Lue keskustelun säännöt.
Vuoden karenssi ohi
06.04.2023 |
Hirvein ja kamalin vuosi on vihdoinkin ohi. Olen ollut masentunut, ahdistunut ja mielentila vähintäänkin itsetuhoinen. Näin jo pidempään. Ainoa ankkuri on ollut lapset joita en ole halunnut jättää täysin tyhjän päälle. Heidän äidistään olen eronnut jo tovi sitten. Sieltä tämä kaikki kumpuaakin.
Nyt on reilu vuosi kulunut kun hankin henkivakuutuksen ja ihan kohtalaisen sellaisen. Korvaussumma pyörii vähän yli 300t euron tasolla. Vihdoinkin vuoden karenssiaika sopimuksessa on ohi ja vaikka nyt pääsiäisen kunniaksi saisin kerättyä rohkeutta ja päättää päiväni, niin lapset saavat hyvän pesämunan tulevaisuuden haasteisiin. Tämä tuo hymyn huulilleni.
Kaikki aina puhuvat siitä, että itsemurha on itsekäs ja täytyisi ajatella läheisiä. Toki se on sitäkin. Tässä kohtaa kun joka päivä muutaman vuoden ajan on miettinyt, että nyt se aika koittaa ja lähden tästä ns. elämästä joka tarjoaa enää pelkkää mustaa, niin ei ole minun huoleni muiden hyvinvointi. Vain omani. Tässä kohtaa tietysti pahoinvointi jonka haluan lopettaa.
Toisaalta myös nämä läheisimmät ihmiset ovat aikaansaaneet tämän kurjuuden, niin miksi ajattelisin heitä sekuntiakaan enempää.
Täytyy vielä siivota talo, laittaa loput tavarat laatikoihin ja pakata kaikki valmiiksi. Helpompi kantaa pois kun olen laittanut ohjeet ja laatinut testamentin. Ei mitään epäselvyyttä viimeisestä tahdostani. Tämä on viimeinen pääsiäinen minulle.
M44
Kommentit (70)
Ei se kuolema ole vapahdus kärsimyksestä, jos tekee im.
tuleuskoon. fi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Im. on perusoikeus. Siitä vaan. Turhaa täällä jaaritella. Pilkkivehkeet mukaan ja avantoon, kukaan ei voi todistaa itsariks.
Syntiä se on. Ja tässä tapauksessa myös vakuutuspetos. Ap miettii tässä nyt sellaisen rikoksen tekemistä, mistä voi joutua vankilaan.
Mukava vangeilla jos sinne tuodaan ruumis haisemaan selliin. Oletko varma että hänet pistetään kuolleena selliin? Eikö riitä että laitetaan arkussa maan alle, vankeudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ap
Kommenttejasi odotellaan
Tämän ketjun todistelun eivät ole muuttaneet mieltäni suuntaan tai toiseen. Sen näkee sitten, miten käy vakuutuksen kanssa. En kyllä löydä suurennuslasillakaan kohtaa joka sulkee korvauksen pois vaikka kuolema olisi itseaiheutettu.
Pääsiäinen alleviivaa tämän elämän kurjuutta kun yksinäisyys ja ahdistus on jyrännyt ylitse vielä pahemmin kuin aikaisemmin.
En ole yllättynyt siitä että osa kommenteista kokee minut itsekkääksi ja minun pitäisi ajatella läheisiäni. Ei. Minun kuuluu ajatella itseäni ja en ole mikään resurssi joka otetaan käyttöön kun tarvitaan. Joko tai .. nyt minut on ajettu ulkokehälle ja tuskin halutaan lähentyvän enää sisemmäksi. Kärsimys voi ja saa nyt riittää.
Turhaa on myös se, että pyydetään ajattelemaan vuosien päähän ja miettimään mitä hauskaa ja kivaa siellä odottelee. Hyvä jos näen näiden pyhien ylitse. Elämä ei ole kivaa tai nautinnollista. Ei ole onnea tai onnellisuutta, hymyä, odotuksia tai yhtään mitään. Jokainen päivä on synkkyyttä ja rikkinäisen mielen täyttämää harmautta täynnä.
Ja en ole myöskään kostamassa kenellekään. Jos joku sen niin kokee, pahoittelut siitä.
AP
Kovasti toivoisin Sinulle Ap vielä voimia katsoa eteenpäin päivä kerrallaan.
Kyllä kirjoituksesi kirpaisee masentuneen puolisoa tai sanotaanko ex-puolisoa. Mieheni masentui ensimmäistä kertaa 49 vuotiaana, salasi minulta tilanteen ihan viimeiseen asti, kunnes pää hajosi ja mieheni lähti hakemaan apua. Olisin kyllä seissyt rinnalla vaikka mieheni käytös muuttui täysin, annoin tilaa, itkin salaa ja rakastin niin perkeleesti. Ei se rakkaus aina auta. Mieheni muutti 5 kuukautta myöhemmin yksin asumaan ja jätti minut + lapsemme. Olisiko nyt kolmannet lääkkeet auttanut jonkin verran, ainakin vienyt pahimman ahdistuksen pois jne. Nyt olemme asuneet erossa 5 kuukautta. Eli 10 kuukautta sitten myös minun elämäni mureni, sinne meni 28 vuotta kestänyt parisuhde. Mieheni (ex) masennus oli paljon pahempi kun tiesinkään, eli öiset ajelut oli aika synkkiä yms.
Kipeätä tekee rakastaa henkilöä joka ei tunne mitään ja jättää kaiken "näin helposti", mutta ei mieheni masennusta ole valinnut.
Nyt on ilo ollut nähdä kuinka miehen elämä näyttää paremmalta, osittain vielä "suorittamista", päivät täytetään työllä ja urheilulla. Alko jäänyt kokonaan jne.
Jos miehen parantuminen lähti siitä, että pääsi perheestänsä eroon niin nyt on aika minun siirtyä pois, rakastan edelleen, mutta 10 kuukautta on ollut pitkä aika odottaa ja toivoa, että mies havahtuisi ja huomaisi, että rakastaa.
Tärkeintä minulle on ollut omista kivuistani huolimatta koko ajan se, että mieheni "parantuu", jotta lapsellani olisi hyvä isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä aloitus voisi olla minun tekemäni. Pieniä eroavaisuuksia kyllä mutta pääasiassa tilanne sama. Aivan kamala ahdistus ja henkisesti totaalisesti romuna. Jo muutaman vuoden kestänyt tilanne. Kaiken laittoi alulle emännän ilmoitus että lähtee ja vie lapset sekä elämän mukanaan. Tähän päälle vielä todella voimakas työuupumus, niin luiskassa ollaan.
Voin todella hyvin kompata AP:n tuskaa. Samat ajatukset ovat pyörineet pidempään mielessä ja tiedän että siihen ratkaisuun se ajaantuu lopulta kun kaikki on loppu ympäriltä.
Kevät on näemmä kamalaa aikaa kun näet iloisia ja onnellisia ihmisiä joka puolella. Odottavat kesää innolla. Itse mietin miten syvälle asuntooni kaivaudun. Vihaan elämää ja toivoisin sen loppuvan pikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus voisi olla minun tekemäni. Pieniä eroavaisuuksia kyllä mutta pääasiassa tilanne sama. Aivan kamala ahdistus ja henkisesti totaalisesti romuna. Jo muutaman vuoden kestänyt tilanne. Kaiken laittoi alulle emännän ilmoitus että lähtee ja vie lapset sekä elämän mukanaan. Tähän päälle vielä todella voimakas työuupumus, niin luiskassa ollaan.
Voin todella hyvin kompata AP:n tuskaa. Samat ajatukset ovat pyörineet pidempään mielessä ja tiedän että siihen ratkaisuun se ajaantuu lopulta kun kaikki on loppu ympäriltä.
Kevät on näemmä kamalaa aikaa kun näet iloisia ja onnellisia ihmisiä joka puolella. Odottavat kesää innolla. Itse mietin miten syvälle asuntooni kaivaudun. Vihaan elämää ja toivoisin sen loppuvan pikaisesti.
Sama mulla oli vuosia sitten. Erittäin syvä vaikea masennus vei elämänhalun täysin. Ect-hoito tehosi, kun lääkkeet ei.
Nyt näen valoa ja onnea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika paljon on porukalla ongelmia tässä maailman onnellisimmassa maassa. Synkkää luettavaa.
Miksi ihmiset tekevät näin toisilleen ja eivät kunnioita toisiaan. Tuntuu että toisen loukkaaminen ja murjominen henkisesti on jokin tavoite.
Ap älä luovuta. Me kaikki ollaan tavalla tai toisella rikki. Osa enemmän ja toiset vähemmän. Minäkin olin niin rikki vielä muutama vuosi sitten. Nyt olen edelleen rikki(näinen) mutta silti onnellinen! Ota yksi päivä kerralllaan ja elä se niin hyvin kun pystyt. Rukoile, Jumala kyllä auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, älä tee sitä! Elämä voi muuttua paremmaksi, vaikka nyt näyttäisi toivottomalta. Hae apua ja kerro tilanteestasi. Toivon sinulle kaikkea hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kuulostaa lähinnä kostolta äidille, joka on särkenyt AP:n sydämen. Suosittelen päästämään irti kaunasta lasten äitiä kohtaan. Arvosta ensin itseäsi, äläkä määritä itseäsi sen kautta, mitä joku muu on sinulle tehnyt. Muita et voi muuttaa, vain omaa ajattelutapaa voit.
Jokainen vanhempi on tärkeä lapsilleen ja vanhemman itsemurha jättää lapsiin syvät jäljet, joita mahdollisesti käsitellään jollain tasolla koko loppuelämä.
Käsittämätöntä että tässäkin löydetään tulokulma, että AP on katkera naista/naisia kohtaan. Siksi tekee ja toimii kuten toimii.
Palstan miesviha on syvällä ja voi näemmä hyvin.
Tuskinpa tässä kostoa haetaan. Poispääsyä ikävästä elämästä. Kuka meistä muista voi sanoa että älä tee sitä. Onni on vain askeleen päässä. Ihme holhoamista. Jos muut keinot on katsottu niin teet AP päätöksesi aivan itse.
"Kyllä tätä on mietitty. Mutta kun ihminen on mennyt sisältä rikki ja toisten ihmisten toimesta niin enää ei korjaaminen onnistu.
Lapset pärjäävät kyllä. Äitinsä on tehnyt hyvää työtä vieroittamisessa. Tuskin huomaavat poistumista. Ainakaan äitinsä ei taida edes kertoa asiasta heille."
Mitä muuta tämä yllä lainaamani on kuin katkeruutta lasten äitiä kohtaan?
Tuntuu vaan, että se oma napa on tärkein ja miltä itsestä tuntuu. Kun lapset tekee, niin on velvollisuus huolehtia heistä ja olla aiheuttamatta heille loppuiän traumoja, joita vanhemman itsemurha aiheuttaa. Edelleenkään emme voi vaikuttaa toisten käytökseen, vain omaan voimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap
Sulla on loistava tapa kirjoittaa, sanoittaa oloasi. Kirjoitatko enemmänkin, päiväkirjaa tms? Kuuluuko työhösi kirjoittamista? Olitko ainekirjoituksen taitaja kouluaikaan?
Lyön vetoa, että käsialasi on kaunis🙃
Voitinko???
(Ect-potilas)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kuulostaa lähinnä kostolta äidille, joka on särkenyt AP:n sydämen. Suosittelen päästämään irti kaunasta lasten äitiä kohtaan. Arvosta ensin itseäsi, äläkä määritä itseäsi sen kautta, mitä joku muu on sinulle tehnyt. Muita et voi muuttaa, vain omaa ajattelutapaa voit.
Jokainen vanhempi on tärkeä lapsilleen ja vanhemman itsemurha jättää lapsiin syvät jäljet, joita mahdollisesti käsitellään jollain tasolla koko loppuelämä.
Käsittämätöntä että tässäkin löydetään tulokulma, että AP on katkera naista/naisia kohtaan. Siksi tekee ja toimii kuten toimii.
Palstan miesviha on syvällä ja voi näemmä hyvin.
Tuskinpa tässä kostoa haetaan. Poispääsyä ikävästä elämästä. Kuka meistä muista voi sanoa että älä tee sitä. Onni on vain askeleen päässä. Ihme holhoamista. Jos muut keinot on katsottu niin teet AP päätöksesi aivan itse.
"Kyllä tätä on mietitty. Mutta kun ihminen on mennyt sisältä rikki ja toisten ihmisten toimesta niin enää ei korjaaminen onnistu.
Lapset pärjäävät kyllä. Äitinsä on tehnyt hyvää työtä vieroittamisessa. Tuskin huomaavat poistumista. Ainakaan äitinsä ei taida edes kertoa asiasta heille."
Mitä muuta tämä yllä lainaamani on kuin katkeruutta lasten äitiä kohtaan?
Tuntuu vaan, että se oma napa on tärkein ja miltä itsestä tuntuu. Kun lapset tekee, niin on velvollisuus huolehtia heistä ja olla aiheuttamatta heille loppuiän traumoja, joita vanhemman itsemurha aiheuttaa. Edelleenkään emme voi vaikuttaa toisten käytökseen, vain omaan voimme.
Tästä olen erimieltä. Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa ja oikeus päättää miten elää ja missä. Vaikka olisi lapsia, niin eivät ne poista yksilön oikeutta itseensä ja päätöksiinsä.
On todellista typeryyttä syyllistää ketään siitä, että aiheuttaa traumoja tai elinikäisiä ongelmia lapsilleen jos itsensä tappaa. Mistä kukaan ulkopuolinen voi tietää miten AP:n tapauksessa asiat ovat? Voi olla, että välit on olemattomat tai niitä ei ole ollenkaan. Sekin voi olla syy miksi AP voi niin huonosti. Exä on kiusannut ja kuluttanut toisen vereslihalle ja tätä kautta sulkeutunut kokonaan yhteiskunnasta.
Naivi ajatus on, että lapset ankkuroivat vanhempansa tänne ikuisesti. Joskus heidän on parempi ilman toista vanhempaa.
Koska emme voi vaikuttaa toisten käytökseen vaan vain omaamme niin ehkä tässä on tullut päätepysäkki vastaan. Kun ei mitään positiivista tapahdu vaikka kuinka muuttaa omaa käytöstään kun ympäristö toimii vastaan niin kuka tahansa voi ajautua viimeiseen tekoon. Se on jokaisen oikeus päättää mitä elämällään tekee. Joku elää sen ja joku toinen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla Ap ketään läheisiä, joille voisit puhua? Voit myös soittaa kriisipuhelimeen, mennä päivystykseen tai akuutissa tilanteessa soittaa 112. Jaksamista, apua on tarjolla!
Ap seuraava satu kun edellinen ei saanut tuulta alleen.
Hanki elämä! Ei ihme että Woltin kuskit inhoo sinua.
Henkivakuutuksien karenssit ovat tuttuja venäjällä, eivät suomessa. Hyvä trollaus.
Vierailija kirjoitti:
Henkivakuutuksien karenssit ovat tuttuja venäjällä, eivät suomessa. Hyvä trollaus.
Jännää kun lukee vakuutuslakia. Niin ei se ihan noin mene..
"Jos vakuutettu tekee itsemurhan, vakuutuksenantaja vastaa kuitenkin henkivakuutuksessa, jos vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta on ennen itsemurhan tekemistä kulunut yli vuosi"
Filex ja vakuutussopimuslaki 28 pykälä..
Aika selvä juttu. Vakuutusyhtiö ei oikein voi tätä vastaan kikkailla. Jos AP oli tarkastanut vakuutusehdot ja siellä ei ollut mitään erikoista poissulkevaa (lakia ei voida tosin ohittaa sopimuksilla) kohtaa niin eiköhän perilliset saa korvaukset.
Hienoa, että ajattelet lapsiasi vaikka itselläsi paha olo onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vakuutus ei korvaa itsemurhia. Joten rahatta jäävät.
Keinot on monet.
Omalla kohdallani eivät pysty sanomaan im, koska otan lääkityksen reseptin mukaan, mutta lääkitys on liian matalalla sairauteen nähden. Kun kupsahdan, eivät pysty osoittamaan tässä olevan mitään tahallista.
Olisiko AP sitten hyvä isä jos on aloituksen mukaan täysin toimintakyvytön ja masentunut?
Tuosta ei käynyt selväksi onko lapset kokonaan äidin luona vai onko jokin muu järjestely. Jos ei näe lapsiaan ollenkaan niin ei taida olla järin suurta merkitystä hengittääkö vai ei. Siis lapsille.
Teet AP mitä teet mutta unohda lääkkeet. Niistä ei ole mitään hyötyä. Olet niiden kanssa vaan tunnevammainen zombi kun nyt sentään tunnet jotain.
Totta tuokin. Ei tässä maassa enää yli 30v apua saa. Jos kertoo että tappaa itsensä niin voi päätyä vain ojasta allikkoon eli tahdonvastaiseen hoitoon. Siellä vasta tekeekin mieli itsensä tappaa.