Lue keskustelun säännöt.
Millaisia eri kahvitaukokulttuureja työpaikoilla on ollut?
06.04.2023 |
Työpaikka numero ykkösessä oli tapana tuoda pullaa tai keksiä kahvipöytään, jos oli jäämässä kesälomalle.
Työyhteisö oli aika pieni, joten tämä oli varsin ok.
Työpaikka numero kakkosessa kahvihuoneessa oli aika selkeät kuppikunnat. Yhteisöllisyydestä ei ollut tietoakaan. Suurin osa joi kahvinta työpöydän ääressä. Perus insinööritoimisto, jossa oli enemmän tai vähemmän vähän autistisempaa porukkaa. Ei paljoa kahvitauoilla läpät lentäny. Saattaa johtua osittain ikäjakaumasta. Tuolla oli vain nuoria tai vanhoja. Nuoret eli noin 24-30 vuotiaat oli tosi arkoja juttelemaan.
Työpaikka numero kolmosessa keski-ikä selkeästi korkeampi. Pullat ja keksit tuotiin ennen lomille jääntiä. Työpaikka julkinen sektori, jossa ei työnantaja tarjoa kaffeja eikä maitoja. Kukin tuo vuorollaan.
Joillekin jöröille jurottajille työpaikka numero 2 olisi varmaan unelma, jos ei tarvi liikaa puhua kenellekään eikä tarvitse olla sosiaalinen. Itse en tykännyt tuosta. Työpaikka numero kolmosessa istutaan joskus tuntikin kahvitauolla, jos juttua riittää. Työasioitakin siinä sivussa.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen pitää taukoja silloin kun ehtii ja haluaa. Työnantaja tarjoaa kahvit ja jotain keksiä varmaan kaapista löytää. Silloin tällöin joku tuo tarjolle herkkuja tai työnantaja tarjoaa jotain kahvin kanssa. Hedelmiä on aina tarjolla.
Harvoin isolla porukalla tulee pidettyä taukoja vaan jokainen rytmittää omaan päivän tekemiseen. Joskus kahvi tulee juotua työn äärellä ja joskus yhteisessä taukotilassa jonkun tai joidenkin työkavereiden kanssa.
Koska olen tottunut joustavaan tauottaminen voisi olla aluksi vaikeaa sopeutua muunlaiseen järjestelyyn.