Amispohjalta helsingin yliopistoon valintakokeen kautta, onko mahdollista?

Totta kai on mahdollista.

Kyllä

Mitä ajattelit lukea?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän lehdessä oli kerran haastattelu, joka lähti amiksesta lääkikseen. En lukenut sitä, eli en tiedä, missä ja miten opiskeli pitkät luonnontieteelliset aineet.

Muistelisin, että iltalukiossa suoritti kurssit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän lehdessä oli kerran haastattelu, joka lähti amiksesta lääkikseen. En lukenut sitä, eli en tiedä, missä ja miten opiskeli pitkät luonnontieteelliset aineet.

Ei lääkäkiksessä ole luonnontiedettä

Ei, mutta lääkiksen pääsykokeessa tarvitsee niitä. Eikä niitä amiksessakaan kouluteta, joten jossain ne on pitänyt opiskella, tuskin tuo ihan omin päin onnistuu. 

Ehkä jonkin aikuislukion kursseilla?

Ehkä tyyliin yksi tuhannesta korkeintaan onnistuu, ja vaatii kyllä lisäopintoja amiksen lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän lehdessä oli kerran haastattelu, joka lähti amiksesta lääkikseen. En lukenut sitä, eli en tiedä, missä ja miten opiskeli pitkät luonnontieteelliset aineet.

Muistelisin, että iltalukiossa suoritti kurssit.

Löysin artikkelin! Ilmeisesti ihan itsekseen opiskellut pääsykokeisiin: https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3013719

On mahdollista. Juuri vuosi sitten työkaveri pääsi pääsykokeen perusteella sisään yliopistoon. Sillä varmasti on merkitystä mihin kaupunkiin ja tiedekuntaan haet.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän lehdessä oli kerran haastattelu, joka lähti amiksesta lääkikseen. En lukenut sitä, eli en tiedä, missä ja miten opiskeli pitkät luonnontieteelliset aineet.

yleensä lukion tiedot maafykebi,

Politiikan ja viestinnän kandiohjelmaan, eli himskatisti lukemista vaa kun ennakkotehtävät/materiaalit tulee

Niin, esimerkiksi lähihoitaja pyrkisi lääkätieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan lääkäriksi. Taitaa olla käytännössä hyvin harvalta onnistunut.

Opiskelen itse tietojenkäsittelytieteitä ja tiedän parikin, jotka ovat tulleet opiskelemaan amispohjalta. Toisen ensimmäinen koulutus on kokki ja toisen sähköasentaja. Pääsykokeethan on sellaiset, ettei niihin oikeastaan voi valmistautua. Tai ehkä niin päin, että jos on riittävän fiksu, niin pääsykokeissa kyllä pärjää, vaikka ei olisi lukiota käytynä. Lukion käyminen ei pääsykokeissa auta. 

Netissä on vanhoja pääsykokeita saatavilla, mutta niiden tekemisestä on lähinnä se hyöty, että voi miettiä, kiinnostaako mua tällaiset asiat. 

Joitain tutkintoja voi päästä opiskelemaan myös avoimen väylän kautta. Eli jos suorittaa avoimen yliopiston kautta tietyn määrän opintoja, niin voi sitä kautta saada opiskelupaikan. Näistä pitäisi löytyä tietoa sieltä yliopiston sivuilta. 

Varmaan opiskelualasta sitten riippuu se, kuinka paljon joutuu tekemään ylimääräistä työtä niiden opintojensa eteen verrattuna lukion suorittaneeseen. Omalla alallani taitaa matematiikan kurssit tuottaa suurinta tuskaa niille, joilla ei ole lukio käytynä (tai ovat suorittaneet lyhyen matikan ei-niin-hyvällä arvosanalla). Toisaalta näillä saattaa olla sitten harrastuneisuutta, josta on apua ohjelmointiin liittyvissä kursseissa. 

Tsemppiä ap:lle pääsykokeisiin!

Vierailija kirjoitti:

Joitain tutkintoja voi päästä opiskelemaan myös avoimen väylän kautta. Eli jos suorittaa avoimen yliopiston kautta tietyn määrän opintoja, niin voi sitä kautta saada opiskelupaikan. Näistä pitäisi löytyä tietoa sieltä yliopiston sivuilta.  ESIM! Jyväskylän avoimessa voi suorittaa vaikka mitä ja hakea sitten avoimen väylän kautta. Itse opiskelin melk kaikki. Ne pitää olla hyvin tiedoin suoritettuna, huonolla ei pääse. JA vain noin kymmenen pääsee sisään avoimen kautta. Mulla puuttuu vielä tutkimusmenetelmät ja niihin jäin kiinni, tuli hylättynä takaisin, ne olivat mulle liian vaikeita :D

Tsemppiä ap:lle pääsykokeisiin!

Vierailija kirjoitti:

Niin, esimerkiksi lähihoitaja pyrkisi lääkätieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan lääkäriksi. Taitaa olla käytännössä hyvin harvalta onnistunut.

Voihan olla että opiskelee samalla avoimessa tiettyjä kursseja ja ei halua käyttää enempää paukkuja työntekoon!

Lähihoitajuus, mitenkään väheksymättä, ei kuluta aivokaistoja, eli jää oppimiselle. Ja siinä samallahan oppii käytännössä vaikkapa saattohoidon kivunlievitystä tai haavanhoitoa, mielenterveyttä, kuntoutusta, sitten kotona opiskelee siihen teoriaa! Just tuolla mainittiin avoin yo!

Vierailija kirjoitti:

Niin, esimerkiksi lähihoitaja pyrkisi lääkätieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan lääkäriksi. Taitaa olla käytännössä hyvin harvalta onnistunut.

Tunnen yhden.

amiz kirjoitti:

Politiikan ja viestinnän kandiohjelmaan, eli himskatisti lukemista vaa kun ennakkotehtävät/materiaalit tulee

Niitä materiaaleja odotellessa suosittelisin opiskelemaan opiskelemista. Etsi tietoa siitä, miten oppiminen tapahtuu aivoissa ja miten muisti toimii. Ja opiskele myös opiskelutekniikoita, etsi itsellesi sopivat. 

Silloin kun alkaa opiskella ihan uusia asioita, se oppiminen on hitaampaa, kun kaikki alkaa puhtaalta pöydältä. Tuon pääsykoemateriaalin kanssa auttaisi, jos saisit rakennettua pohjalle jonkinlaista viitekehystä. Jos tiedät tuosta aihepiiristä jotain jo ennestään, sinun on helpompi oppia siitä lisää, koska se uusi tieto kytkeytyy siihen vanhaan, mikä sinulla jo on. 

Ja sitten terveisiä todellisuudesta jossa elämme: A. Totta kai se on mahdollista B. mutta lähinnä teoriassa. Ongelma on siinä, että monille muodikkaille linjoille hakijoita on paljon ja opiskelupaikkoja vähän. Tiedän faktaksi, ts. minulle on kerrottu yliopiston kanslian suulla, että homma menee käytännössä näin: Kun on esim. 1800 hakijaa ja 20 opintopaikkaa, pidetään pääsykokeet/valintakokeet, ja lopputuloksena on noin 3-400 hakijaa jotka saa täydet tai lähes täydet pisteet kokeista, joilla on hyvä opintohistoria jne. eli jotka tulisivat niiden perusteella valituksi. 3-400 hakijaa ei kuitenkaan voi ahtaa 20 opintopaikalle, joten sisään päässeet vedetään arvalla, ts. 3-400 joukosta valitaan arvalla 20 jotka pääsee opiskelemaan, + 20 sijoista ensimmäiset pääsee varalle. Ts. jos olet hyvä siinä mitä haluat opiskella, suoriudut valintakokeesta erinomaisesti jne. niin ei se arpa näe oletko amispohjalta tulossa vai YO. Se kuitenkin edellyttää, että olet valintakokeissa parhaiden joukossa, ja että käy hyvä tuuri..

amiz kirjoitti:

Politiikan ja viestinnän kandiohjelmaan, eli himskatisti lukemista vaa kun ennakkotehtävät/materiaalit tulee

Suosittelen, että otat ja suoritat ainakin yhden kurssin avoimessa ensin. Sillä testaat, kiinnostaako aihe sittenkään tarpeeksi ja omaatko riittävät opiskelutaidot ja vastaustekniikan. Nuo opinnot vaativat todella paljon tieteellisten esseiden kirjoittamista ja uskoisin - joskaan en tiedä varmaksi - että myös pääsykokeissa kirjoitellaan esseevastauksia. Tuohon kandiohjelmaan on vaikea päästä, joten sinun olisi onnistuttava pääsykokeessa todella hyvin. Oletko pohtinut avoimen väylää vaihtoehtona?

Uppis kirjoitti:

Ja sitten terveisiä todellisuudesta jossa elämme: A. Totta kai se on mahdollista B. mutta lähinnä teoriassa. Ongelma on siinä, että monille muodikkaille linjoille hakijoita on paljon ja opiskelupaikkoja vähän. Tiedän faktaksi, ts. minulle on kerrottu yliopiston kanslian suulla, että homma menee käytännössä näin: Kun on esim. 1800 hakijaa ja 20 opintopaikkaa, pidetään pääsykokeet/valintakokeet, ja lopputuloksena on noin 3-400 hakijaa jotka saa täydet tai lähes täydet pisteet kokeista, joilla on hyvä opintohistoria jne. eli jotka tulisivat niiden perusteella valituksi. 3-400 hakijaa ei kuitenkaan voi ahtaa 20 opintopaikalle, joten sisään päässeet vedetään arvalla, ts. 3-400 joukosta valitaan arvalla 20 jotka pääsee opiskelemaan, + 20 sijoista ensimmäiset pääsee varalle. Ts. jos olet hyvä siinä mitä haluat opiskella, suoriudut valintakokeesta erinomaisesti jne. niin ei se arpa näe oletko amispohjalta tulossa vai YO. Se kuitenkin edellyttää, että olet valintakokeissa parhaiden joukossa, ja että käy hyvä tuuri..

Mistä yliopistosta sinulle on tällaista muka selitetty? Ihan silkkaa puppua. Joissain maisteriohjelmissa vaikuttaa aiemmat opinnot ja voidaan käyttää "akateemista harkintaa", muttei kandiohjelmissa. Sekoitat asioita ja pistelet loput omiasi.

Tottakai se on mahdollista. Monet tekee niin.

Monet on hyvä maalaan.