Lapsen kaveria kiusataan, mitä teen
Poikani (12 v) kertoi, että yksi poika kiusaa hänen kaveriaan koulussa. Osaa tehdä sen niin taitavasti, että aikuiset eivät huomaa, ja ilmeisesti muut lapset katsovat vierestä. Minun poikani on eri luokalla, eli hän ei itse ole nähnyt tilannetta, mutta on kuullut asiasta kaveriltaan.. Kiusaaja on vielä meille tuttu, hän aikaisemmin kiusasi kovasti myös minun poikaani, mutta nyt ei onneksi ole sitä tapahtunut, kun olemme asiaan puuttuneet. Lisäksi minua kiukuttaa tämän pojan vanhemmat, jotka eivät tunnu uskovan, että heidän poikansa on kiusaaja. Yleensä kiusaukset on käännetty jonkun muun (kiusatun) syyksi..
Joka tapauksessa kiusattu on poikani kaveri, sellainen yksinäinen ja syrjäänvetäytyvä poika. Hän oli sanonut pojalleni, että ei halua, että kiusaukseen puututaan (ilmeisesti pelkää, että mitä siitä seuraa). Ei ole kertonut vanhemmilleen, eikä halua, että heille kerrotaan. Hänellä ei ole muita kavereita, kuin minun poikani, eikä hän ilmeisesti ei helposti puhu asioistaan. Nyt en tiedä, että mitä tekisin. Kyllähän aina aikuisen tulee puuttua kiusaukseen, jos siitä kuulee.. Mutta toisaalta puuttumalla rikomme pojan luottamuksen, ja hän tuntuu olevan sellainen, että ei helposti luota keneenkään.. Mitä te tekisitte? Poikani on turhaan yrittänyt suostutella häntä, että saisimme puuttua asiaan (kun tietää itsekin kokemuksesta, että se on ainoa asia, joka kiusaukseen auttaa). Ja kun kiusattu ja kiusaaja ovat samalla luokalla, he väkisinkin ovat jatkuvasti keskenään tekemisissä..
Kommentit (5)
Surullista.. 😢
Ota opettajan/rehtorin yhteyttä ja selittää asiasta?
Ota kiusaajan vanhempien yhteyttä ja kerro asiasta?
Itse soittaisin luottamuksellisesti tämä kiusatun pojan opettajalle kertoen juuri ,miten poikasi on asian kertonut. Myöskin kertoisin taustat miten arka asia tämä on kiusatulle ja myös ,että hänen vanhempanasa eivät usko asiaa.
Jos on fiksu opettaja, hän pitää asian omana tietonaan, seuraa tilanteita ja puuttuu sopivalla tavalla asiaan, ilman että kukaan saa tietää, mitä olet kertonut.
Itse isovanhempana toimin vuosia sitten noin, kun lapsenlapseni ei oikein mielellään mennyt kouluun. Rehtori ja lapsen ope pitivät tilanteita silmällä ja sopivasti osasivat järjestellä asioita niin ,että kouluun oli taas mukava mennä.
Kukaan , edes lapsen vanhemmat eivät tienneet asiasta ( eivät olisi halunneet puuttua siihen) , kerroin avoimesti ja positiivisesti tämän reksille , ja kaikki sujui sen jälkeen hyvin.
Puolen vuoden kuluttua soitin hänelle ja kiitin .
Lätty vaan lätisemään, kunnes on mennyt kunnolla perille että kyseinen toiminta loppuu.