Lue keskustelun säännöt.
Appivanhemmat osti vanhan talon maalta kaukaa
05.04.2023 |
Nyt sitten appi sairastunut eikä ajokortiton anoppi pärjää siellä yksinään. Joka paikkaan pitkä matka, terveyskeskuksessa ei lääkäriä ja nyt pitäisi sännätä sinne.
Muutosta kinattiin kuukausi koska yritimme selittää että jos näin käy, anoppi on siellä nakelissa. Ei edes voi lähteä sieltä muualle, koska taloa pitää lämmittää, ettei putket jäädy.
Sinne on täältä monen tunnin matka.
Harasimme vastaan niin että otsasuonet oli haljeta mutta eihäb nämä järkeä kuunnelleet.
Suututtaa niin että pää räjähtää!
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He voivat laittaa viestin paikalliseen Facebook-ryhmään ja pyydellä sieltä apuja korvausta vastaan. Ja jos pitää päästä terveyskeskukseen, niin taksit kulkevat.
Niin, aika harva vanha osaa Facebookia käyttää....
Riippuu usein iästä, mutta jos ap:lla on vielä kotona asuvia lapsia, niin appivanhemmat tuskin ovat mitään 90-vuotiaita ja puolisokeita muistisairaita. Jos eivät käytä somea, heitä pitää opastaa siinä. Kyllä se sujuu vanhaltakin. Oma mummoni 87v käyttää paljon konetta.
Ja apua voi pyytää myös heidän puolestaan. Aivojen käyttö on sallittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se appi nyt sairastunut lyhyt- vai pitkäaikaisesti en tiedä mutta riippumatta siitä appivanhempien täytyy itse huomata voivatko asua valitsemassaan paikassa vai ei, eikä kuormittaa muita auttamaan asioissa jotta voisivat asua siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Paljon puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa kauemmas kaupungeista halvemmille alueille. Harva kuitenkin puhuu niistä kuluista, joita siitä syntyy yhteiskunnalle.
Kysykääpä joskus esimerkiksi taksikuskilta Kela-kyydeistä. Ei ole halpaa hommaa veronmaksajille, kun kuskataan ihmisiä syrjäseuduilta sairaalaan saamaan hoitoja. Yhdessä kyydissä palaa helposti enemmän rahaa kuin ihminen saisi kaupungissa asumistukea.
Halvimmat asunnot taitavat tällä hetkellä löytyä ihan pikkukaupungeista, joissa saattaa olla rollaattorikävelyetäisyydellä paremmat palvelut kuin isomman kaupungin lähiössä.
Esimerkkinä joku Varkauden Kommila, josta saa yksiön kymppitonnilla ja kaksion 20 tonnilla.
Asuinalueella on omat kaupat, apteekki, muitakin peruspalveluita tarjolla, joitakin erikoisliikkeitä jopa. Varkauden 24 h päivystävä terveyskeskus (+sairaala, sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto) noin 300 metrin päässä.
Toisaalta suuren kaupungin lähiössä kotiinsa saa tilattua kaiken tarpellisen, toisin kuin pikkukaupungissa ja kyllä lähiöistäkin yleensä löytyy kauppa, parturi, apteekki, pikaruokalaa jne. Lähes poikkeuksetta niiden läheisyydessä (alle 5km) myös sijaitsee suuri kauppakeskus ja julkiset liikenneyhteydet sinne ovat yleensä hyvät.
Kyllähän tuollainen Varkauteen muutto on taloudellisesti ajateltuna luultavasti se halvin tapa asua viimeiset eläkevuotensa, mutta eihän siellä sitten ole niiden peruspalveluiden lisäksi juurikaan muuta, kuten kulttuuria tai erikoissairaanhoitoa. Toisaalta tuollaista asuntoa ei voi myöskään pitää sijoituksena, eikä sellaista ole välttämättä lainkaan helppoa realisoida kun koittaa perinnönjaon aika, jos siis perijöiden asema ollenkaan kiinnostaa. Ja kyllähän se todella halpa asuntojen ja vuokrien hintataso jossain muuallakin yleensä näkyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä taas ketju täynnä tunnekylmiä ja epäempaattisia ihmisiä. Kyllä jokaisella on oikeus asua siellä missä haluaa elämänsä loppuun asti, eikä ketään voi pakottaa betonikuutioon vasten tahtoaan. Ja jos vanhat ihmiset silloin tällöin apua pyytävät, niin onko se nyt todella niin paha juttu? Täälläkin päivät pitkät kehutaan etätöillä, niin miksei voisi muuttaa vanhempiensa lähelle näiden viimeisten elinvuosien ajaksi? Hetkeksi voisi unohtaa omat itsekkäät ajatuksensa, ja välillä ajatella muitakin, edes omia vanhempiaan...
Muuttaa vanhempien lähelle? Nykyään kun lapset hankitaan melko myöhään, niin näillä vanhuksien lapsilla on vielä teini-ikäisiä (tai jopa nuorempia) lapsia. Aivan tosissasi nyt ehdotat, että repäisen lapset pois kaveri- ja harrastuskuvioistaan ja nostan kytkintä, "koska mummu nyt vaan oikeasti haluaa asua korvessa", jossa muuten mahdollisesti ei ole edes töitä. En koe itseäni itsekkääksi sen takia, että priorisoin lapset - ja myös itseni.
Ja vaikka ei olisikaan enää teini-ikäisiä tai nuorempia lapsia, kyllä silti on oikeus omaan elämään siellä, missä asuu. En kestä edes ajatusta, että pitäisi muuttaa takaisin sinne tuppukylään, josta olen aikoinaan onneksi pois päässyt.
Onpa outo kommentti. Jos vanhojen ei tarvitse muuttaa, niin miksi nuorten sitten tarvitsee?
Enemmän niillä nuorilla on niitä menoja yms.
T. mummo 70 +
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He voivat laittaa viestin paikalliseen Facebook-ryhmään ja pyydellä sieltä apuja korvausta vastaan. Ja jos pitää päästä terveyskeskukseen, niin taksit kulkevat.
Niin, aika harva vanha osaa Facebookia käyttää....
Riippuu usein iästä, mutta jos ap:lla on vielä kotona asuvia lapsia, niin appivanhemmat tuskin ovat mitään 90-vuotiaita ja puolisokeita muistisairaita. Jos eivät käytä somea, heitä pitää opastaa siinä. Kyllä se sujuu vanhaltakin. Oma mummoni 87v käyttää paljon konetta.
Ja apua voi pyytää myös heidän puolestaan. Aivojen käyttö on sallittu.
Minä en saa selvää, mitä oikein tarkoitat. Avun pyytäminen on ihan turhaa, jos ne vanhukset eivät suostu asiasta edes puhumaan. Siinä se kotihoito koputtelee oveen, kun kukaan ei tule edes avaamaan vaan huutelee oven läpi, että menkää pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se appi nyt sairastunut lyhyt- vai pitkäaikaisesti en tiedä mutta riippumatta siitä appivanhempien täytyy itse huomata voivatko asua valitsemassaan paikassa vai ei, eikä kuormittaa muita auttamaan asioissa jotta voisivat asua siellä.
Mahdoton sanoa vielä kun anopin lentää seinille itikanpistostakin.
Sairaalassa on. Sitä anoppi tuskin on valehdellut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He voivat laittaa viestin paikalliseen Facebook-ryhmään ja pyydellä sieltä apuja korvausta vastaan. Ja jos pitää päästä terveyskeskukseen, niin taksit kulkevat.
Niin, aika harva vanha osaa Facebookia käyttää....
Riippuu usein iästä, mutta jos ap:lla on vielä kotona asuvia lapsia, niin appivanhemmat tuskin ovat mitään 90-vuotiaita ja puolisokeita muistisairaita. Jos eivät käytä somea, heitä pitää opastaa siinä. Kyllä se sujuu vanhaltakin. Oma mummoni 87v käyttää paljon konetta.
Ja apua voi pyytää myös heidän puolestaan. Aivojen käyttö on sallittu.
Minä en saa selvää, mitä oikein tarkoitat. Avun pyytäminen on ihan turhaa, jos ne vanhukset eivät suostu asiasta edes puhumaan. Siinä se kotihoito koputtelee oveen, kun kukaan ei tule edes avaamaan vaan huutelee oven läpi, että menkää pois.
Mun yhdellä koulukaverilla oli näin.
Ainoa lapsi (veli kuollut), varakkaat vanhemmat.
Kenenkään muun apu ei kelvannut kuin tämän mun tuttuni. Oma terveys alkoi reistailla stressistå ja sanoi ihan suoraan että vanhempien kuolema oli helpotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Paljon puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa kauemmas kaupungeista halvemmille alueille. Harva kuitenkin puhuu niistä kuluista, joita siitä syntyy yhteiskunnalle.
Kysykääpä joskus esimerkiksi taksikuskilta Kela-kyydeistä. Ei ole halpaa hommaa veronmaksajille, kun kuskataan ihmisiä syrjäseuduilta sairaalaan saamaan hoitoja. Yhdessä kyydissä palaa helposti enemmän rahaa kuin ihminen saisi kaupungissa asumistukea.
Halvimmat asunnot taitavat tällä hetkellä löytyä ihan pikkukaupungeista, joissa saattaa olla rollaattorikävelyetäisyydellä paremmat palvelut kuin isomman kaupungin lähiössä.
Esimerkkinä joku Varkauden Kommila, josta saa yksiön kymppitonnilla ja kaksion 20 tonnilla.
Asuinalueella on omat kaupat, apteekki, muitakin peruspalveluita tarjolla, joitakin erikoisliikkeitä jopa. Varkauden 24 h päivystävä terveyskeskus (+sairaala, sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto) noin 300 metrin päässä.
Toisaalta suuren kaupungin lähiössä kotiinsa saa tilattua kaiken tarpellisen, toisin kuin pikkukaupungissa ja kyllä lähiöistäkin yleensä löytyy kauppa, parturi, apteekki, pikaruokalaa jne. Lähes poikkeuksetta niiden läheisyydessä (alle 5km) myös sijaitsee suuri kauppakeskus ja julkiset liikenneyhteydet sinne ovat yleensä hyvät.
Kyllähän tuollainen Varkauteen muutto on taloudellisesti ajateltuna luultavasti se halvin tapa asua viimeiset eläkevuotensa, mutta eihän siellä sitten ole niiden peruspalveluiden lisäksi juurikaan muuta, kuten kulttuuria tai erikoissairaanhoitoa. Toisaalta tuollaista asuntoa ei voi myöskään pitää sijoituksena, eikä sellaista ole välttämättä lainkaan helppoa realisoida kun koittaa perinnönjaon aika, jos siis perijöiden asema ollenkaan kiinnostaa. Ja kyllähän se todella halpa asuntojen ja vuokrien hintataso jossain muuallakin yleensä näkyy.
Toisaalta monelle tuollainen Varkaus voisi olla esimerkiksi viimeisten elinvuosien ajaksi hyväkin vaihtoehto, koska ainakin tuossa esimerkkitapauksessa taitaa aika kattavat terveyspalvelut löytyä juuri tuosta terveyskeskus-sairaala -kompleksista. Ja voisin kuvitella, että jonot eivät ole välttämättä ihan samaa luokkaa kuin jossakin Jorvissa.
Jos sattuu asumaan esimerkiksi kalliimmassa asunnossa jonka saa kaupaksi, ja sen jälkeen ostaa tuollaisen halvan asunnon esim. Kommilasta, niin raha jää varmaan aika hyvä määrä käteen esimerkiksi erilaisten palveluiden ostamista varten. Jos ei ajatella asunnon jälleenmyyntiarvoa, on tuollaisessa esimerkiksi 1960-luvulla rakennetussa elementtikerrostalossa aika lailla samanlaista asua, sijaitsi se sitten Lauttasaaressa tai Kommilassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Paljon puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa kauemmas kaupungeista halvemmille alueille. Harva kuitenkin puhuu niistä kuluista, joita siitä syntyy yhteiskunnalle.
Kysykääpä joskus esimerkiksi taksikuskilta Kela-kyydeistä. Ei ole halpaa hommaa veronmaksajille, kun kuskataan ihmisiä syrjäseuduilta sairaalaan saamaan hoitoja. Yhdessä kyydissä palaa helposti enemmän rahaa kuin ihminen saisi kaupungissa asumistukea.
Halvimmat asunnot taitavat tällä hetkellä löytyä ihan pikkukaupungeista, joissa saattaa olla rollaattorikävelyetäisyydellä paremmat palvelut kuin isomman kaupungin lähiössä.
Esimerkkinä joku Varkauden Kommila, josta saa yksiön kymppitonnilla ja kaksion 20 tonnilla.
Asuinalueella on omat kaupat, apteekki, muitakin peruspalveluita tarjolla, joitakin erikoisliikkeitä jopa. Varkauden 24 h päivystävä terveyskeskus (+sairaala, sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto) noin 300 metrin päässä.
Toisaalta suuren kaupungin lähiössä kotiinsa saa tilattua kaiken tarpellisen, toisin kuin pikkukaupungissa ja kyllä lähiöistäkin yleensä löytyy kauppa, parturi, apteekki, pikaruokalaa jne. Lähes poikkeuksetta niiden läheisyydessä (alle 5km) myös sijaitsee suuri kauppakeskus ja julkiset liikenneyhteydet sinne ovat yleensä hyvät.
Kyllähän tuollainen Varkauteen muutto on taloudellisesti ajateltuna luultavasti se halvin tapa asua viimeiset eläkevuotensa, mutta eihän siellä sitten ole niiden peruspalveluiden lisäksi juurikaan muuta, kuten kulttuuria tai erikoissairaanhoitoa. Toisaalta tuollaista asuntoa ei voi myöskään pitää sijoituksena, eikä sellaista ole välttämättä lainkaan helppoa realisoida kun koittaa perinnönjaon aika, jos siis perijöiden asema ollenkaan kiinnostaa. Ja kyllähän se todella halpa asuntojen ja vuokrien hintataso jossain muuallakin yleensä näkyy.
Jaa miksei pienissä kaupungeissa saisi tilattua kotiovelleen asioita? Pikkukaupungeissahan palvelun taso on yleensä parempaa, kun ne vakiasiakkaat käy kauppiaille tutuiksi. Kulttuuria on joo vähemmän ja erikoissairaanhoitoon päästäkseen pitää ottaa se kelataksi taikka bussi. Tosin niin pitää sieltä lähiöstäkin. Varkaudesta ajaa tunnissa KYSille, myös julkisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Paljon puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa kauemmas kaupungeista halvemmille alueille. Harva kuitenkin puhuu niistä kuluista, joita siitä syntyy yhteiskunnalle.
Kysykääpä joskus esimerkiksi taksikuskilta Kela-kyydeistä. Ei ole halpaa hommaa veronmaksajille, kun kuskataan ihmisiä syrjäseuduilta sairaalaan saamaan hoitoja. Yhdessä kyydissä palaa helposti enemmän rahaa kuin ihminen saisi kaupungissa asumistukea.
Halvimmat asunnot taitavat tällä hetkellä löytyä ihan pikkukaupungeista, joissa saattaa olla rollaattorikävelyetäisyydellä paremmat palvelut kuin isomman kaupungin lähiössä.
Esimerkkinä joku Varkauden Kommila, josta saa yksiön kymppitonnilla ja kaksion 20 tonnilla.
Asuinalueella on omat kaupat, apteekki, muitakin peruspalveluita tarjolla, joitakin erikoisliikkeitä jopa. Varkauden 24 h päivystävä terveyskeskus (+sairaala, sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto) noin 300 metrin päässä.
Toisaalta suuren kaupungin lähiössä kotiinsa saa tilattua kaiken tarpellisen, toisin kuin pikkukaupungissa ja kyllä lähiöistäkin yleensä löytyy kauppa, parturi, apteekki, pikaruokalaa jne. Lähes poikkeuksetta niiden läheisyydessä (alle 5km) myös sijaitsee suuri kauppakeskus ja julkiset liikenneyhteydet sinne ovat yleensä hyvät.
Kyllähän tuollainen Varkauteen muutto on taloudellisesti ajateltuna luultavasti se halvin tapa asua viimeiset eläkevuotensa, mutta eihän siellä sitten ole niiden peruspalveluiden lisäksi juurikaan muuta, kuten kulttuuria tai erikoissairaanhoitoa. Toisaalta tuollaista asuntoa ei voi myöskään pitää sijoituksena, eikä sellaista ole välttämättä lainkaan helppoa realisoida kun koittaa perinnönjaon aika, jos siis perijöiden asema ollenkaan kiinnostaa. Ja kyllähän se todella halpa asuntojen ja vuokrien hintataso jossain muuallakin yleensä näkyy.
Jaa miksei pienissä kaupungeissa saisi tilattua kotiovelleen asioita? Pikkukaupungeissahan palvelun taso on yleensä parempaa, kun ne vakiasiakkaat käy kauppiaille tutuiksi. Kulttuuria on joo vähemmän ja erikoissairaanhoitoon päästäkseen pitää ottaa se kelataksi taikka bussi. Tosin niin pitää sieltä lähiöstäkin. Varkaudesta ajaa tunnissa KYSille, myös julkisilla.
No esimerkiksi korona-aikana ei saanut tilattua kotiin meidän mökkikaupungissa. Keräyksen sai ja sen sai hakea mutta kotiin toimitusta ei ollut vaikka siellä on Prisma ja Cittari. Ja useampi kookauppias. Vain Prismassa oli se tilausmahdollisuus.
Tuntuu kyllä hullulta lukea näistä vaativista vanhuksista kaukaisissa kodeissaan.
Olen itsekin jo melko iäkäs, mutta en ole koskaan edellyttänyt aikuisilta lapsiltani yhtään mitään. He elävät omaa elämäänsä, tekevät omat ratkaisunsa, ja minä vastaavasti omaani.
Olen varmasti tehnyt heidän mielestään erikoisia ratkaisuja, mm. asumisen suhteen, mutta mitäpä heillä olisi siihen sanomista, kun emme vastuuta toisiamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käy tarkastamassa tilanne joulun aikaan. kyllä ne asiat siiheksi selviää, koska pakkohan on vain maksaa veroja ja kuolla. ei siis tarvitse aikuisia paapoa. kyllä ne tietävät mitä tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Paljon puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa kauemmas kaupungeista halvemmille alueille. Harva kuitenkin puhuu niistä kuluista, joita siitä syntyy yhteiskunnalle.
Kysykääpä joskus esimerkiksi taksikuskilta Kela-kyydeistä. Ei ole halpaa hommaa veronmaksajille, kun kuskataan ihmisiä syrjäseuduilta sairaalaan saamaan hoitoja. Yhdessä kyydissä palaa helposti enemmän rahaa kuin ihminen saisi kaupungissa asumistukea.
Halvimmat asunnot taitavat tällä hetkellä löytyä ihan pikkukaupungeista, joissa saattaa olla rollaattorikävelyetäisyydellä paremmat palvelut kuin isomman kaupungin lähiössä.
Esimerkkinä joku Varkauden Kommila, josta saa yksiön kymppitonnilla ja kaksion 20 tonnilla.
Asuinalueella on omat kaupat, apteekki, muitakin peruspalveluita tarjolla, joitakin erikoisliikkeitä jopa. Varkauden 24 h päivystävä terveyskeskus (+sairaala, sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto) noin 300 metrin päässä.
Toisaalta suuren kaupungin lähiössä kotiinsa saa tilattua kaiken tarpellisen, toisin kuin pikkukaupungissa ja kyllä lähiöistäkin yleensä löytyy kauppa, parturi, apteekki, pikaruokalaa jne. Lähes poikkeuksetta niiden läheisyydessä (alle 5km) myös sijaitsee suuri kauppakeskus ja julkiset liikenneyhteydet sinne ovat yleensä hyvät.
Kyllähän tuollainen Varkauteen muutto on taloudellisesti ajateltuna luultavasti se halvin tapa asua viimeiset eläkevuotensa, mutta eihän siellä sitten ole niiden peruspalveluiden lisäksi juurikaan muuta, kuten kulttuuria tai erikoissairaanhoitoa. Toisaalta tuollaista asuntoa ei voi myöskään pitää sijoituksena, eikä sellaista ole välttämättä lainkaan helppoa realisoida kun koittaa perinnönjaon aika, jos siis perijöiden asema ollenkaan kiinnostaa. Ja kyllähän se todella halpa asuntojen ja vuokrien hintataso jossain muuallakin yleensä näkyy.
Jaa miksei pienissä kaupungeissa saisi tilattua kotiovelleen asioita? Pikkukaupungeissahan palvelun taso on yleensä parempaa, kun ne vakiasiakkaat käy kauppiaille tutuiksi. Kulttuuria on joo vähemmän ja erikoissairaanhoitoon päästäkseen pitää ottaa se kelataksi taikka bussi. Tosin niin pitää sieltä lähiöstäkin. Varkaudesta ajaa tunnissa KYSille, myös julkisilla.
No esimerkiksi korona-aikana ei saanut tilattua kotiin meidän mökkikaupungissa. Keräyksen sai ja sen sai hakea mutta kotiin toimitusta ei ollut vaikka siellä on Prisma ja Cittari. Ja useampi kookauppias. Vain Prismassa oli se tilausmahdollisuus.
Kysyittekö sattumoisin joltain k-kaupalta kuljetusmahdollisuutta? Toki jollekin kauempana olevalle mökille ei varmasti saa, mutta lähiseudun asukkaille voi hyvinkin olla sovittavissa, vaikkei nettikaupasta saisikaan klikkailtua. Eikä saa meille lähiöönkään kotiinkuljetusta Prismasta eikä Cittarista, vain lähimmistä pienistä kaupoista sais kotiovelle ruuat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Kapanteri.- kirjoitti:
Lämmitys ja vesi kirjoitti:
Meillä mummu pappa rakensi metsään talon kävivät kauppa autolla pitkä matka lopulta oli siirryttävä palvelutalon vuokra asuntoon lähemmäs terveyden hoitajaa ja alkoi siivoaminen vaikeutua kun näkö alkoi mennä ja oli helpompi peseytyä lämmin suihku kuin saunassa pihalla.
Pitäisi miettiä riittävän ajoissa ja hommata esteetön liikkuminen kunnossa ollessa ja kerrostalossa varmistaa, että pyörätuolilla pääsee hissiin.
Asun kerrostalossa jossa ei ole hissiä.Naapuri ei ole noin 2 tai 3 vuoteen poistunut asunnostaan mutta kotihoito käy päivittäin tarkistamassa tilanteen ja hoitamassa asukasta.
Noniin, tämäkö sitten on taas sitä järkevää rahankäyttöä yhteiskunnan kannalta. Kyllä näissä tapauksissa pitäisi olls joku ukaasi, että vuoden loppuun mennessä muuttaa hissilliseen taloon tai loppuu kotihoito kokonaan.
Eiköhän se ole niin että nämä joilla on kotihoito myös maksavat siitä. En ole koskaan kuullut että se olisi ilmaista.
Joillekin se on jopa ilmaista. Maksut menevät tulojen ja kotihoitoon käytetyn ajan perusteella. Hyvin pienituloisella se voi olla jopa ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä taas ketju täynnä tunnekylmiä ja epäempaattisia ihmisiä. Kyllä jokaisella on oikeus asua siellä missä haluaa elämänsä loppuun asti, eikä ketään voi pakottaa betonikuutioon vasten tahtoaan. Ja jos vanhat ihmiset silloin tällöin apua pyytävät, niin onko se nyt todella niin paha juttu? Täälläkin päivät pitkät kehutaan etätöillä, niin miksei voisi muuttaa vanhempiensa lähelle näiden viimeisten elinvuosien ajaksi? Hetkeksi voisi unohtaa omat itsekkäät ajatuksensa, ja välillä ajatella muitakin, edes omia vanhempiaan...
Muuttaa vanhempien lähelle? Nykyään kun lapset hankitaan melko myöhään, niin näillä vanhuksien lapsilla on vielä teini-ikäisiä (tai jopa nuorempia) lapsia. Aivan tosissasi nyt ehdotat, että repäisen lapset pois kaveri- ja harrastuskuvioistaan ja nostan kytkintä, "koska mummu nyt vaan oikeasti haluaa asua korvessa", jossa muuten mahdollisesti ei ole edes töitä. En koe itseäni itsekkääksi sen takia, että priorisoin lapset - ja myös itseni.
Ja vaikka ei olisikaan enää teini-ikäisiä tai nuorempia lapsia, kyllä silti on oikeus omaan elämään siellä, missä asuu. En kestä edes ajatusta, että pitäisi muuttaa takaisin sinne tuppukylään, josta olen aikoinaan onneksi pois päässyt.
Onpa outo kommentti. Jos vanhojen ei tarvitse muuttaa, niin miksi nuorten sitten tarvitsee?
Enemmän niillä nuorilla on niitä menoja yms.
T. mummo 70 +
Luepa nyt se keskusteluketju uudestaan, mihin vastasit. Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta ei tulisi mieleenikään muuttaa pikkukylään, jossa vanha äitini asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä taas ketju täynnä tunnekylmiä ja epäempaattisia ihmisiä. Kyllä jokaisella on oikeus asua siellä missä haluaa elämänsä loppuun asti, eikä ketään voi pakottaa betonikuutioon vasten tahtoaan. Ja jos vanhat ihmiset silloin tällöin apua pyytävät, niin onko se nyt todella niin paha juttu? Täälläkin päivät pitkät kehutaan etätöillä, niin miksei voisi muuttaa vanhempiensa lähelle näiden viimeisten elinvuosien ajaksi? Hetkeksi voisi unohtaa omat itsekkäät ajatuksensa, ja välillä ajatella muitakin, edes omia vanhempiaan...
Sinä sanoit hyvin "kyllä jokaisella on oikeus asua siellä missä haluaa". Minäkin haluan asua omassa kodissani oman puolison kanssa. Eläminen kerrostalossa on helppoa, ei tarvitse tuskailla vanhan öljykattilan kanssa, ei tehdä lumitöitä, että pääsee postilaatikolle, ei kitkeä kukkapenkkejä tai kerätä viinimarjoja ja vessanpytyn vuotaessa riittää soitto huoltoyhtiöön. Omat lapsemme ovat onnekkaita.
Jokainen saa valita asuinpaikkansa, tietenkin, mutta epäilemättä joitakin rajoittavia kriteerejä on ihan pakko asettaa. Esimerkiksi pitkäaikaissairaan, jatkuvasti apua tarvitsevan vanhuksen ei kannata muuttaa johonkin Ilomantsin Jorhonkorpeen tai vaikka Utöhön, joista ei pääse esimerkiksi lääketieteellisen avun pariin helpolla.
Jokainen toki saa muuttaa asumaan vaikka Inarijärven saareen, jos vaan on riittävästi pätäkkää kustantaakseen itselleen tarvittavan avun ja hoivan juuri sinne, missä itse valitsee asua. Mutta silloin ei voi heittäytyä sukulaisten ja naapurien avun varaan, vaan valintojen seurauksien kanssa on vaan elettävä.
Taksilla pääsee ja kauppa tuo tavarat. Ei ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Paljon puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa kauemmas kaupungeista halvemmille alueille. Harva kuitenkin puhuu niistä kuluista, joita siitä syntyy yhteiskunnalle.
Kysykääpä joskus esimerkiksi taksikuskilta Kela-kyydeistä. Ei ole halpaa hommaa veronmaksajille, kun kuskataan ihmisiä syrjäseuduilta sairaalaan saamaan hoitoja. Yhdessä kyydissä palaa helposti enemmän rahaa kuin ihminen saisi kaupungissa asumistukea.
Halvimmat asunnot taitavat tällä hetkellä löytyä ihan pikkukaupungeista, joissa saattaa olla rollaattorikävelyetäisyydellä paremmat palvelut kuin isomman kaupungin lähiössä.
Esimerkkinä joku Varkauden Kommila, josta saa yksiön kymppitonnilla ja kaksion 20 tonnilla.
Asuinalueella on omat kaupat, apteekki, muitakin peruspalveluita tarjolla, joitakin erikoisliikkeitä jopa. Varkauden 24 h päivystävä terveyskeskus (+sairaala, sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto) noin 300 metrin päässä.
Toisaalta suuren kaupungin lähiössä kotiinsa saa tilattua kaiken tarpellisen, toisin kuin pikkukaupungissa ja kyllä lähiöistäkin yleensä löytyy kauppa, parturi, apteekki, pikaruokalaa jne. Lähes poikkeuksetta niiden läheisyydessä (alle 5km) myös sijaitsee suuri kauppakeskus ja julkiset liikenneyhteydet sinne ovat yleensä hyvät.
Kyllähän tuollainen Varkauteen muutto on taloudellisesti ajateltuna luultavasti se halvin tapa asua viimeiset eläkevuotensa, mutta eihän siellä sitten ole niiden peruspalveluiden lisäksi juurikaan muuta, kuten kulttuuria tai erikoissairaanhoitoa. Toisaalta tuollaista asuntoa ei voi myöskään pitää sijoituksena, eikä sellaista ole välttämättä lainkaan helppoa realisoida kun koittaa perinnönjaon aika, jos siis perijöiden asema ollenkaan kiinnostaa. Ja kyllähän se todella halpa asuntojen ja vuokrien hintataso jossain muuallakin yleensä näkyy.
Jaa miksei pienissä kaupungeissa saisi tilattua kotiovelleen asioita? Pikkukaupungeissahan palvelun taso on yleensä parempaa, kun ne vakiasiakkaat käy kauppiaille tutuiksi. Kulttuuria on joo vähemmän ja erikoissairaanhoitoon päästäkseen pitää ottaa se kelataksi taikka bussi. Tosin niin pitää sieltä lähiöstäkin. Varkaudesta ajaa tunnissa KYSille, myös julkisilla.
No esimerkiksi korona-aikana ei saanut tilattua kotiin meidän mökkikaupungissa. Keräyksen sai ja sen sai hakea mutta kotiin toimitusta ei ollut vaikka siellä on Prisma ja Cittari. Ja useampi kookauppias. Vain Prismassa oli se tilausmahdollisuus.
Kysyittekö sattumoisin joltain k-kaupalta kuljetusmahdollisuutta? Toki jollekin kauempana olevalle mökille ei varmasti saa, mutta lähiseudun asukkaille voi hyvinkin olla sovittavissa, vaikkei nettikaupasta saisikaan klikkailtua. Eikä saa meille lähiöönkään kotiinkuljetusta Prismasta eikä Cittarista, vain lähimmistä pienistä kaupoista sais kotiovelle ruuat.
Seurasin useampaa paikallista Facebook-ryhmää joissa ne kaikki vaihtoehdot käytiin läpi moneen kertaan.
Ainoa pikkukauppa joka vei mummeleille (ei kaikille) oli 40 kilsan päässä meidän mökiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä taas ketju täynnä tunnekylmiä ja epäempaattisia ihmisiä. Kyllä jokaisella on oikeus asua siellä missä haluaa elämänsä loppuun asti, eikä ketään voi pakottaa betonikuutioon vasten tahtoaan. Ja jos vanhat ihmiset silloin tällöin apua pyytävät, niin onko se nyt todella niin paha juttu? Täälläkin päivät pitkät kehutaan etätöillä, niin miksei voisi muuttaa vanhempiensa lähelle näiden viimeisten elinvuosien ajaksi? Hetkeksi voisi unohtaa omat itsekkäät ajatuksensa, ja välillä ajatella muitakin, edes omia vanhempiaan...
Muuttaa vanhempien lähelle? Nykyään kun lapset hankitaan melko myöhään, niin näillä vanhuksien lapsilla on vielä teini-ikäisiä (tai jopa nuorempia) lapsia. Aivan tosissasi nyt ehdotat, että repäisen lapset pois kaveri- ja harrastuskuvioistaan ja nostan kytkintä, "koska mummu nyt vaan oikeasti haluaa asua korvessa", jossa muuten mahdollisesti ei ole edes töitä. En koe itseäni itsekkääksi sen takia, että priorisoin lapset - ja myös itseni.
Että oikeasti aikuisen perheellisen ihmisen pitäisi vielä muuttaa vanhempiensa kanssa jonnekin skutsiin? Missä näitten vanhemmistaan huolehtivien lasten oikeus päättää oma asuinpaikkansa?
Näitäkin vanhuksia on, jotka parhaassa tapauksessa vaativat aikuisen (perheellisen!) lapsensa muuttavan luokseen, hylkäämään työpaikkansa ja perheensä, ja alkamaan omaishoitajakseen!
Työkaverini kertoi, että hänen huonosti liikkuva äitinsä alkoi vaatia, että hän muuttaisi hoitamaan häntä, toisin sanoen elämään omaishoidon tuella äitinsä luona maaseudulla. Työkaverini oli (tietysti) töissä pitkäaikaisessa työpaikassa, kotona hänellä asui yksi aikuistuva lapsi ja puoliso. Mutta mitäpä siitä, hehän voisivat tulla sitten mummilaan viikonlopuiksi, ja puolisokin voisi samalla tehdä vaikka kaikenlaisia pieniä remontteja; perinnöksihän se talo jäisi, ja olisipahan sitten paremmassa kunnossa..
Onneksi työkaveri ymmärsi ja kykeni laittamaan rajat äidilleen, nyt mummi kai sitten sai senioriasunnon kirkonkylältä, jossa kotihoidon avulla pärjää hyvin ja pääsee esteettömässä kodissa paremmin liikkumaan, mutta on katkera, kun ei se kiittämätön tytär sen vertaa voinut häntä auttaa.. ja kuulemma kai tulevaksi kesäksi aikoo taas muuttaa vanhaan taloon, joka on ollut talven ajan jollakin +10 ylläpitolämmöllä, osittain kylmillään; onhan tyttärellä kesäloma..
Ei he ymmärrä mitään tuollaisesta.
Me menemme sinne koska olen päättänyt että käyttäydymme hwitä kohtaan tiukasti kuten muutenkin toimisimme. Emme yli emme ali.
Käymme katsomassa sitä appea sairaalassa, katsomme että anopilla on ruokaa.
Panemme hänet selvittämään tilannetta ja teemme selväksi että me emme siellä ala ravata tai hoitaa mitään hänen puolestaan.
Heidän kanssaan on ihan turha keskusrella tai vääntää. Ei se mene perille kuitenkaan.
En ala ainoaa elämääni siihen käyttämään.