Lue keskustelun säännöt.
Te jotka asutte maaseudulla kaukana kaupungista ja kirkonkylistä niin mitä siellä voi ihminen tehdä ettei kuole tylsyyteen??
15.04.2023 |
Esimerkiksi pohjanmaalla, kainuussa, savossa ja keski-suomessa on korpea ja maaseutua joissa on pitkät etäisyydet kaupunkeihin ja kirkonkyliin niin mitä ihmettä siellä voi ihminen tehdä ettei kuole tylsyyteen?
Kommentit (287)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulisin hulluksi jos joutuisin asumaan jossain missä ei ole muuta tekemistä kuin tuijottaa metsän reunaa tai peltoa tai sitten jotain pihahommia. Täällä kaupungissakin pystyy lenkkeilemään koiran kanssa, merjastamaan ja sienestämään - ei ole pakko asua maalla niitä harrastaakseen. Kaikki palvelut ja kaupat ovat lähellä, ei tarvitse ajaa 10 km yhden maitopurkin takia.
Ei maalla kukaan aja 10km yhden maitopurkin takia :D
Eli jos lähin kauppa on 10 km päässä ja sinulta unohtuu ostaa maitoa/jotain muuta, niin olet sitten ilman?
En puhunut itsestäni. Mutta tietenkään kukaan täysipäinen ei lähde ajamaan 20 kilometriä yhden maitotölkin takia. Ihminen selviää ihan hyvin ilman maitoakin.
Selviää toki. En tarkoittanut sillä maidolla pelkästään maitoa vaan ihan mitä tahansa elintarviketta tai muuta, joka unohtuu ostaa. Lapsella synttärit huomenna ja unohdit ostaa lahjan niin lapsi on sitten ilman?
Miten se voisi unohtua, kun lahjat ostetaan hyvissä ajoin etukäteen? Kun kauppa ei ole vieressä, suunnitelmallisuus korostuu. Jopa minä, jolla on kauppaan vain 2km, osaan ostaa lahjat ajoissa.
t. sama
Jos sinulta ei unohdu, joltain muulta voi. Miksi vänkäät noin typerästä asiasta?
Ei ole vänkäämistä vastata kysymykseen. Älä kysele, jos et kestä sitä, että sinulle vastataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen esikaupunki-ihminen. Rivitalon pihassakin on liikaa itselleni, koska en pidä pihahommista, mutta tykkään istuskella terassilla välillä. En haahuile luonnossa kovin usein, mutta välillä kuitenkin se piristää. Tykkään nähdä välillä kaupunkimaisemaa, ihmisiä, kauppoja, kahviloita, baareja, mutta en niitäkään jatkuvasti. Käytän kuntosalia usein. Tykkään olla paljon kotona sisällä.
En usko, että viihtyisin syrjässä maalla, mutta en täysin kaupungin keskustassakaan.
Itse asiassa maalla kasvaneena ihmettelen samaa. Kerrostalossa ei kertakaikkiaan ole mitää tekemistä. Maalla oli tai on edelleen autotalli nostureiden, verstas mistä löytyy hitsauskoneet, sorvi ja sirkkeli yms. tarvittavaa. Syksyisin voi metsästää, talvella kalastaa tai käydä kylillä teatterissa tai elokuvissa. Mustikat piirakkaan saa takapihalta. No voi toki täälläkin, mutta nuo tekniset harrastukset on hankalampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulisin hulluksi jos joutuisin asumaan jossain missä ei ole muuta tekemistä kuin tuijottaa metsän reunaa tai peltoa tai sitten jotain pihahommia. Täällä kaupungissakin pystyy lenkkeilemään koiran kanssa, merjastamaan ja sienestämään - ei ole pakko asua maalla niitä harrastaakseen. Kaikki palvelut ja kaupat ovat lähellä, ei tarvitse ajaa 10 km yhden maitopurkin takia.
Ei maalla kukaan aja 10km yhden maitopurkin takia :D
Eli jos lähin kauppa on 10 km päässä ja sinulta unohtuu ostaa maitoa/jotain muuta, niin olet sitten ilman?
En puhunut itsestäni. Mutta tietenkään kukaan täysipäinen ei lähde ajamaan 20 kilometriä yhden maitotölkin takia. Ihminen selviää ihan hyvin ilman maitoakin.
Selviää toki. En tarkoittanut sillä maidolla pelkästään maitoa vaan ihan mitä tahansa elintarviketta tai muuta, joka unohtuu ostaa. Lapsella synttärit huomenna ja unohdit ostaa lahjan niin lapsi on sitten ilman?
Miten se voisi unohtua, kun lahjat ostetaan hyvissä ajoin etukäteen? Kun kauppa ei ole vieressä, suunnitelmallisuus korostuu. Jopa minä, jolla on kauppaan vain 2km, osaan ostaa lahjat ajoissa.
t. sama
Jos sinulta ei unohdu, joltain muulta voi. Miksi vänkäät noin typerästä asiasta?
No sitten unohtuu. Ei ole yksikään lapsi vielä kuollut siihen, ettei saa lahjaa tarkalleen sinä päivänä kun on syntynyt. Kun kauppaan on pitkä matka, asiat asettuvat perspektiiviin ja opitaan odottamaan ja soveltamaan.
t. sama
Tylsää minulla on täällä Helsingissä. Kun asuin pienemmässä kaupungissa, ei ollut ikinä tylsää. Paljon enemmän kyläiltiin ja kaikki hauska oli käden ulottuvilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin nuori niin varmaan olis tylsää. Nyt vanhempana on ihanaa kun voi käydä kävelyllä ilman että näkee ketään, saa tarkkailla luontoa rauhassa. Kylällä on kirjasto johon tuleee nopeaan uutuuskirjat, hyvä kyläkauppa on myös. Pikkuinen uimahalli ja erittäin laadukas kuntosali (joka ilmainen uimarille!). Kaupunkiin pääsee tarvittaessa 35 min. Oikein mukavaa ja ennen kaikkea rauhallista. Tämä keski-Suomessa.
Ei nyt taida ihan kylä olla jos on kirjasto ja uimahalli. Meillä tuollaisia on vain kunnan keskustassa.
Maaseudulla se kunnan keskusta on kylä. Toki samassa kunnassa voi olla useampikin kylä, mutta useimmiten se kunnan keskustaajama on se kunnan isoin kylä. Ainakin Keski-Suomessa siitä kunnan keskustaajamasta käytetään yleisesti nimitystä kylä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla kaikki tuntevat toisensa.... no, ei nyt kaikki, mutta sosiaalinen piiri on paljon laajempi kuin kaupungissä. Usein tunnetaan toisten vanhemmat ja isovanhemmatkin. Kyllä se tekee sosiaalisesta elämästä jollain tavalla rikkaampaa.
Minä olen asunut maaseudulla kohta 2 vuotta, ja edelleen tulee ihan naapurustossa (alle 5 km säteeltä) vastaan ihmisiä, jotka eivät minua tunne. Kun kerron, missä talossa asun, saan vastaukseksi: "Joo, kuulin, että se on myyty." Tosin olen aika epäsosiaalinen, kuten tällä kylällä moni muukin, joten eipä sitä usein ihmisiä tapaakaan.
Minä taas asun Helsingissä ja tunnen ihan huomattavan määrän kaupunginosani ihmisistä :D Toki en mitenkään kaikkia. Mutta harvassa on lenkit, joilla en vähintään jota kuta moikkaisi tai jäisi juttelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maaseudun eläimet ovat arkoja mutta kaupungissa ovat kesyjä kuten oravat, rusakot, sorsat, varikset ja pikkulinnut. Maalla kun menet luontoon niin siellä ei tule eläimetkään lähelle.
Luonnossa eläimet saakin olla arkoja ja hävitä ihmisen näkyvistä, mutta kyllä täällä maallakin oravat ja rusakot on "kesyjä" Ja pikkulinnut myös, eikä variksiakaan kovasti näytä ihminen pelottavan. Päivisin meidän lintulaudalla ruokailee parhaillaan 6-7 oravaa eivätkä ole ollenkaan arkoja. Ja nyt kun on valoisaa aamuisin ja iltaisin voimme ihailla rusakoita tuossa 5 metrin päässä ruokailemassa lintulaudalla.
Hömötiaiset tulevat ihan kädestä syömään, että ihan niin arkoja ovat ;)
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa maalla kasvaneena ihmettelen samaa. Kerrostalossa ei kertakaikkiaan ole mitää tekemistä. Maalla oli tai on edelleen autotalli nostureiden, verstas mistä löytyy hitsauskoneet, sorvi ja sirkkeli yms. tarvittavaa. Syksyisin voi metsästää, talvella kalastaa tai käydä kylillä teatterissa tai elokuvissa. Mustikat piirakkaan saa takapihalta. No voi toki täälläkin, mutta nuo tekniset harrastukset on hankalampia.
Jos ei harrasta tee-se-itse meininkiä kunnon työkoneilla kuten sirkkeleillä ja hitsauskoneilla, eikä metsästä tai kalasta, niin siihen se maalaisuuden tarve sitten karisee. Riippuu siis pitkälti ihmisen harrastuksista ja työstä myös, mitä kokee tarvitsevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, en nyt aivan korvessa asu, mutta maalla syrjässä kuitenkin. Yksi huone on punttisalina, siinä saa ajan kulumaan treenatessa. Sitten on kesällä uinnit sun muut mukavat ulkoharrastukset lähellä, talvella vähemmän, toki hiihtoa. Puita pitää tehdä ja nurtsia leikata. Muuttolintujen tulo pihalle keväisin on upea näytelmä. Hauska seurata pesintätouhuja. Kyllä täällä ajan saa kulumaan, varsinkin jos katsoo telkkua ja surfaa netissä.
Asun umpi maaseudulla 10 km päässä Turun keskustasta ja ei tulisi mieleenkään mennä sinne mistäön syystä.
Asuttiin ennen tätä ihan keskustassa Aurajoen rannalla ja silloinkaan käyty kaupungissa juuri missään.
Nykyään kaikki elämä ja palvelut ovat kaupunkien rajoilla ja keskusta näivettyy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä juoksussa ei ole montaa yhtä avuliasta tapaa, jonka voi ihminen oppia kuin oppia nauttimaan/arvostamaan tylsyyttä.
Kuinka pitkästä juoksusta puhut? 10000m vai peräti maratoni?
Minä pelkäisin maalla asumisessa sitä, että joku hullu ottaisi minut kohteekseen. Ei kovin todennaköistä, mutta kuitenkin tällaista tapahtuu. Ensimmäisenä tulee mieleen se sarjahukuttaja ja halloween-mur'haaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin asumaan kerrostalossa 10v. Kotoisin olen maalta, nyt asun lähiössä paritalossa.
Aivan kamalaa oli kerrostalossa, en tykkää yhtään portaikossa/hississä kulkemisesta että pääsee ulos. Melua oli aivan liikaa. Mistään ikkunasta ei voinut tuulettaa (melu, pöly tai tupakka) tai katsella ulos ilman että siellä joku todennäköisesti tuijottaa takaisin. Liian vähän tilaa sekä sisällä että parkkipaikalla. Koko ajan piti jotenkin rajoittaa tai varoa liikkeitään. Aina ulos mennessä piti aina motivoida erikseen itsensä kulkemaan päätöntä lenkkiä, vain roskien ulosvienti oli ulosvievä askare. Kun on oma piha, voi ulkona olosta nauttia piha-askareiden ohella.
Etuja oli ainoastaan ravintolatarjonta, lähinnä se että wolt toi ties sun mitä. Mutta valitsen sata kertaa mieluummin tilavan keittiön, jossa valmistaa itse. Äkkiä niihin tilausruokiin kyllästyy ja tulee kalliiksi etenkin kun pitää ruokkia muitakin kuin itsensä.
Nykyään saat tilattua vaatteita ja tarvikkeita postipakettina, ei tarvitse mennä fyysisille kaupoille.
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkäisin maalla asumisessa sitä, että joku hullu ottaisi minut kohteekseen. Ei kovin todennaköistä, mutta kuitenkin tällaista tapahtuu. Ensimmäisenä tulee mieleen se sarjahukuttaja ja halloween-mur'haaja.
Ja mikä saa sinut ajattelemaan, että tuollaista voi tapahtua vain maalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulisin hulluksi jos joutuisin asumaan jossain missä ei ole muuta tekemistä kuin tuijottaa metsän reunaa tai peltoa tai sitten jotain pihahommia. Täällä kaupungissakin pystyy lenkkeilemään koiran kanssa, merjastamaan ja sienestämään - ei ole pakko asua maalla niitä harrastaakseen. Kaikki palvelut ja kaupat ovat lähellä, ei tarvitse ajaa 10 km yhden maitopurkin takia.
Ei maalla kukaan aja 10km yhden maitopurkin takia :D
No mä ainakin ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulisin hulluksi jos joutuisin asumaan jossain missä ei ole muuta tekemistä kuin tuijottaa metsän reunaa tai peltoa tai sitten jotain pihahommia. Täällä kaupungissakin pystyy lenkkeilemään koiran kanssa, merjastamaan ja sienestämään - ei ole pakko asua maalla niitä harrastaakseen. Kaikki palvelut ja kaupat ovat lähellä, ei tarvitse ajaa 10 km yhden maitopurkin takia.
Ei maalla kukaan aja 10km yhden maitopurkin takia :D
No mä ainakin ajan.
Kallista maitoa tulee tuolla taktiikalla. Mutta mikäs siinä, jos rahaa on ja tykkää istua autossa.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla kaikki tuntevat toisensa.... no, ei nyt kaikki, mutta sosiaalinen piiri on paljon laajempi kuin kaupungissä. Usein tunnetaan toisten vanhemmat ja isovanhemmatkin. Kyllä se tekee sosiaalisesta elämästä jollain tavalla rikkaampaa.
Itse olen muualta maalle muuttaneena tullut tulokseen, että maalla monesti kaikki tietää sinut, mutta sinä et tiedä tai tunne ketään. Silti moni tietää, että juuri sinä olet se uusi tyyppi tai jos esim käyt jossain paikassa usein niin se pistää silmään ja joku voi kommentoida, että sinä se käyt siellä ja siellä usein ilman, että hän kuitenkaan tietää minua sen enempää tai minä häntä. Itse tosin olen asunut maalla jo aiemminkin. Koristuu se, että jos et tunne ketään tai omaa sukulaisia paikkakunnalla niin olet oikeasti ulkona kaikesta. Toki ei minulla ole mitään verkostoja kaupungissakaan ollut, mutta ehkä siellä on "parempi" olla yksin. Nämä nyt vaan on omia ajatuksia.
Muuten tykkään asua maaseudulla. Olen ulkona paljon. Kesällä koko päivän. Pyöräilen ja kävelen paljon. En oikeastaan kaipaa kaupungista mitään. En voi silti sanoa, etteikö monesti muiden isot suvut, verkostot ja muut suhteet kirpaisisi. En ole silti kateellinen, mutta joskus yksinäisyys harmittaa.
Asun todella syrjässä maaseudulla. Pakko myöntää, että talvikuukaudet on vaikeita. Inhoan kylmyyttä, lunta ja pimeyttä. Voi olla että kaupungissa talvi menisi vähän helpommin kun olisi enemmän valoja, en tiedä. Mutta keväästä syksyyn minua ei saisi täältä maalta minnekään muualle asumaan! Tekemistä ja näkemistä on ihan loputtomiin, sen kun vaan menee istuskelemaan tuonne pihalle ja katsoo ympärilleen.
Mä kyllä arvostan maaseudun hiljaisuutta ja rauhaa, mutta oon tullut siihen tulokseen, että kyllästyisin myös aika nopeasti pelkkään siihen hiljaisuuteen, etenkin kun on pimeä talviaika ja ulkona touhuaminen loppuu jo aikaisin illalla.
Sen sijaan tarvitsen molempia, kaupungin katuvilskellä ja visuaalisia juttuja, erilaisten ihmisten katselua terassilla, elokuvia, museoita, toimistoelämää ja rientoja..
Ja sitten tarvitsen myös sitä luonnossa oloa, metsässä kävelyä, saunaa, merisään kuuntelua terassilla.
Onneksi olen niin onnekas että voin oleskella vuorotellen sekä mökillä että kaupunkiasunnossa. Ei tarvitse valita joko-tai tai luoda vastakkainasettelua.