Appivanhemmat osti vanhan talon maalta kaukaa

Vierailija kirjoitti:

mun äidillä on nk veteraanitunnus, eli siivooja käy, ruoka tuodaan 2 x viikossa, pyykit pesulaan, kuntoloma kuukausi kerran vuodessa, jaertaan niin että 2 viikkoa, taxi kaksi kertaa viikossa ilmainen, linjataksi kulkee kun tilataan, yksityiseltä saa ilmaiseksi palveluja, omakotitalo, itse oon siellä muutaman kkden vuodessa. Ruoho leikataan ja lumet ajetaan sekä rantasauna puut.

jalkahoitoa muutaman kerran vuoderssa, hierontaa tai vastaavaa kymmeniä kertoja vuodessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjuun kommentoivat on kyllä täysin pihalla. Ap on moneen kertaan sanonut, että appivanhemmat asuvat korvessa ja silti täällä väitetään, että ruokaa voi tilata kotiin, ja palveluita saa.. No kun ei saa! Itse asun pienen kaupungin laitamilla, 20 km keskustasta, eikä edes tänne saa kotiinkuljetuksella mitään. Asun ison tien vieressä, jota pitkin kulkee bussi - koulujen aikaan, eli koulujen alusta elokuussa koulujen loppuun touko/kesäkuussa. Kaupunkiin menee kaksi bussia, takaisin tulee kolme. Päivässä. Maanantaista perjantaihin.

Missä ihmeen kuplassa te kaikki elätte, kun ette tajua, että Suomessa ei ole palveluita joka puolella samaan tapaan kuin Helsingissä? Kyllä nyt korpeen muuttaneita appivanhempia tyhmempiä on tähän ketjuun kommentoivat.

Mietin myös että missä todellisuudessa nämä ihmiset elävät jotka kuvittelevat että missä tahansa saa tilattua ruoat kotiovelle, taksin silloin kun haluaa, siivouspalvelut ja vaikka sirkuspellen viihdyttämään jos tulee tylsää. Asun itse ison kaupungin keskustassa ja toki täällä on kaikki palvelut, mutta 30km päässä asuva tuttavani ei saa kyllä ruokia tilattua kotiin. Eikä 30km kaupungista ole vielä lähelläkään mitään korvessa asumista. 

Repesin tuosta sirkuspellestä : ))))

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjuun kommentoivat on kyllä täysin pihalla. Ap on moneen kertaan sanonut, että appivanhemmat asuvat korvessa ja silti täällä väitetään, että ruokaa voi tilata kotiin, ja palveluita saa.. No kun ei saa! Itse asun pienen kaupungin laitamilla, 20 km keskustasta, eikä edes tänne saa kotiinkuljetuksella mitään. Asun ison tien vieressä, jota pitkin kulkee bussi - koulujen aikaan, eli koulujen alusta elokuussa koulujen loppuun touko/kesäkuussa. Kaupunkiin menee kaksi bussia, takaisin tulee kolme. Päivässä. Maanantaista perjantaihin.

Missä ihmeen kuplassa te kaikki elätte, kun ette tajua, että Suomessa ei ole palveluita joka puolella samaan tapaan kuin Helsingissä? Kyllä nyt korpeen muuttaneita appivanhempia tyhmempiä on tähän ketjuun kommentoivat.

Minä uskon, että ruuat voi tilata kaupasta. Se on vain neuvottelukysymys. Jos se 20km päässä oleva kauppa on K-kauppa, niin sitten vain kauppiaaseen yhteyttä, esittää asiansa ja kysyy, mitä maksaisi ruuan keräily ja kotiinkuljetus hänen kaupastaan. Hän sitten räknää, kauanko ostosten keräämiseen menisi aikaa ja kauanko kaupan työntekijältä menisi, kun ajaa sen 20km ees taas ja paljonko kilometrikorvauksiin menee rahaa. Siihen vielä vähän provikkaa päälle, niin eiköhän siitä kaupat synny!

Jos se ei ole K-kauppa, niin sitten pitää neuvotella jonkun muun ihmisen kanssa, minkälaisella summalla olisi valmis käymään kaupassa ja tuomaan ruuat. 

Ne ruuat voi tilata kauempaakin, jos ei lähikauppias suostu. Kuljetusyrityksiä piisaa kyllä, varmasti FedEx tai joku muu on valmis tuomaan ne ruuat kotiovelle. Kunhan hinnasta sovitaan.

Jaa, no mulle eräs paikallinen K-kauppias sanoi suoraan etteivät toimita tilauksia yli 10km päähän ja kyseisen paikkakunnan S-ryhmän kaupassa ei moista palvelua edes ollut.

Kuriiripalvelulla ruokatilaukset 20km päästä nyt on jo niin järjetön ajatus etten edes harkitsisi, etenkin kun noidenkin palveluiden lähimmät autot saattaa sijaita eri maakunnassa satojen kilometrien päässä.

Toki kaikki on mahdollista kun hinnasta sovitaan mutta ei nyt todellakaan ole kenenkään etu että ruokaa ajatetaan ties miten monen välikäden kautta johonkin umpikorpeen ainoastaan siksi että joku ajokortiton haluaa siellä väen vängällä asua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitää huolehtia omat lapset ja sitten omat vanhemmat, jotka taantuvat lapsiksi  =(

Niin ovat hetken sinut hoitaneet silloin kun olit itse lapsi. Ja omat vanhempansa. Näin se elämä vaan menee.

Pas kan vi tut.

Kukaan ei ole velvollinen paikkaamaan vanhempiensa idioottimaisia tempauksia. Kärsiköön seurauksensa jos ei järki sen vertaa päätä pakota että tunnustaa realiteetit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.

Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.

Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...

ap

Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?

Helposti. Me alettiin tutustua naapureihin vasta viitisen vuotta asuttuamme. Nyt kun 15 vuotta lähenee asumista niin moikkaillaan kaikille muttei juurikaan jutella kuin muutaman lähimmän naapurin kanssa. Mä en tiedä vieläkään edes kaikkien saman tien varressa asuvien noin 7 naapurin nimiä, taitaa olla 4 jotka tiedän ja 3 joita en tiedä. Itse asiassa kaksi taloa on sellaisia etten tiedä edes minkä näköistä väkeä niissä asuu.

Olen myös epäsosiaalinen persoona. Jos minulle ei tule joku puhumaan, on aivan varma etten minäkään sitä aloitetta tee. Ei vaan kiinnosta kuka joku vastaantulija on ja mitä sille kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Taksi vie. Terveyskeskukseen tms. lääkäriin pääsee kun tilaa kelataksin. Kunnalta voi anoa asiointikyyteihin taksikorttia, jota sai ainakin meidän kunnassa käyttää muistaakseni 20 matkaa kuussa linja-automaksun hinnalla. Eli 10 edestakaista matkaa.

Juuri näin. Taksilla asioille, Kyllä vanhuksillakin on oikeus toteuttaa unelmiaan!! Ei enää ole paljoa aikaa. Paljon asuu maalla vanhuksia. Kotihoitoakin on.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset eivät usko tulevansa vanhoiksi ja raihnaisiksi. Monien haaveena on omakotitalo maalla järven rannalla. Onnistuakseen siellä pitää olla terve, omata auto ja varallisuutta sekä pioneerihenkeä. Kun muuttaa tuntemattomalle seudulle tuntemattomien naapurien lähelle, ei voi odottaa apua. Maalla ne ihmiset auttavat toisiaan jotka ovat asuneet sillä seudulla vuosikymmeniä.

Kyllä  minä sain apua maalla vaikken tuntenut ihmisiä ennestään. Tosin meidän suku asunut seudulla jotain yli 100 vuotta, ja sukua oli yhä siellä, ehkä se auttoi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.

Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.

Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...

ap

Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?

Tekemällä kaupat. Toinen talo nyt jossa ei lähistöllä (reilu 100km) yhtään tuttua ennestään. Hyvin on ehtinyt tutustua myöhemminkin.

Suuria ikäluokkia?

Mun appivanhemmat on myös suuria ikäluokkia ja tekevät täysin pöhköjä äkkipäätöksiä aitoon hippihenkeen. Tylsien porvarillisten lastensa oletetaan sitten auttavan hädästä.

Jostain syystä sekä mieheni että minä (taiteilijaperheestä) ollaan liiankin vakavia ja harkitsevia.. merkillistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitää huolehtia omat lapset ja sitten omat vanhemmat, jotka taantuvat lapsiksi  =(

Niin ovat hetken sinut hoitaneet silloin kun olit itse lapsi. Ja omat vanhempansa. Näin se elämä vaan menee.

Jännästi tässä yhtälössä vain nämä vanhemmat päättävät asuinpaikan ja lasten pitäisi kaikissa elämänvaiheissa vain mukautua vanhempiensa päätöksiin?

Vierailija kirjoitti:

Ikäihmiset ovat hyvin erilaisia keskenään. Oma isäni on sellainen teräspappa, että nuoremmat voi jäädä kakkoseksi. Hoitaa edelleen itse polttopuidensa teon metsästä halkopinoon asti. Viljelee itse kaikki vihannekset ja juurekset lapsenlapsille asti, kalastaa ja ajelee autolla. Ikää on 80v. Ja asuu yksin omakotitalossa.

En voisi kuvitella hänen nököttävän kerrostalossa kaupungin keskustassa... Hänhän sekoaisi sellaisesta elämästä.

Minä olen valmis auttamaan häntä, kun hän apua tarvitsee. Nyt apuni rajoittuu hiusten leikkuuseen ja laskujen maksuun lähinnä.

Hän on minulle rakas ja hän on auttanut minua ja perhettäni lukemattomien tavoin vuosien varrella.

Meillä 30km välimatkaa, mutta tarvittaessa olen valmis vaikka asumaan väliaikaisesti hänen luonaan, jos avun tarve olisi päivittäistä. Samalla lailla apuaan olisi valmis tarjoamaan veljeni, mieheni, miniäni ja kaikki lapsenlapset.

Appiukko oli tuollainen 90v asti. Sitten kunto romahti, ei nyt yhdessä yössä, mutta yhden talven aikana. Iski aggressiivinen syöpä, ja se oli menoa sitten. Jäljelle jäi orpo piru anoppi, joka ei näe eikä kuule, eikä näköjään ymmärrä, vaikka näkisi tai kuulisi. Palveluasumiseen on pitkä jono, siivouspalvelun suostui ostamaan. Puoli vuotta tapeltiin siitä, että suostui ottamaan postilaatikon talon kulmalle, ettei tarvinnut enää köpötellä jäistä mäkeä tien varteen postilaatikolle. Kauppapalveluun ei suostu, enkä ymmärrä että miksi ei (maksaa tyttärelleen 2x enemmän siitä hyvästä, että tämä käy kaupassa), mitään ruokapalveluita ei todellakaan ottaisi, koska ruuassa olisi aina jotain vikaa...

Onneksi eivät asu korvessa, vaan hyvällä alueella, jossa menee kaupaksi pelkällä tontinhinnalla nää vanhat rötisköt. Täytyy kuitenkin odotella vähän aikaa, että kiinteistökauppa rauhottuu, nyt on ihan turha yrittää myydä (vaikka anopille se sopiikin, ihme kyllä).

Vierailija kirjoitti:

Joku tuolla ehdotti naapuriapua.

Meillä asuu naapurissa just tollanen avuton ja autoton vanha haaska. Tyttärensä soitteli ja pyysi, voitaisiinko käyttää kerran viikossa kaupassa ja katsoa vähän muutenkin sen perään. Ystävällisesti kieltäydyin ja annoin kunnan kotipalvelun puhelinnumeron.

Ei tässä ole aikaa eikä mielenkiintoa alkaa vielä toisten vanhempia huolehtimaan, kun itse eletään ruuhkavuosia. Jos ei pärjää kotonaan niin kuolkoot vaikka nälkään jos ei palvelutaloon muutto kiinnosta.

Sinuna todellakin toivoisin, ettet itse jonakin päivänä ole kuvaamasi "vanha haaska"... Häpeäisit!

Jos eivät pärjää, niin kuolkoot. Heillä on siihen oikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.

Ei kaikkialla toimi naapuriapu. Esim Pohjois-Pohjanmaalla kun 7v asuin niin ei sellaista tunnettu. Kerran joudun kilometrin päässä olevaa isäntää pyytämään käynnistämään autoni talvipakkasella. Suostui vastentahtoisesti, kun maksoin 20€. Edes rahalla tai vastavuoroisella avulla ei niin vaan ketään auttamaan saanut.

Minunkin kotini oli Pohjois-Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla. Kyllä meidän kylällä naapuriapu toimi hyvin. Meiltä lähdettiin apuun naapuriin vaikka keskellä yötä ja tavaroita lainattiin puolin ja toisin.

Kyllä maalaiskylissä on vielä paljon auttamishalua. Kaupungeista se on tainnut enemmänkin kadota, kun ei naapureita edes useinkaan tunneta. Yhden kerran olen Lauttasaaressa asuessani ostanut naapurin naiselta leipomukseen kupillisen sokeria. Siitäkin taitaa olla 30 vuotta aikaa. Eipä enää tulisi mieleen.

Talon ostamiseen ei tarvita kaupanvahvistajaa. Maan ostamiseen tarvitaan kaupanvahvistaja.

T. Kaksi taloa ostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei talon ostamiseen tarvita kaupanvahvistajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.

Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.

Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...

ap

Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?

Öh? Ostaa perikunnalta, josta kukaan ei asu lähelläkään, välittäjä ei ollut paikallinen.

ap

Öh? Ei käy kertaakaan edes pihassa, ei tutustu tontin rajoihin, ei selvitä naapureita ja tieoikeuksia, rasitteita, yhteisiä alueita jne.? Ei kysele naapureilta, onko yhteistä jätehuoltoa tai miten tiekunta toimii, voiko ostaa samantien oman pihan auraamisen? Sitä vain näkee netissä kuvan ja tekee kaupat?

Appivanhemmat ostaa pohautti talon. Kyllä.

Ei siinä montaa sekuntia mennyt.

Ap

Unohtivat sitten kaupanvahvistajan kokonaan, jos homma hoitui sekunneissa?

Tarvitaanhan. Näkee, että sä et koskaan ole taloa ostanut.

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitää huolehtia omat lapset ja sitten omat vanhemmat, jotka taantuvat lapsiksi  =(

Niinhän hekin ovat tehneet ja heidän vanhempansa, jne.

Vierailija kirjoitti:

Talon ostamiseen ei tarvita kaupanvahvistajaa. Maan ostamiseen tarvitaan kaupanvahvistaja.

T. Kaksi taloa ostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei talon ostamiseen tarvita kaupanvahvistajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.

Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.

Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...

ap

Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?

Öh? Ostaa perikunnalta, josta kukaan ei asu lähelläkään, välittäjä ei ollut paikallinen.

ap

Öh? Ei käy kertaakaan edes pihassa, ei tutustu tontin rajoihin, ei selvitä naapureita ja tieoikeuksia, rasitteita, yhteisiä alueita jne.? Ei kysele naapureilta, onko yhteistä jätehuoltoa tai miten tiekunta toimii, voiko ostaa samantien oman pihan auraamisen? Sitä vain näkee netissä kuvan ja tekee kaupat?

Appivanhemmat ostaa pohautti talon. Kyllä.

Ei siinä montaa sekuntia mennyt.

Ap

Unohtivat sitten kaupanvahvistajan kokonaan, jos homma hoitui sekunneissa?

Tarvitaanhan. Näkee, että sä et koskaan ole taloa ostanut.

Miten sä sen talon ostat ilman maata? Roikkuuko se ilmassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitää huolehtia omat lapset ja sitten omat vanhemmat, jotka taantuvat lapsiksi  =(

Niinhän hekin ovat tehneet ja heidän vanhempansa, jne.

No ei ainakaan nämä appivanhemmat ole ketään vanhemmistaan hoitaneet, koskaan. Apen äiti taisi kerran asua heillä kolme päivää. Lastensakin huolenpito on ollut hyvin epämääräistä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talon ostamiseen ei tarvita kaupanvahvistajaa. Maan ostamiseen tarvitaan kaupanvahvistaja.

T. Kaksi taloa ostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei talon ostamiseen tarvita kaupanvahvistajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.

Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.

Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...

ap

Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?

Öh? Ostaa perikunnalta, josta kukaan ei asu lähelläkään, välittäjä ei ollut paikallinen.

ap

Öh? Ei käy kertaakaan edes pihassa, ei tutustu tontin rajoihin, ei selvitä naapureita ja tieoikeuksia, rasitteita, yhteisiä alueita jne.? Ei kysele naapureilta, onko yhteistä jätehuoltoa tai miten tiekunta toimii, voiko ostaa samantien oman pihan auraamisen? Sitä vain näkee netissä kuvan ja tekee kaupat?

Appivanhemmat ostaa pohautti talon. Kyllä.

Ei siinä montaa sekuntia mennyt.

Ap

Unohtivat sitten kaupanvahvistajan kokonaan, jos homma hoitui sekunneissa?

Tarvitaanhan. Näkee, että sä et koskaan ole taloa ostanut.

Miten sä sen talon ostat ilman maata? Roikkuuko se ilmassa?

Kaupanvahvistajaa ei vissiin tarvita, mutta aika usein esimerkiksi pankki saattaa sellaisen kaupantekotilanteeseen vaatia. Muuten ohjeet löytyy maanmittauslaitokselta (onko se nykyään se digivirasto) : https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteistot-ja-kiinteistok…

Maalla ostetaan aina kiinteistö, taajamissa sitten voidaan ostaa kiinteistöosakeyhtiön asumiseen oikeuttava asunto-osake.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.

Ei kaikkialla toimi naapuriapu. Esim Pohjois-Pohjanmaalla kun 7v asuin niin ei sellaista tunnettu. Kerran joudun kilometrin päässä olevaa isäntää pyytämään käynnistämään autoni talvipakkasella. Suostui vastentahtoisesti, kun maksoin 20€. Edes rahalla tai vastavuoroisella avulla ei niin vaan ketään auttamaan saanut.

Minunkin kotini oli Pohjois-Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla. Kyllä meidän kylällä naapuriapu toimi hyvin. Meiltä lähdettiin apuun naapuriin vaikka keskellä yötä ja tavaroita lainattiin puolin ja toisin.

Kyllä maalaiskylissä on vielä paljon auttamishalua. Kaupungeista se on tainnut enemmänkin kadota, kun ei naapureita edes useinkaan tunneta. Yhden kerran olen Lauttasaaressa asuessani ostanut naapurin naiselta leipomukseen kupillisen sokeria. Siitäkin taitaa olla 30 vuotta aikaa. Eipä enää tulisi mieleen.

Maalla vaikuttaa usein paljon se, onko sieltä kotoisinkin. Jos on kaupungista muuttanut sinne, suhtautuminen voi olla aika nuivaa.