Lue keskustelun säännöt.
Mietin olisiko parempi että en olisi enää olemassa
09.04.2023 |
Täällä vihataan mielenterveys ongelmaisia. Itse sairastan vielä pahinta laatua eli psykoottinen masennus. Ei ystäviä. Kun vanhemmista aika jättää niin ei ole ketään.
Kommentit (14)
Ehdotan, että juttelet vertaisillesi tapaamisissa tai Facebook-ryhmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin olisiko parempi, jos olisin syntynyt eri aikaan ja eri paikkaan.
Minä paranin psykoottisesta masennuksesta, joten sinullakin voi olla toivoa.
Itse kuuntelen Lady Gagaa ja haaveilen parisuhteesta hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä paranin psykoottisesta masennuksesta, joten sinullakin voi olla toivoa.
Eihän tästä voi parantua? Loppuiän lääkitys. Miten paranit? Kuitenkin tietoihin jää merkintä sairaudesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärsittiinkö psykoottisesta masennuksesta 100, 200 tai 2000 vuotta sitten?
Ei muuten kärsitty. Mikään historian kirjoitus ei näistä kerro.
Ei ollut aikaa, kun tehtiin fyysistä työtä lähes koko hereillä olo aika. Joko maatiloilla, tai metsästys/keräilyä/selviämistä.
Ei se nykyään helppoa ole ja ymmärrän sua. Mutta jos joku pakottaisi sinut liikkeeseen ja työhön koko hereillä olo ajaksesi (itsestäsi ei siihne ole, kun ei ole pakkoa) , et olisi enää sairas.
Eli sinulle olisi ollut parempi syntyä 100-200 vuotta aikaisemmin.
Voi kuulostaa vähättelyltä ja ikävältä, vaikka se ei ole tarkoitus.
Mieliala sairaudet, ovat kuitenkin modernin yhteiskunnan tuotosta. Ihmisillä on liikaa aikaa, vertailla ja miettiä itseään. Ihmisiä ei tavata kuin verkossa ja some on kaikkein pahin mielialan laskija. Muiden tekemiset ja elämä näyttäytyy ihanana ja parempana kuin itsellä. Se lisää huonommuuden tunnetta.
Kyky oman elämän hallintaan on kadoksissa koko ajan kasvavalla joukolla. Tarve uusille ammateille on suuri. On elämäntapa koutsa, PT joka toisella, ym ym.
Suomalaisista jo 500000 eli 10% kansalaisista syö jotain mielialalääkitystä. Voi vain oikeasti miettiä, onko se ihan jokaiselle tarpeen?
Ulkona liikkuminen, juoksu, patikointi, urheilu, hiki, fyysinen työ, toisten ihmisten auttaminen, ystävien kohtaaminen. TÄTÄ jos saisi määrättyä jokaisen masentuneen arkeen 6 tuntia päivässä ja kielto olla netissä enempää kuin 1 tunti päivässä, voisi lopettaa 90% tuosta lääkityksistä.
Ei tämä AP.ta koske. Nämä koskee aina jotain muuta, koska itsessä ja omissa ratkaisuissa ei ikinä ole mitään väärää ja jokin muu tekosyy löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otat vain itseäsi niskasta kiinni ja alat laittamaan asioita kuntoon yksi kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä paranin psykoottisesta masennuksesta, joten sinullakin voi olla toivoa.
Eihän tästä voi parantua? Loppuiän lääkitys. Miten paranit? Kuitenkin tietoihin jää merkintä sairaudesta.
Ap
Lopetin lääkityksen ja se loppui. Psykiatrisi tietä kyllä, että masennuslääkitys aiheuttaa joillekin psykoottisuutta. Tämän kertoi minulle eräs psykiatrini, joka oli muuten myös masennuslääketutkimuksessa mukana ja koulutukseltaan proviisori. Luultavasti masennuksesi ja psykoottisuutesi on lääkeoire. Koita, et häviä kuin korkeintaan masennuksesi ja psykoottisuutesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sairastanut vaikean masennuksen ja kärsinyt ahdistuksesta. Sain avun meditaatiosta ja liikunnasta. Lääkkeet eivät hyödyttäneet mitään.
Lääkitys kohdalleen ja hyvä terapeutti ja jokin mielekäs asia (harrastus tai vapaaehtoistyö), joka vie ajatuksia itsensä ulkopuolelle. Vertaistukiryhmä on hyvä aloitus, et ole yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä paranin psykoottisesta masennuksesta, joten sinullakin voi olla toivoa.
Eihän tästä voi parantua? Loppuiän lääkitys. Miten paranit? Kuitenkin tietoihin jää merkintä sairaudesta.
Ap
Lääkkeillä voi kuitenkin saada elämänsä hallintaan. Ehkä sinulle ei ole sopivaa lääkitystä vielä löytynyt.
Oletko kuntoutustuella vai työkyvyttömyyseläkkeellä? Minkä ikäinen olet?
Hei.
En tunne itse ketään, joka vihaisi mielenterveysongelmaisia. Itselläni on parikin psykoosisairautta sairastavaa ystävää, joiden sairaus vaikeuttaa toisinaan yhteisiä menoja, mutta se on otettava huomioon siten, kuin muutkin ihmisten sairastamiset ja ajoittaiset esteet tapaamisiin.
Sinulla on isompi kynnys sosiaaliseen elämään, mutta ei se mahdotonta ole. On olemassa ihmisiä, jotka sietävät toisen vaikeuksia ryhtyä sosiaaliseen elämään ja näkevät yksilössä puolia, jotka kannattavat yhteisten kiinnostuksen kohteiden parissa toimimista, silloin kun se sopii kummallekkin.
Mistä sinä löytäisit kontakteja? Tee työtä sen eteen, vaikka se vaikeaa olisikin.
Tiedät varmaan, että psykoottiseen masennukseen on kehitetty ja kehitetään uudenlaisia hoitoja.
Toivotan onnea matkallesi ja hyviä tapaamisia toisten parissa.
Onneksi et ole ap tehnyt lapsia. Äitini oli kaltaisesi.