Miksi mies on kylmä ja töykeä minua kohtaan

Vierailija kirjoitti:

Hän on tullut vihdoin järkiinsä ja löytänyt itselleen miesrakastajan ja tajunnut, miten hirvittävässä valheessa on elänyt sinun kanssasi, sillä kukaan nainen ei voi rakastaa miestä kuin toinen mies. Lähtölaskenta on alkanut, joten kannattaa alkaa laittaa tavaroita kassiin.

Bottom salarakastaja on huikee. Ellei satu itse olemaan bottomi ^-^

Heitukka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, mutta mikset ole jo aikoja sitten lähtenyt suhteesta? O_o

Koska suhde ei ole muuten huono. Rakastan miestäni ja meissä jokaisessa on omat huonot puolemme. Ei tämä varmastikaan mikään ylitsepääsemätön juttu ole..

Tykkäät siis siitä että sinua kohdellaan huonosti. Miksi sitten valitat?

Heitukka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitukka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, ap käyttäytyy kuin ovimatto ja ihmettelee kun mies pyyhkii jalkansa häneen.

Annas kun arvaan, ap hoitaa lapsen ja kotityöt? Miehellä on harrastuksia ja menee kavereiden kanssa mutta ei tarjoa Aplle samaa mahdollisuutta vaan olettaa että ap hoitaa aina lapsen ja on kotona pääosin. En yllättyisi vaikka mies olisi vielä merkittävästi vanhempi kuin ap?

Nyt ap kasvata selkäranka ja lopeta mielistely. Ilkeä ei saa olla mutta puolensa kuuluu pitää. Molempien pitää kohdella toista parisuhteessa arvostavasti ja reilusti. Jos ei kohtele niin on aika tehdä jotain.

Mieheni on hyvä isä ja hoitaa kotitöitä myös, siitä ei ole kyse, vaan tästä töykeydestä. Minulla on selkäranka ja kyky tehdä ja päättää asioista myös itse. Myös minä hermostun ja korotan ääntäni ja sanon asiat suoraan, mutta haluan myös olla hyvä ihminen ja antaa pienempien asioiden olla ja joustaa asioissa. Olemme molemmat suht nuoria vielä, saman ikäisiäkin.

-ap

Hyvä isä kunnioittaa ja arvostaa myös lapsensa äitiä. 

Lapset oppii esimerkistä. Mies joka kohtelee puolisoaan töykeästi ei ole kovin hyvä esikuva lapselle. 

Tämä on kyllä myös totta.. en haluaisi lapseni olevan töykeä puolisolleen. Eikai tässä auta kun alkaa kaivelemaan ulos miehen tuntemuksia hieman enemmän.

-ap

Sovitte nyt yh-des-sä sopivan ajan keskustelulle ja koetatte saada lapsen hoitoon siksi ajaksi. 

Kun itse kävin töissä ja mies oli lapsen kanssa kotona, ei muuten ollut sitten yhtään kivaa kun ne koti asiat alkoi vyörymään heti päälle ja mies alkoi antaa minulle hetken tilaa hengähtää ensin enkä ollut niin kireänä. Teillä toki tilanne eri, kun ongelma oli päällä jo ennen sitä lasta, mutta silti ihan vaan vinkkinä. 

Vierailija kirjoitti:

Heitukka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, mutta mikset ole jo aikoja sitten lähtenyt suhteesta? O_o

Koska suhde ei ole muuten huono. Rakastan miestäni ja meissä jokaisessa on omat huonot puolemme. Ei tämä varmastikaan mikään ylitsepääsemätön juttu ole..

Tykkäät siis siitä että sinua kohdellaan huonosti. Miksi sitten valitat?

Villi veikkaus. Aapeen perheessä on toimittu samoin. Usein oman perheen perinteet siirretään seuraavalle polvelle ja sitä seuraavalle. Kyse on trauma perinnöstä. Aiheesta alettiin kunnolla puhumaan vasta muutama vuosi sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitukka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, mutta mikset ole jo aikoja sitten lähtenyt suhteesta? O_o

Koska suhde ei ole muuten huono. Rakastan miestäni ja meissä jokaisessa on omat huonot puolemme. Ei tämä varmastikaan mikään ylitsepääsemätön juttu ole..

Niin, ei ehkä sinulle, mutta teidän vastuulla on nyt myös lapsi. 

Pihtaat joten se on kyllästynyt sinuun.

Useimmille lapsi on se suurin haave elämässä. Sitten kun se toteutuu, voi iskeä isokin pettymys eikä siitä ole oikein sopivaa puhua kun pitäisi vain olla kiitollinen ja onnellinen. Lapsen kanssa elämä on tosi rankkaa. Väsymys, pettymys ja ahdistus sitten puolin ja toisin purkautuu siihen ainoaan ihmiseen jolle pystyy näyttämään todellisen tunnetilansa eli puolisoon. Siksi tosi moni eroaa kun lapsi on pieni. Ei kukaan jaksa loputtomiin olla paskaämpärinä aikuisen ihmisen äkäilyille kun on se lapsikin siinä huolehdittavana. Vielä jos toinen käy töissä ja toinen on kotona niin siinä tulee sosiaalinen epätasa-arvo. Töissä käyvä on käyttänyt sosiaalisuutensa töissä ja haluaisi vain olla hiljaa ja levätä kotona. Kotona oleva puolestaan odottaa koko päivän että saisi aikuista seuraa. Riita on valmis. Ja sekin nousee lapsen kanssa pintaan, että aika usein muututaan yhtäkkiä samanlaiseksi tyypiksi kuin omat vanhemmat on olleet, vaikka aina olisi vannottu että minä kyllä teen asiat toisin. Miehet myös tuntuu haluavan että nainen olisi kuten ennen lapsen saamista kiinnostunut panostamaan ulkonäköönsä ja muutenkin. Useimmiten kuitenkin nainen on vauvan kanssa täysin omassa kuplassaan eikä voisi vähempää kiinnostaa alkaa vaikkapa meikkaamaan tai pukeutumaan seksikkäästi. Ja se on täysin ok - nyt ei eletä 50-luvulla. Luonnossahan uros kokee poikasen usein uhkana ja olen välillä miettinyt onkohan samaa ihmiselläkin, että varsinkin kypsymättömästä miehestä jossain syvällä voi tuntja että lapsi on hänen ja puolison välissä esteenä tai vienyt häneltä kumppanin 🤔