Kommentoidaanko teidän laihtumista?

Kun ei koskaan tiedä, onko ihminen laihduttanut vai vaikka sairauden tai stressin takia laihtunut. Sama se on lihomisessakin. Ei ole kohteliasta kommentoida, vaikka kuinka upealta ja sädehtivältä hän sinusta näyttääkin. Sitten voi kehua, jos laihtunut itse nostaa asian esille.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ollaan niin herkkiä, ettei kukaan uskalla sanoa mitään. Joku kuitenkin tulkitsee kehut laihtumisesta siten, että olit ennen ruma. Joku on laihtunut sairauden takia ja loukkaantuu. Lehdet huutavat jatkuvasti kehopositiivisuutta ja kehorauhaa. Parempi jättää kommentoimatta, ellei henkilö itse ota asiaa puheeksi.

Kyllä, nimenomaan parasta olla tekemättä numeroa, jos ihminen itse ei sitä tee!

Jos itse kertoo laihtuneensa ja olevansa siitä iloinen, niin mukana iloitseminen on tietenkin paikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos laihtuu sairauden takia, ei näytä hyvältä ja sen eron huomaa terveellisesti ja tarkoituksellisesti laihduttaneeseen. Jälkimmäinen hehkuu ja usein on alkanut muutoinkin panostamaan ulkonäköönsä.

Mä aloin panostamaan ulkonäkööni pitkän aikaa ennen kuin laihtuminen alkoi näkyä. Valkaisin hampaat, kävin kasvokirurgisessa operaatiossa, laitoin hiukset ja käytin kaiken maailman tököttejä kasvoissa ja hiuksissa. Vasta n. 20 kilon pudotuksen jälkeen alkoivat ihmiset kehumaan.

Yksi kehopositiivinen tuttu kommentoi: "Eihän susta oo jääny mitään jäljelle 😬"

Heikko itsetunto? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi kukaan ei kommentoinut kun laihduin aiemmin 20 kg tai taannoin kun laihduin 10 kg. Olisin pitänyt aivan hirveänä tilanteena joutua julkisesti seurassa ruodittavaksi vyötärönympärykseni perusteella, enkä ikinä tekisi vastaavaa kenellekään muulle.

Julkisesti ruodittavaksi??? Jos joku sanoo vaikka, että näytätpä hyvältä.

Sä kuulet "näytätpä hyvältä". Älykkäämpi kuulee sen, mitä sanotaan rivien välissä eli "Läskinä olit vähemmän viehättävä".

Kyllä on outo ja negatiivinen käänteisajattelu. Eihän ihmisiä voi sitten enää kehua mistään tai kannustaa positiivisesti. Apua! Sanoin juuri alaiselleni, että hän oli eilen tehnyt hyvän raportin. Tulkitseeko hän nyt kehuni siten, että yleensä on ihan paska, mutta eilen sattui onnistumaan.

Jos ihmiset saisivat enemmän positiivista palautetta, niin itsetuntokin kehittyisi normaaliksi ja hyväksi.

Älä viitsi saivarrella ja leikkiä tyhmää. Alaisesi tavoite varmaan oli tehdä hyvä raportti, mistä hänelle oletettavasti myös maksetaan palkkaa. Työsuoritus on validi peruste arvottaa ihminen hyväksi työntekijäksi. Ihmisen arvottaminen rasvakerroksen perusteella hyväksi tai huonoksi ihmiseksi on huono peruste.

Laihtumista tapahtuu eri syistä, joita et voi tietää, jos ihminen itse ei niitä kerro. Itse laihduin väkivaltaisessa suhteessa, jossa mies löi jos yritin syödä. Jos joku olisi kommentoinut, olisi mennyt vessaan itkemään lisää.

Jos kommentoidaan niin se tehdään ilkeällä tavalla. Ei mitään onnitteluja. "Aiotko yhä jatkaa", "näytät jo sairaalta", "syö nyt jotain".

Olisin paljon onnellisempi, jos kukaan ei sanoisi mitään.. Olen muuttunut vähän ylivarovaiseksi ja pukeudun liian isoihin vaatteisiin, kun tuntuu, että on koko ajan tarkastelun alaisena.

Näyttää siltä, että kun ap laittoi otsikoksi "kommentoidaanko" , niin se tulkitaan negatiiviseksi ja kaikki kommentoinneista närkästyneet avaavat ketjun. Olisit laittanut "kehutaanko", niin olisit saanut toisenlaisia vastauksia.

Kyllä kommentoi. Se kun eka kymppi suunnilleen lähtee, niin tulee niitä "vitsi että näytät hyvältä" ja näin. Mutta sen jälkeen alkaa monella tulla kateus pintaan. "Älä nyt ainakaan enää hei tiputa" ja paljon kovempiakin kommentteja on tullut kuulluksi. Eräs tuttu tokaisi, että "tuon ikäisenä kun tiputtaa painoa liikaa, se kyllä helposti vanhettaa".

Ihmisillä on se hyväksymisen raja usein siinä, että vähän saa kaventua. Sen jälkeen muuttuu ääni kellossa. Isona ollessani en koskaan kuullut, että joku olisi kehdannut sanoa "miten sä noin paljon syöt", mutta nyt painoa reilusti tiputtaneena ja aktiivisena treenaajana kuulee oikeastaan vähän väliä, että "miten sä noin vähän syöt, ethän sä jaksa enää mitään". Työpaikan kahvipöydässä aina toisinaan heitetään mukamas vitsillä, että "no ei se Minna näitä munkkeja ota, se on niin tarkka". Monet myös eivät sano aivan suoraan, vaan vertaavat ikään kuin itseensä: "mä ainakin nautin elämästä ja syön mitä haluan, enkä laske kaloreita".

Tämä ehkä hyvä tietää, jos olet laihduttamisen vielä alkumatkalla. Se ettei kukaan sano yhtään mitään, on huomattavasti parempi kuin joutua kuuntelemaan tuota jatkuvaa piikittelyä.

Nykyään ollaan aika valveutuneita siitä, että toisen kehon kommentointi suuntaan tai toiseen ei välttämättä tunnu kivalta, vaikka kommentoijan tarkoitus olisi hyvä. Koskaan ei voi tietää, mitä kaikkea on taustalla kun joku lihoo tai laihtuu. Voi olla aika kipeitä juttuja.. Musta ihan turha verrata tätä nyt johonkin vaatetusasiaan tai työtehtävistä kehumiseen.. voi luoja sentään. Varmaan jos laihduttaa ulkonäkösyistä, niin kaipaa niitä kommentteja?

Mun anoppi ja appi ovat sellaisia jotka paukauttavat pojalleen jokaisesta kilosta kommenttia, oli se sitten nousua tai laskua. Ja kommentoivat myös omia kilojaan ja voivottelevat heti jos tuli syötyä liikaa, että kohta on naama turpea jne. Tai jos lounas oli raskas, että nyt ei saa/tarvi koko päivänä syödä mitään. Heidän luonaan onkin tosi ikävä syödä yhtään mitään. Mun raskauskiloja kommentoitiin hyvin vihjailevasti ja anoppi kehui kuinka häneltä kaikki raskauskilot lähti kuukaudessa. Kun mun raskauskilot ei heti lähtenyt, kysyi, onko mulla aina nälkä. Mitäh?!? Nyt ne raskauskilot ovat vihdoin lähteneet, eikä olla vähään aikaan nähty. Nähdään varmaan seuraavan kerran isossa sukujuhlassa ens kuussa ja nyt jo ahdistaa, jos hän ottaa siellä puheeksi laihtumisen. En ymmärrä miksi joillain on niin suuri tarve kommentoida kenenkään vyötärönympärystä.

Mun työkaveri ainakin kaunistui tosi paljon kun laihtui. Hänestä tuli myös energisempi ja mukavampi. (Aikaisemmin oli vähän laiska valittaja).

Kiloista en tiedä, mutta ehkä jotain 15-20kg ja oli kaunein ja sädehtivin nainen, jonka tiedän.

Harmittaa että meni liian pitkälle ja laihtui tuon jälkeen vielä 5-10kg. Tissitkin hävisi. Nyt on kuiva ruooana, "luuta ja nahkaa". No ei oikeasti mikään anorektikko, mutta liian laiha. Ei ole enää lainkaan kaunis. Lisäksi on muuttunut takakireäksi ruokavalioineen ja treeneineen. Rasittava.

Ja ei, en ole kateellinen. Olen ihan tyytyväinen itseeni ja oikeasti ihailin häntä, kun oli vielä sellainen naisellisen kaunis. Liika on liikaa.

Tämä vaan näkemyksenä siihen, kun joky kommentoi, että pieni laihtuminen hyväksytään ja isommasta ollaan kateellisia. En usko. Uskon, että kysymys on tämänsuuntaisesta kokemuksesta kuin minullakin.

Vertaa esim. Iina Kuustonen. Ihana naisellisen kaunis ja seksikäs oli ennen. Elokuvaroolin myötä riutui muodottomaksi.

Itse tpivon, että joku huomaisi ja sanoisi jotain positiivista.

Eipä oo kukaan munkaan laihtumista huomannu. -10kg tän vuoden puolella ja kyllä se mieltä piristäisi, jos joku vähän kehuisi. Olen kuitenkin ponnistellut ihan hurjasti tämän eteen. Mutta tuntuisi nololta ja kehujenkerjäämiseltä mennä itse "leuhkimaan" asialla.

Painoni on niin henkilökohtainen asia etten kommentoi kenenkään painoa enkä halua minun painoani kommentoitavan. Minulle on ihan sama paljonko ystäväni tuttavani tai kuka vaan painaa, ei kuulu minulle. Ei myöskään minun kehoni koko kuulu kenellekään muulle.

Painoni nousi korona aikana 10kg ja pudotin ne pois alle vuodessa kun en kokenut kehoani enää omaksi siinä +10kiloisena. Jotkut kommentoivat tietysti heti laihduttuani vaikka en itse puhu koskaan mitään omasta enkä kenenkään toisen painosta. Olisi tehnyt mieli sanoa miksi ei kommentoinut kehoani silloin kun olin kerännyt ne 10kg koronassa.