Lue keskustelun säännöt.
Miksi nuoret eivät halua tehdä töitä? Onko syynä laiskuus vai järkevä elämänvalinta?
Kommentit (66)
Nuoret tajusi kolmannessa polvessa, että sanonta työnteko kannattaa aina, ei pidä paikkansa.
Vanhemmat uskoivat siihen, koska maailma oli vuosisatoja mennyt niin.
Nyt työnteko ei ole enää kolmeen sukupolveen ollut taloudellisesti kannattavaa. Firmat huijaa ja ottaa irti työntekijästä liikaa energiaa. Moni toteaa että jos tunnin palkkio on kymppi, niin olkoon.
Eihän kympillä mitään saa kuin roskaa. Parempi olla ilman roskaa ja keksiä jotain ilmaista tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo nuoret tajuavat, että työt menevät suhteilla. Tai jos ovat avoimessa haussa niin pitää tehdä sirkustemppuja että edes pääsee haastatteluun. Kyllähän siinä turhautuu kun kaupan kassaksi pitää käydä kolmivaiheinen valintakierros, johon kuuluu mm. itsestään videon tekeminen.
Tämä maa on jo niin valmis, että miksi rehkiä? Rehkiköön ne ketkä jaksaa/ haluaa/ pääsee töihin.
Työpaikkoja ei riitä kaikille. Varsinkaan hyviä työpaikkoja. Eli semmoisia töitä mistä maksetaan riittävä korvaus.
Jos työssä käymällä on sama elintaso, kuin työttömänä niin mikä järki siinä on? Hakkaat vain aikaasi ja ajat utsesi piippuun ja samaa näkkäriä syöt jokatapauksessa. Hyvä jos palkka riittää pakollisiin menoihin
Työssä käymisestä on tehtävä kannattavaa! Että se oikeasti näkyy sun elämässä kun teet töitä! Että suu vääntyy hymyyn palkkapäivänä, eikä päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se nyt ainakaan järkevä valinta ole. Joo, toki nykynuoret saavat tukia ainakin toistaiseksi. Mutta missään ei ole sanottu, että heidän mukavuudenhaluaan tuetaan koko heidän loppuelämänsä. Ja kun todetaan, että tähän tukitasoon ei ole varaa, ja sitä pienennetään, niin voi olla, että nykyinen nuorisokin siinä vaiheessa alkaa haikailemaan, että olisiko sittenkin järkevämpää tehdä töitä. Mutta silloin tuilla eläneillä ei ole yhtään työkokemusta, ja työpaikat menevät niille, jotka ovat koko ajan tehneet töitä ja kartuttaneet työkokemusta. Siinä sitten jokainen elää niiden valintojen kanssa, jotka tuli nuorena tehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tehnyt 16 vuotiaasta asti töitä ja 35 vuotiaana hyppäsin pois oravanpyörästä. Tajusin vihdoin ja viimein että mun raataminen ei tuota tulosta. Matalapalkka-alalla jossa etenemismahdollisuudet on käytännössä olemattomat ja siten myös ansiotason nousu, niin laskin yks yhteen = ei kannata.
No, terveys meni, mutta mitäpä tuosta. Semmoista se tässä maassa on ollut jo pitkään. Kaikkibitetaan mitä irti löhtee ja sut vaan palkataa uus tilalle, kun edellinen on burnoutissa ja fyysisesti romu. No mutta, olen pikkuhiljaa löytänyt inhimillisemmän tavan elää. Kyllähän tässä on yli puolet elämästä raadettu. Se saa riittää.
- Ei ikinä enää
Vierailija kirjoitti:
Koska ovat fiksumpia kuin me vanhemmat.
Itsekin tienaan viis tonnia kuussa, elätän vaimoa ja kolmea lasta, verojen, kulujen yms pakollisten laskujen jälkeen ei mitään jää käteen.Vähemmällä pääsisin kun heittäisin kaiken läskiksi ja antaisin yhteiskunnan elättää.
Pistä vaimos töihin äläkä syytä tilanteestasi muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On syytä tarkastella yhteiskunnan tarjoamia etuja.
Niin ei saa olla, että tuilla makuu on yhtä kannattavaa kuin töisdäkäyminen.
Tuet alas.
On syytä tarkastella sinun ja kaltaistesi mutu-maailmaa.
"Tuilla makuu" - mitä se ikinä tarkoittaakaan, ilmeisesti sitä, että joku saa yhteiskunnalta tukia, koska syystä tai toisesta ei saa palkkaa - ei IKINÄ ole yhtä kannattavaa kuin palkkatyö. Kannattaa tutustua asiaan. Ota selvää. Äläkä usko kaikenmaailman oikeistopropagandaa tukien ruhtinaallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta opittu malli ja vihervasemmiston ideologisen hölynpölyn tulos. Sinulla on oikeuksia ei velvollisuuksia.
Höpö höpö. Perinteinen työväenluokka on kova tekemään työtä, tyä on itse asiassa pyhä asia monellekin duunarisuvulle pienistäkin palkkatuloista huolimatta. Kyllä se laiskuus ja helppo raha enemmänkin kutkuttelee siellä kermaperse-kultalusikka-perheissä, missä itse ei tartte ponnistella mitään, kun kaikki tarjotaan valmiina, alkaen lapsilisistä säästetystä asuntosäästötilistä jne.jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa haluaa ja osa ei. Jotkut nuoret ovat todella laiskoja ja huonoitsetuntoisia. En tiedä mistä se johtuu. Oliskohan ollut liian helppo lapsuus..
Tai sitten liian vaikea.
Helppo huudella, kun itse on elänyt pumpulissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ovat fiksumpia kuin me vanhemmat.
Itsekin tienaan viis tonnia kuussa, elätän vaimoa ja kolmea lasta, verojen, kulujen yms pakollisten laskujen jälkeen ei mitään jää käteen.Vähemmällä pääsisin kun heittäisin kaiken läskiksi ja antaisin yhteiskunnan elättää.
Itse elätin 3-lapsisen perheen 4500 e/kk bruttopalkalla. Puoliso jäi kotiin eikä sitten viitsinyt enää hakea töitä eli yhdellä palkalla on menty koko ajan. Sain kuitenkin tuolla rahalla myös maksettua vaatimattoman kerrostaloasunnon pääkaupunkiseudulla perheelle eli säästöjäkin on kertynyt. Nyt olen sitten työtön ja itseä keljuttaa, kun perheen teinit eivät viitsi hakea töitä.
Entäs vaimo? Mitäs rahoja hän saa? Tuskin ainakaan työttömyyskorvausta, koska sen edellytys on töiden hakeminen. Ehkäpä sitten vain elätät häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä se nuoren raja menee? 22-vuotias tyttäreni on kyllä töissä, mutta hänen 23-vuotias on työkyvyttömyyseläkkeellä. Kävi töissä kyllä ennen kuin terveys meni.
Joten oisko vastaus kysymykseen sitten se, että terveyssyistä ei töissä käydä?
Poikani on hakenut töitä monesta paikasta.
Tarjolla on alle kympin tunti.muutama tunti viikossa töitä.
Minunkin työpaikalla mieluiten otetaan työttömiä 9 euron päivä liksalla ja sitten vaihdetaan toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ovat fiksumpia kuin me vanhemmat.
Itsekin tienaan viis tonnia kuussa, elätän vaimoa ja kolmea lasta, verojen, kulujen yms pakollisten laskujen jälkeen ei mitään jää käteen.Vähemmällä pääsisin kun heittäisin kaiken läskiksi ja antaisin yhteiskunnan elättää.
Itse elätin 3-lapsisen perheen 4500 e/kk bruttopalkalla. Puoliso jäi kotiin eikä sitten viitsinyt enää hakea töitä eli yhdellä palkalla on menty koko ajan. Sain kuitenkin tuolla rahalla myös maksettua vaatimattoman kerrostaloasunnon pääkaupunkiseudulla perheelle eli säästöjäkin on kertynyt. Nyt olen sitten työtön ja itseä keljuttaa, kun perheen teinit eivät viitsi hakea töitä.
Entäs vaimo? Mitäs rahoja hän saa? Tuskin ainakaan työttömyyskorvausta, koska sen edellytys on töiden hakeminen. Ehkäpä sitten vain elätät häntä.
Oletit heti, että kotona oli vaimo. Mieheni ilmoittautui työttömäksi vasta, kun itsekin jäin. Sitä ennen ei saanut mitään avustusta. Sittemmin pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle ja oikealle eläkkeelle. Avustan edelleen jo kotoa muuttaneita teinejä sen minkä pystyn pätkätöiden ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen avulla. Opiskelut takkuavat ja kesätöitä eivät jaksa hakea tai eivät saa. Yksi asuu vielä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa haluaa ja osa ei. Jotkut nuoret ovat todella laiskoja ja huonoitsetuntoisia. En tiedä mistä se johtuu. Oliskohan ollut liian helppo lapsuus..
Tai sitten liian vaikea.
Helppo huudella, kun itse on elänyt pumpulissa.
Itselläni ollut vaikea lapsuus ja nuoruus moneltakin osin. Ihmettelen vaan miten niin monet nuoret ovat todella mukavuudenhaluisia ja omaavat huonon itsetunnon. Myös huono itsetunto vaikuttaa paljon elämässä.
Mites oli ennen oli pakko kiinnostaa työ kuin työ ei ollu kelaa. Jos olikin joku sosiaalitoimisto ei sieltä nuorelle terveelle rahaa herunut.
Paskaduunia tein heti kun koulusta pääsin ikää 14 vuotta tää oli - 70 luvulla töihin vaan heti. Eikä kysytty kiinnostiko vai ei. Vanhemmat sano et painu töihin äläkä makaa ja haise. Täällä ei laiskoille ruokaa tarjoilla. Et oli pakko et selvis hengissä
Luulen että yksi syy on se, ettei nuoret enää näe että voisivat elää hyvää elämää palkallaan.
Ennen työteliäs tavis duunarikin pystyi (niin halutessaan) saavuttamaan "keskiluokkaisen" elämän (omistusasunto/auto/lomareisuja ymv.) nykyään moni tekee töitä, mutta raha riittää _vain_ pakollisiin juttuhin.
Tuossa tilanteessa moni uupuu/ei jaksa tehdä töitä kun sillä ei "saavuta" mitään.
Moni elää myös mielummin niin, että tekee vuodesta jotain "hanttihommia" 6kk ja elää pihistellen ja sitten elää 6kk jossain halvassa maassa (Bali/Thaimaa/Intia tmv.) missä vähällä saa enemmän, +on meri ja auriko, ei pimeys ja räntä.