovittu ja mikä on parisuhteessa ensisijaisen tärkeää.
Suhteen laatu ei ole tosiasiassa pettämisen jälkeen enää sama, tunnustettaisiimpa rikos tai ei.

Tunnustamisen helpottamiseksi, voidaan siitä armahtaa ilman maallista rangaistusta, kun rikos on tunnustettu ja selvitetty kohtuullisen lyhyessä ajassa puolisonsa kanssa ja annettu hänen reilusti tehdä omat ratkaisunsa, eikä otettu päätösvaltaa toisen elämästä ja valinnoista valehdellen, että oltaisiin uskollisia, kuten ollaan luvattu ja mikä on ensiarvoisen tärkeää parisuhteessa.

Tällainen käytäntö edistäisi yleisesti rehellisyyttä, sekä reiluutta petettyä osapuolta kohtaan. Kun pettäminen tunnustetaan ja sovitellaan mahdollisimman pian, sen paljastuminen myös rikkoo toista vähemmän, kuin että pettäminen paljastuisi vasta vuosien päästä ja välissä olisi pakotettu toinen elämään parisuhteessa, joka olikin kahden välisenä vain kulissia. Nopea tunnustus, katumus ja sovitus on parantaa anteeksiannon ja -saamisen mahdollisuutta ja virheestä huolimatta suhteen jatkamista helpottaa se, kun voi luottaa siihen että puoliso tunnustaa virheensä, katuu niitä, hänellä on omatunto, joka ei salli pitää tällaista asiaa sisällään ja tuntee elämisen sen kanssa olevan vaikeaa, vaan haluaa olla avoin ja rehellinen puolisolleen, vaikka toimikin typerällä ja itsekkäällä tavalla. Ilman tekonsa tunnustamista ei voi olla aitoa tekonsa ymmärtämistä ja katumista ja myös rakkaus puolisoaan kohtaan joutuu kyseenalaiseen valoon. Puolison pitää antaa tietää tositilanne tärkeän sovitun asian rikkoutuessa ja tehdä ratkaisunsa todelliseen tilanteeseen perustuen, ei valhekuvaan. Vain anteeksi pyytämällä voi saada tekonsa anteeksi ihmiseltä, jota vastaan rikkonut ja päästä itsekin ehjempänä asiassa eteenpäin. Vastoinkäymisen jälkeen suhde voi jatkua entistä vahvempana. Voidaan jopa hakeutua tarvittaessa parisuhdeneuvontaan, mitä on aikaisemmin turhaan karsastettu.