Lue keskustelun säännöt.
Miten voisin auttaa veljeäni?
29.11.2006 |
Veljellä on ollut jo vuosia jonkinlaisia ongelmia psyykepuolen kanssa. Kuviossa on ainakin ollut mukana myös päihteitä ainakin jossain vaiheessa. En tunne veljeäni lainkaan. Hän on kaksvitonen, asuu yhä vanhempieni luona, tosin näilläkään ei ole minkäänlaista yhteyttä veljeeni. Viettää kaikki päivät yläkerrassa, joka on hänen ' valtakuntaansa' siinä mielessä, että vanhempani eivät siellä juuri käy. Ei varmaankaan mitään kaverisuhteita, saati tyttöystävää. En ole jutellut veljeni kanssa vuosiin, näen häntä satunnaisesti siellä käydessä, jos hän esim. hakee ruokaa keittiöstä. Yleensä ei edes moikata, jotenkin vältellään toisiamme. Ja hän välttelee kaikkia muitakin ihmisiä. Tuntuu viettävän aikaa paljon netissä. Vuorokausirytmi on ajoittain aivan sekaisin, tosin toisinaan yrittää ryhdistäytyä ja muuttaa rytmiä normaalimmaksi. On yrittänyt myös koulussakäyntiä, mutta kaikki on jäänyt yritykseksi. Lukio oli ensimmäinen joka jäi kesken (kävi miltei loppuun asti), sen jälkeen on yrittänyt 3 eri koulutusta ja parissa työpaikassa - ei vaan onnistu. Rikollistakin taustaa on, onneksi (tietääkseni) hyvin vähäistä.
Miten voisin auttaa veljeä? Joskus olen yrittänyt lähestyä keskustelemalla/ tekstarilla tms, mutta yrityksiksi ovat jääneet. Menen jotenkin itsekin aivan lukkoon hänen seurassaan. Myös vanhempani ovat yrittäneet kaikkensa: keskustelua, etsineet koulutus- ja työpaikkoja, tarjonneet lääkärikäyntejä ja terapiamahdollisuutta yksityisesti jne. Varmasti veli on masentunut, ehkä maanis-depressiivinenkin? (välillä hänellä ' toiminnan kausia' + tätä vikaa suvussa), toivottavasti ei psykoottinen kuitenkaan. Pelkään että hän ensinnäkin syrjäytyy täysin muista ihmisistä ja yhteiskunnasta (virtuaalimaailmaa lukuunottamatta) ja lopulta tekee itselleen jotain. Pelkään myös ettei hän tiedä, että välitän hänestä oikeasti, vaikka olenkin aina hänen seurassaan varautunut ja varmaan kylmän oloinen.
Tulipa pitkä selostus ja silti jäi melkein kaikki kirjoittamatta. Onko kellään kokemusta, ideoita? Vai joudummeko edelleen vuosi toisensa jälkeen seuraamaan tilannetta ja pelkäämään/odottamaan pahinta?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ovatko he työkkärin kirjoilla ja saavat työmarkkinatukea vai millä elävät? Mitään ansiosidonnaista tuskin saavat kertomustenne perusteella... Jos saavat työmarkkinatukea, niin heille tulisi lain mukaan tehdä ns. aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston ja heidän itsensä kanssa. Jos kutsu tähän suunnitelman tekoon tulee niin sinne on pakko mennä tai muutoin menettää tukensa.
Nämä veljenne kuulostavat hyvin paljon sellaisilta nuorilta miehiltä, joita varten laki on tehty. Suunnitelmassa mietitään yksityiskohtaisesti miten ko. henkilö saadaan ' aktivoitua' eli hänelle voidaan yrittää järjestää hoitoa (päihde & mielenterveys), kuntouttavaa työtoimintaa, työharjoittelua yms. kunnon ja tilanteen mukaan. Mutta ehtona on tosiaan tämä työmarkkinatuen/toimeentulotuen saanti.
Yksi mikä voisi auttaa, että lähtisitte heidän kanssaa työkkäriin ja lääkäriin - ja myös varaisitte sen ajan heidän puolestaan. Jos ihminen on mennyt tuohon kuntoon, on puhelimeen tarttuminen erittäin vaikeaa vaikka olisi kuinka numerot valmiina.
Itselläni on eno tuossa tilanteessa, mutta vaikka työni puolesta osaan auttaa ja tiedän keinoja niin enoani en kuitenkaan pysty auttamaan. Hänen asioihinsa sotkeutuminen on ' tabu' suvussamme, joten näin ulkopuolisena teille on helppo antaa yllä olevia vinkkejä, mutta tunnetasolla enää osaakaan sitten auttaa enää pätkääkään, miten asiat tehdä kun kyseessä oma veli. Tsemppiä teille - huoli on varmasti kova!