Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huomenna, kellokeskiviikkona, on perinteinen päivä jolloin lehmät on päästetty ulos navetoista
04.04.2023 |
Kellokeskiviikko on vanha perinteinen päivä jolloin koko talven sisällä navetoissa viettäneet lehmät päästettiin pitkän talven jälkeen ulos laitumille ja lehmien kaulaan kiinnitettiin kellot mistä keskiviikon nimitys tulee. Tämän jälkeen lehmät päästettiin kirmaamaan silmuilla olevista koivuista valmistetun kejun läpi ja piiskatti vihreillä pihlajanoksilla, jotta karjasta lähti pahat henget ja puhdistui.
Kommentit (26)
Tropiikissa? Meillä päästetään juhannuksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tropiikissa? Meillä päästetään juhannuksen jälkeen
Ihan kuule Suomessa. Meillä tehtiin kotitilalla näin vielä silloin kun olin lapsi ja sain itse olla katsomassa kun vanhemmat suoritti karjanpäästön ja lehmät ja vasikat kirmasi ulos navetasta. Tämän jälkeen käytiin sitten vielä katsomassa että joko jossain näkyisi leskenlehtiä ja odotettiin kauppa-autoa.
Suomalaiset perinteet on ihan typeriä ja suurin osa järjetöntä hhölynpölyä.
Höpsis. Meillä laitettiin tyypillisesti lehmät ulos samana päivänä kuin koulu loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ne kyllä paleltuvat, vaikka saattaahan se olla aika eksoottista painella hangessa, pienessä pakkasessa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsbergin mukaan kellot eivät kuitenkaan liity karjaan, vaan kirkonkelloihin. Ruotsissa päivä tunnetaan nimellä dymmel-onsdag. Siellä nimitys viittaa tapaan soittaa kirkonkelloja vaimennettuina. Sitä kautta nimitys on sujahtanut myös suomenkieleen – varsinkin kun kellokeskiviikossa on mukava alkusointu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tropiikissa? Meillä päästetään juhannuksen jälkeen
Ihan kuule Suomessa. Meillä tehtiin kotitilalla näin vielä silloin kun olin lapsi ja sain itse olla katsomassa kun vanhemmat suoritti karjanpäästön ja lehmät ja vasikat kirmasi ulos navetasta. Tämän jälkeen käytiin sitten vielä katsomassa että joko jossain näkyisi leskenlehtiä ja odotettiin kauppa-autoa.
Perälapissa ei ole edes vielä kevät ja luntakin varmaa pari metriä. Ei tähän aikaa ole Suomessa vielä mitään lehmiä päästelty laitumille.
Vierailija kirjoitti:
Miksei tähän tapaan liity alastonta naista?
Tapaan kuuluu "pyllytys". Nainen oli hajasäärin tuon navetan oven yllä josta lehmäset päästettiin ulos.
Lehmät pyllytettiin koska naisen värkki oli väkevä voima!
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3006320
Lainaus:
Pulkkinen kertoo, että ajatus naisen sukupuolisen energian voimasta selittää monet karhun varalta tehdyt taiat. Savossakin oli vielä 1900-luvun alussa tapana, että kun karjaa laskettiin keväällä ensimmäisen kerran ulos navetasta, navetan ulko-oven tai karjakujan päällä seisoi emäntä hame päällä ja vippasi omaa vettään eläinten päälle. Naisen haaravälin uskottiin suojaavan lehmät pedoilta, niin karhuilta kuin torvihänniltä eli susiltakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on liian kylmä lehmille eikä kessälläkään ole kuin joku yhden kuukauden pätkä jolloin Suomessakin on tarpeeksi lämmin että uskaltaa päätää karjan pihatosta ulos. Ne ovat lämpimien seutujen elikoita alueelta, jossa on ainakin 30 astetta lämmintä ympärivuoden.
Vierailija kirjoitti:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsbergin mukaan kellot eivät kuitenkaan liity karjaan, vaan kirkonkelloihin. Ruotsissa päivä tunnetaan nimellä dymmel-onsdag. Siellä nimitys viittaa tapaan soittaa kirkonkelloja vaimennettuina. Sitä kautta nimitys on sujahtanut myös suomenkieleen – varsinkin kun kellokeskiviikossa on mukava alkusointu.
Nyt meni väärin. Kansanperinteen mukaan:
"Kellokeskiviikkona lehmille laitettiin kellot kaulaan. Karja päästettiin siis ensimmäistä kertaa ulos kirmaamaan kello kaulassa."
"Kellokeskiviikon kohokohtana koko talven navetassa viettänyt karja pääsi ulos ja sai kellot kaulaansa."
https://www.kaleva.fi/malkamaanantaista-sukkasunnuntaihin-mista-paasiai…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpö höpö. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee enemmän kuin kuukauden verran, olisi täydellistä hölmöyttä sitoa laitumelle lasku kellokeskiviikkoon. Puhumattakaan siitä, että kevät ei tule joka vuosi samassa tahdissa.
Onko näin. Mielestäni Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan lehmät pääsevät laitumille vasta toukokuun puolella. Hauska tapahtuma sinänsä, ovat niin iloisia kun pääsevät ulos : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsbergin mukaan kellot eivät kuitenkaan liity karjaan, vaan kirkonkelloihin. Ruotsissa päivä tunnetaan nimellä dymmel-onsdag. Siellä nimitys viittaa tapaan soittaa kirkonkelloja vaimennettuina. Sitä kautta nimitys on sujahtanut myös suomenkieleen – varsinkin kun kellokeskiviikossa on mukava alkusointu.
Nyt meni väärin. Kansanperinteen mukaan:
"Kellokeskiviikkona lehmille laitettiin kellot kaulaan. Karja päästettiin siis ensimmäistä kertaa ulos kirmaamaan kello kaulassa."
"Kellokeskiviikon kohokohtana koko talven navetassa viettänyt karja pääsi ulos ja sai kellot kaulaansa."
https://www.kaleva.fi/malkamaanantaista-sukkasunnuntaihin-mista-paasiai…
Luotan kyllä enemmän arvostettuun tutkijaan ja professoriin kuin toimittajien lähteistämättömään juttuun.
Kellokeskoviikkona karjalle kello kaulaan, että tottuvat sen ääneen ja osaavat kesällä seurata omaa kellokastaan - ei ulospäästöä vielä tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsbergin mukaan kellot eivät kuitenkaan liity karjaan, vaan kirkonkelloihin. Ruotsissa päivä tunnetaan nimellä dymmel-onsdag. Siellä nimitys viittaa tapaan soittaa kirkonkelloja vaimennettuina. Sitä kautta nimitys on sujahtanut myös suomenkieleen – varsinkin kun kellokeskiviikossa on mukava alkusointu.
Nyt meni väärin. Kansanperinteen mukaan:
"Kellokeskiviikkona lehmille laitettiin kellot kaulaan. Karja päästettiin siis ensimmäistä kertaa ulos kirmaamaan kello kaulassa."
"Kellokeskiviikon kohokohtana koko talven navetassa viettänyt karja pääsi ulos ja sai kellot kaulaansa."
https://www.kaleva.fi/malkamaanantaista-sukkasunnuntaihin-mista-paasiai…
Luotan kyllä enemmän arvostettuun tutkijaan ja professoriin kuin toimittajien lähteistämättömään juttuun.
No uskotko sitten ennemmin tutkijaa vai aikalaislähdettä?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/08/kevattaioilla-karjaonnea-ja-ka…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsbergin mukaan kellot eivät kuitenkaan liity karjaan, vaan kirkonkelloihin. Ruotsissa päivä tunnetaan nimellä dymmel-onsdag. Siellä nimitys viittaa tapaan soittaa kirkonkelloja vaimennettuina. Sitä kautta nimitys on sujahtanut myös suomenkieleen – varsinkin kun kellokeskiviikossa on mukava alkusointu.
Nyt meni väärin. Kansanperinteen mukaan:
"Kellokeskiviikkona lehmille laitettiin kellot kaulaan. Karja päästettiin siis ensimmäistä kertaa ulos kirmaamaan kello kaulassa."
"Kellokeskiviikon kohokohtana koko talven navetassa viettänyt karja pääsi ulos ja sai kellot kaulaansa."
https://www.kaleva.fi/malkamaanantaista-sukkasunnuntaihin-mista-paasiai…
Luotan kyllä enemmän arvostettuun tutkijaan ja professoriin kuin toimittajien lähteistämättömään juttuun.
No uskotko sitten ennemmin tutkijaa vai aikalaislähdettä?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/08/kevattaioilla-karjaonnea-ja-ka…
Missä kohdassa tuossa sanottiin että karja pääsi ulos tähän aikaan?
Mites selitätte sitten sen, että täälläkin missä asun ( Keski-Suomea) on maitotilojakin joiden lehmät ovat ympäri vuoden ulkona. Osa asuu pihatoissa ja osa taas erityyppisissä navetoissa, ovat silti ulkona. Jopa yli 10 asteen pakkasessa. Lihakarjarodut yms sitten erikseen vielä. On vähän tyhmää vedota siihen, ettei lehmä muka pärjää ulkona tai voi ainakin ulkoilla myös talvisin. On vaan helpompaa jättää ne sisälle. Ovat hyvin vähän ulkona enää nykyisin monella tilalla. Se on sitten hyvä juttu. Minusta ei. Mutta pitäkää toki lehmät vaan sisällä. Itse en pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Miksei tähän tapaan liity alastonta naista?
Et vaan ole nähnyt, sehän kirmaa ekana, kukkaseppele päässään! Viimeisenä tulee nakurenki.
Alue: Aihe vapaa
Miksei tähän tapaan liity alastonta naista?