Pahin Läheltä piti -tilanteesi?

Olin yksi kotona ja ruoka tarttui kurkkuun, törmäilin paniikissa ympäriinsä kunnes sain jotenkin selkäni iskettyä arkkupakastimeen jolloin tukos irtosi.  Hetki meni itkiessa ja täristessä lattialla.

Kerran oli lähellä nähdä pini, näyttikin jollekulle toiselle. Onneksi selvisin säikähdyksellä.

Heräsin auton ratissa väärällä kaistalla rautatien alikulussa keula kohti betonia.

Aamuyön tunteina ei muuta liikennettä, muutenkin hiljainen tie.

Viimeinen kerta kun lähdin väsyneenä ajamaan toiselle puolelle Suomea.

Joku kännissä/aineissa oleva tai vaan hullu meinas ajaa päälle suojatiellä taajamassa. Keskellä kirkasta päivää. Auto töytäisikin vähän mutta ei sattunut pahasti kun hyppäsin sivuun kuin helvetti jossain elokuvissa. Olin siis jo aiemmin kiinnittänyt huomiota että auto tulossa oudon kovaa ajaen risteykseen joten olin ehkä jotenkin varuillani

Kerran odotettiin suojatien edessä että päästäisiin tien yli. Yksi auto sitten pysähtyikin ja heilautettiin jo iloisesti kättä valmiina liikkumaan kun huomasimme että sen auton takaa tuleva auto ei hidasta yhtään. Ilmeisesti kuski näppäili puhelintaan eikä huomannut että edessä oleva pysähtyi. Jarruttaa ei enää ehtinyt mutta kuski käänsi rattia niin että hän syöksyi täysillä keskellä olevan rotvallin reunan yli vastaantulijoiden kaistalle josta joutui ajamaan parin sadan metrin matkan väärää kaistaa ennen kuin pääsi omalle kaistalleen takaisin. Onni onnettomuudessa oli ettei ketään tullut vastaan. Tuijotimme järkyttyneinä auton ilmalentoa ja koko tilannetta. Hyvä opetus oli taas että ne silmät pidetään tiessä eikä puhelimessa!

.

Rekka meinasi tulla takaa päälle.

Joo

Imin päihteitä naaman täyteen ja menin hankeen nukkumaan, heräsin kun joku tuntematon ohikävelijä hakkasi hereille, tästä alkoi uusi tie kohti parempaa

Säästyin perhesurmalta ollessani teini.

Vain siksi, etten halunnut mennä sinä viikonloppuna toiselle vanhemmalle.

Olin lapsena vähällä hukkua.

Eräs kauppareissu Myyrmannissa.

Meinasin hypätä laiturilta pää edellä tuntemattomaan veteen. Ajattelin, että liuun ihan pinnan lähellä, niin ei siinä mitään voi olla. Kaveri sai lopulta taivuteltua olemaan hyppäämättä. Seuraavana päivänä vesi oli kirkastunut ja näkyi, että heti 10 cm pinnan alla oli metrin välein jättimäisiä kiviä. Huonosti olisi käynyt.

Suojatiellä meinasin ajaa jalankulkijan päälle.

En vielä tänä päivänä tiedä, miten en nähnyt häntä ajoissa.

Ei ollut edes pimeä aikakausi eikä aurinko paistanut hänen takaa.

Up.