Amispohjalta helsingin yliopistoon valintakokeen kautta, onko mahdollista?
Kommentit (69)
Miksi ei olisi? Vaatii vaan todella hyvää menestymistä pääsykokeessa, mutta samahan se on ylioppilaillakin, joilla ei pelkkä todistus riitä.
MInäkin suosittelen ensin avoimen yliopiston opintoja. Jos ei tie avaudu avoimen väylän kautta, oman kokemuksen perusteella sanon, että pääsykokeet olivat todella helpot siinä vaiheessa, kun oli jo suoritettuna perus- ja aineopinnot.
amiz kirjoitti:
Politiikan ja viestinnän kandiohjelmaan, eli himskatisti lukemista vaa kun ennakkotehtävät/materiaalit tulee
Voi ilman muuta onnistua etenkin kun kyse ei ole esim lukion matikkaa vaativasta pääsykokeesta.
Suosittelen lämpimästi lukemaan muutakin aiheeseen liittyvää kuin pääsykoemateriaalin. Olisiko sun mahdollista tehdä vaikka pari perusopintojen kurssia avoimen puolella? Nyt saattaa toki olla liian myöhäistä kun on jo loppukevät. Itseäni auttoi valtavasti vastaavassa tilanteessa, kun kävin vähän tutustumassa yliopisto-opiskeluun avoimen puolella ennen pääsykokeita. Edellisvuonna olin lukenut pääsykokeisiin kuukausia mutta en silti päässyt sisään.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tyyliin yksi tuhannesta korkeintaan onnistuu, ja vaatii kyllä lisäopintoja amiksen lisäksi.
Kielistä kyllä selviää, jos ei ole kovin kunnianhimoisia tavoitteita ja jos opinnot voi suorittaa suomeksi. Vieraskielisestä materiaalista kyllä selviää hyvinkin vaatimattomalla kielitaidolla, keinoja on monia.
Matematiikkaa tarvitsin vain tilastokursseilla, ja niissä menestyin suorastaan erinomaisesti, kiitos 1970-luvun joukko-opin.
Vierailija kirjoitti:
amiz kirjoitti:
Politiikan ja viestinnän kandiohjelmaan, eli himskatisti lukemista vaa kun ennakkotehtävät/materiaalit tulee
Niitä materiaaleja odotellessa suosittelisin opiskelemaan opiskelemista. Etsi tietoa siitä, miten oppiminen tapahtuu aivoissa ja miten muisti toimii. Ja opiskele myös opiskelutekniikoita, etsi itsellesi sopivat.
Silloin kun alkaa opiskella ihan uusia asioita, se oppiminen on hitaampaa, kun kaikki alkaa puhtaalta pöydältä. Tuon pääsykoemateriaalin kanssa auttaisi, jos saisit rakennettua pohjalle jonkinlaista viitekehystä. Jos tiedät tuosta aihepiiristä jotain jo ennestään, sinun on helpompi oppia siitä lisää, koska se uusi tieto kytkeytyy siihen vanhaan, mikä sinulla jo on.
Tässä auttavat avoimen opinnot. Olen itse suorittanut maisterintutkinnon hyvällä menestyksellä, mutta toisen tiedekunnan ensimmäisen johdantokurssin sain suoritettua juuri ja juuri rimaa hipoen, ja hylättyjäkin tuli jostakin vain siksi, että olin opiskellut jotenkin väärällä tavalla ja asioita, jotka eivät olleet tärkeitä. Esimerkiksi jossakin aineessa voivat olla tärkeitä numerot, kuten tilastot ja vuosiluvut, jossakin toisessa laajemmat kokonaisuudet. Jokaisessa tiedekunnassa ja oppiaineessa on omat tapansa. Ne oppii parhaiten tekemällä opintosuorituksia juuri siinä tiedekunnassa ja aineessa.
Miten joillakin on voinut mennä ohi tämä, että jo vuosikymmeniä Helsingin yliopistoonkin on päässyt ilman ylioppilastutkintoa? Entiseen aikaan vielä 1980-luvulla piti olla opisto (insinööri, merkononomi tms), mutta ammattikoulut muuttuivat opistoiksi jo ajat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Niin, esimerkiksi lähihoitaja pyrkisi lääkätieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan lääkäriksi. Taitaa olla käytännössä hyvin harvalta onnistunut.
Täällä yksi. Toki, mulla on lapsesta saakka ollut fanaattinen kiinnostus luonnontieteisiin ja esimerkiksi matematiikka on minulle naurettavan helppoa. Jo nuorena pohdin surreaalilukuja ja äärettömiä joukkoja. Pääsin kertakokeilulla lääkikseen sisään, eikä itse lääketieteen opinnot vaatineet erityistä ponnistelua. Nyt opiskelen uutta alaa ja olen pian FM, teoreettinen fysiikka.
Eli ei se amistausta aina ole kuin ponnahduslauta.
No, ammattikoululainenhan on hakukelpoinen, joten eikun hakemaan. Itsestäänhän se on kiinni, jos olet lahjakas ja/tai omaat hyvän lukupään niin eikun hankkimaan pääsykoekirjoja.
Pikkuserkku meni myös amiksesta yliopistoon.
Toki harvinaisempaa se on, kun amis ei valmenna yliopisto-opintoihin. Siksi yliopistossa taisi olla vain n. 1 % amiksen kautta tulleita.
Se on sinusta itsestäsi kiinni, onnea! 🤗
Varjovalmennus tarjoaa ilmaisia valmennuskursseja, niiden avulla on moni lukion käymättä jättänyt päässyt sisään. Kyllä se paljon työtä vaatii.
Moni pääsi amispohjalta meidän koulutusohjelmaan (kasvutustieteelliseen). Riippuu varmaan ohjelmasta ja siitä, mitä taitoja vaaditaan että pärjäät valintakokeessa.
Oikeustiedettä avoin yliopisto tai valmennuskurssi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tyyliin yksi tuhannesta korkeintaan onnistuu, ja vaatii kyllä lisäopintoja amiksen lisäksi.
Et taida tietää asiasta paljoakaan.
On tosi hienoa nykyään, ettei ole mitään pussinperiä, vaan ammattikoulustakin voi hakea yliopistoon.
Eihän yliopiston pääsykokeet monessakaan aineessa vaadi mitään pitkää matikkaa yms. Esim. valtio/yhteiskuntatieteellinen, kasvatustieteet, kauppatieteet, monet humanistiset alat, oikeustiede jne. ovat hyvin saavutettavissa pääsykokeen kautta myös ammattikoulusta. Opiskeluissa tarvitaan hyvä englannin taito melkein joka aineessa nykyään, mutta sehän karttuu, kun vaikka lukee kirjoja yms. tekstejä englanniksi ja opettelee kieliopin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni se ei ole mahdollista
Ylioppilas täytyy ollaNiin täytyy
Ei täydy enää nykyään kaikille aloille. Käytännössä edelleen lukiosta yliopistoon ja amiksesta ammattikorkeeseen, mutta toisinkin päin on mahdollista.
MITÄ ihmettä horiset!
YLIOPISTO
Voit hakea yhteishaun kandiohjelmiin suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa Helsingin yliopistossa, jos sinulla on jokin seuraavista:
suomalainen ylioppilastutkinto
International Baccalaureate (IB) Diploma Programme -tutkinto
Eurooppa-koulun European Baccalaureate -tutkinto (EB)
Reifeprüfung-tutkinto (RP)
Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto
ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto (Helsingin yliopistossa ko. tutkinnoksi katsotaan myös tutkinto, joka rinnastetaan nykyiseen tutkintoon, vaikka sen laajuus olisi ollut nykyistä tutkintoa suppeampi.)
korkeakoulututkinto yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa
ulkomainen koulutus, joka kyseisessä maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Cambridge Advanced International Certificate of Education -tutkinto (AICE)
muutoin saavutettu korkeakoulukelpoisuus
Helsingin yliopiston dekaanin tai kanslerin myöntämä erivapauspäätös joltain aiemmalta vuodelta
AMMATTIKORKEAKOULU:
Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, mikäli olet suorittanut
lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon
International Baccalaureate -tutkinnon (IB), ja/tai valmistunut IB-lukiosta ja kirjoittanut IB-kokeissa 6 ainetta
European Baccalaureate -tutkinnon (EB)
Reifeprüfung (RP) / Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon
ammatillisen perustutkinnon tai niitä vastaavat aikaisemmat opinnot (120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuus) tai
näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin
korkeakoulututkinnon.
ETSIKÄÄ ENSIN ENNEKUIN HORISETTE JOUTAVIA!
Vierailija kirjoitti:
Miten joillakin on voinut mennä ohi tämä, että jo vuosikymmeniä Helsingin yliopistoonkin on päässyt ilman ylioppilastutkintoa? Entiseen aikaan vielä 1980-luvulla piti olla opisto (insinööri, merkononomi tms), mutta ammattikoulut muuttuivat opistoiksi jo ajat sitten.
IHME horisija tässäkin!
AMMATTIKOULUJA ON EDELLEEN OLEMASSA!
https://www.ammattikoulut.fi/koulutushaku/ammatillinen-koulutus-uusimaa…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni se ei ole mahdollista
Ylioppilas täytyy ollaNiin täytyy
Ei täydy enää nykyään kaikille aloille. Käytännössä edelleen lukiosta yliopistoon ja amiksesta ammattikorkeeseen, mutta toisinkin päin on mahdollista.
MITÄ ihmettä horiset!
YLIOPISTO
Voit hakea yhteishaun kandiohjelmiin suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa Helsingin yliopistossa, jos sinulla on jokin seuraavista:
suomalainen ylioppilastutkinto
International Baccalaureate (IB) Diploma Programme -tutkinto
Eurooppa-koulun European Baccalaureate -tutkinto (EB)
Reifeprüfung-tutkinto (RP)
Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto
ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto (Helsingin yliopistossa ko. tutkinnoksi katsotaan myös tutkinto, joka rinnastetaan nykyiseen tutkintoon, vaikka sen laajuus olisi ollut nykyistä tutkintoa suppeampi.)
korkeakoulututkinto yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa
ulkomainen koulutus, joka kyseisessä maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Cambridge Advanced International Certificate of Education -tutkinto (AICE)
muutoin saavutettu korkeakoulukelpoisuus
Helsingin yliopiston dekaanin tai kanslerin myöntämä erivapauspäätös joltain aiemmalta vuodelta
AMMATTIKORKEAKOULU:
Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, mikäli olet suorittanut
lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon
International Baccalaureate -tutkinnon (IB), ja/tai valmistunut IB-lukiosta ja kirjoittanut IB-kokeissa 6 ainetta
European Baccalaureate -tutkinnon (EB)
Reifeprüfung (RP) / Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon
ammatillisen perustutkinnon tai niitä vastaavat aikaisemmat opinnot (120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuus) tai
näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin
korkeakoulututkinnon.
ETSIKÄÄ ENSIN ENNEKUIN HORISETTE JOUTAVIA!
Niinhän tuo sanoi. Mitä sä luulit?
Uppis kirjoitti:
Ja sitten terveisiä todellisuudesta jossa elämme: A. Totta kai se on mahdollista B. mutta lähinnä teoriassa. Ongelma on siinä, että monille muodikkaille linjoille hakijoita on paljon ja opiskelupaikkoja vähän. Tiedän faktaksi, ts. minulle on kerrottu yliopiston kanslian suulla, että homma menee käytännössä näin: Kun on esim. 1800 hakijaa ja 20 opintopaikkaa, pidetään pääsykokeet/valintakokeet, ja lopputuloksena on noin 3-400 hakijaa jotka saa täydet tai lähes täydet pisteet kokeista, joilla on hyvä opintohistoria jne. eli jotka tulisivat niiden perusteella valituksi. 3-400 hakijaa ei kuitenkaan voi ahtaa 20 opintopaikalle, joten sisään päässeet vedetään arvalla, ts. 3-400 joukosta valitaan arvalla 20 jotka pääsee opiskelemaan, + 20 sijoista ensimmäiset pääsee varalle. Ts. jos olet hyvä siinä mitä haluat opiskella, suoriudut valintakokeesta erinomaisesti jne. niin ei se arpa näe oletko amispohjalta tulossa vai YO. Se kuitenkin edellyttää, että olet valintakokeissa parhaiden joukossa, ja että käy hyvä tuuri..
Pääsykoe on todella huonosti suunniteltu, jos 300-400 hakijaa saa siitä lähes täydet pisteet, kun paikkoja on 20. En ole kuullut yhdestäkään tällaisesta tapauksesta, mutta en toki tunne kaikkien yliopistojen kaikkia aloja. Kyllä pääsykokeet pyritään laatimaan niin, että ne oikeasti erottelevat hakijoita ja korkeintaan pari viimeistä paikkaa joudutaan arpomaan muutaman samat pisteet saaneen hakijan kesken.
Ap:lle toteaisin, että kannattaa lukemisen lisäksi harjoitella esseiden kirjoittamusta eri aiheista. Parasta olisi, jos voisit saada joltakulta palautetta kirjoituksistasi. Tämä kirjoittaminen on taito, jota harjoitellaan lukiossa paljon enemmän kuin ammattikoulussa.
Yliopistonlehtori
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni se ei ole mahdollista
Ylioppilas täytyy ollaNiin täytyy
Ei täydy enää nykyään kaikille aloille. Käytännössä edelleen lukiosta yliopistoon ja amiksesta ammattikorkeeseen, mutta toisinkin päin on mahdollista.
MITÄ ihmettä horiset!
YLIOPISTO
Voit hakea yhteishaun kandiohjelmiin suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa Helsingin yliopistossa, jos sinulla on jokin seuraavista:
suomalainen ylioppilastutkinto
International Baccalaureate (IB) Diploma Programme -tutkinto
Eurooppa-koulun European Baccalaureate -tutkinto (EB)
Reifeprüfung-tutkinto (RP)
Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto
ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto (Helsingin yliopistossa ko. tutkinnoksi katsotaan myös tutkinto, joka rinnastetaan nykyiseen tutkintoon, vaikka sen laajuus olisi ollut nykyistä tutkintoa suppeampi.)
korkeakoulututkinto yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa
ulkomainen koulutus, joka kyseisessä maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Cambridge Advanced International Certificate of Education -tutkinto (AICE)
muutoin saavutettu korkeakoulukelpoisuus
Helsingin yliopiston dekaanin tai kanslerin myöntämä erivapauspäätös joltain aiemmalta vuodelta
AMMATTIKORKEAKOULU:
Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, mikäli olet suorittanut
lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon
International Baccalaureate -tutkinnon (IB), ja/tai valmistunut IB-lukiosta ja kirjoittanut IB-kokeissa 6 ainetta
European Baccalaureate -tutkinnon (EB)
Reifeprüfung (RP) / Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon
ammatillisen perustutkinnon tai niitä vastaavat aikaisemmat opinnot (120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuus) tai
näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin
korkeakoulututkinnon.
ETSIKÄÄ ENSIN ENNEKUIN HORISETTE JOUTAVIA!
Niinhän tuo sanoi. Mitä sä luulit?
LUE SE ALKUOSA UUDELLEEN! VÄITTÄÄ ETTEI VOI!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lehdessä oli kerran haastattelu, joka lähti amiksesta lääkikseen. En lukenut sitä, eli en tiedä, missä ja miten opiskeli pitkät luonnontieteelliset aineet.
Ei lääkäkiksessä ole luonnontiedettä
Ei, mutta lääkiksen pääsykokeessa tarvitsee niitä. Eikä niitä amiksessakaan kouluteta, joten jossain ne on pitänyt opiskella, tuskin tuo ihan omin päin onnistuu.
Ehkä jonkin aikuislukion kursseilla?
Tietenkin amiksessa on lma fy ja ke. Tuo lääkikseen päässyt luki vuodessa pääsykokeisiin. Se on melko suuri ihme!
Kyllä se onnistuu