Kuinka korkea ÄO vaaditaan, jotta saa L:n matikasta

Vierailija kirjoitti:

Ei se äo:sta täysin riipu. Äo:ni 120, mutta en tajunnut matikasta mitään joten en edes kirjoittanut sitä. Monet alle satasella varustetut ovat varmasti minua parempia matikassa. Uskon kyllä, että kovalla puurtamisella olisin minäkin voinut L:n saada. Mutta rupesin itkemään jo helppojen tehtävien parissa, joten jätin sikseen.

Laamanhoitajiakin tarvitaan.

Mun esikoinen kirjoitti ällän matikassa. Aina se on fiksu ollut. Huvittavin kohta koulutaipaleella oli 2. luokalla kun vastavalmistunut ope ei ymmärtänyt hänen kysymyksiään, piti tyhmänä ja laittoi matikan tukiopetukseen.

Oikeasti ko lapsi oli laskenut niitä tokan luokan laskuja jo eskarissa, kun eskariopesta hän oli matikkalahjakkuus jo eskarissa.

Matematiikan arvosana yo-kirjoituksissa riippuu ainakin hyvin vahvasti siitä, kuinka paljon töitä tekee aineen eteen. 

Ihminen, joka ei näe mitään erityistä vaivaa, ja saa 2. parhaan arvosanan pitkästä matikasta, on paljon älykkäämpi kuin ihminen, joka tee paljon töitä, ja saa parhaan arvosanan. 

Lahjakkuus on periaatteessa sitä, että ei tarvitse tehdä edes töitä, kaikki tapahtuu kuin itsestään ilman mitään erityistä panostamista. 

Minä sain L:n pitkästä. Älykkyysosamäärää ei ole koskaan mitattu. Niistä tehtävistähän  pystyy useimmista tarkastamaan, että menikö oikein. Ja sitten oli pari valinnaista tehtävää, toinen todennäköisyystehtävä ja toinen hankalampi  vektorijuttu, ja koska todennäköisyystehtävävä on hankalampi tarkistaa, ruksasin sen yli ja  jätin ratkaisuksi sen vektorijutun. Kymppi tuli todistukseenkin. Siis tuosta on jo vuosia.

Jotkut kieletkin oppii helpommin jos on matikkapää. Esim saksan kielioppi on ihan matematiikkaa.

Itsellä äo 135+ mensan virallisen testin mukaan ja lukio meni lukematta läpi. Kirjoitin C:n pitkä matikasta. Paljon on varmasti älykkäitä, joilla ei riitä motivaatio matematiikan opiskeluun. Ällänhän kirjoittaa se n. 5 %, mutta älyllisesti ei tarvitse kuulua korkeimpaan 5% lukiolaisista, vaan äo 120 riittänee. Ahkeruus on oleellisempaa kuin älykkyys. 

Kympintyttöily voi johtaa L:ään ehkä jo 90 äo:lla. Matematiikkaa kun voi opetella pingottamalla niin h*lvetisti.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä äo 135+ mensan virallisen testin mukaan ja lukio meni lukematta läpi. Kirjoitin C:n pitkä matikasta. Paljon on varmasti älykkäitä, joilla ei riitä motivaatio matematiikan opiskeluun. Ällänhän kirjoittaa se n. 5 %, mutta älyllisesti ei tarvitse kuulua korkeimpaan 5% lukiolaisista, vaan äo 120 riittänee. Ahkeruus on oleellisempaa kuin älykkyys. 

Tämä, ja pitää olla hyvä matematiikan opettaja. Todella huono, jollainen itselläni oli johti siihen että kaikki piti opetella itse kun se ei osannut opettaa lainkaan eikä sitten riittänyt motivaatio joten kirjoitin saman C:n. Itselläni 131.

Oon Mensassa  jajkirjotin lubentterin lyhyestä matikasta.

Vierailija kirjoitti:

Kympintyttöily voi johtaa L:ään ehkä jo 90 äo:lla. Matematiikkaa kun voi opetella pingottamalla niin h*lvetisti.

Paljon helpompi se on se L ottaa niistä lukuaineista, joissa pelkkä ulkoaopettelu auttaa. Matematiikka ja fysiikka varmaan ne hankalimmat aineet lukiossa, joista pelkällä pingottamalla eli kovalla opiskelulla sen L:n saa. Koska ne vaatii kuitenkin matemaattista älyä ja soveltamista. 90 äo:lla alkaa olla jo hankaluuksia ylipäätänsä siellä lukiossa, saati sitten että L:iä napsisi pitkän matematiikan kirjoituksista!

Vierailija kirjoitti:

Mun esikoinen kirjoitti ällän matikassa. Aina se on fiksu ollut. Huvittavin kohta koulutaipaleella oli 2. luokalla kun vastavalmistunut ope ei ymmärtänyt hänen kysymyksiään, piti tyhmänä ja laittoi matikan tukiopetukseen.

Oikeasti ko lapsi oli laskenut niitä tokan luokan laskuja jo eskarissa, kun eskariopesta hän oli matikkalahjakkuus jo eskarissa.

Olispa itellekin tullut tällaisia opettajia, eikä sitä kusipäätä, joka vei kaiken motivaation.

Aivot kehittyvät vielä lukion jälkeenkin niin että itsestäni parikymppisenä laaja matikka oli aika helppoa ja ihmettelin miksi en ollut lukiossa tajunnut. 17-vuotiaana vaikeat asiat olivat ihan kevyesti ymmärrettäviä 20-vuotiaana. Kävin siis korottamassa. Luin pari viikkoa matematiikkaa ennen korotusta, en ehtinyt kuin muutaman kirjan lukea ja kirjoitin M. Jos olisin kahlannut kaiken läpi niin olisi varmaan tullut parempi.

Toinen mitä tarvitsen opiskelusuorituksiin olen saanut vasta näin keski-ikäisenä: itsevarmuus ja usko itseen, minä pystyn tähän. Huono itsetunto nuorena johti alisuorittamiseen. Opiskelen nyt keski-ikäisenä ja toteutan asioita joista haaveilin nuorena mutta ei vaan ollut itseluottamusta. Oppiminen on muutenkin parantunut iän myötä, opiskelen jatkuvasti uutta, minulla on ainakin 3 ammattia ja opetan kahta eri alaa. Nykyisissä opinnoissa olen huomannut että opin kerrasta uudet jutut mitä muut hiovat kuukausia. Opettajaltakin sain moitteet kun etenin liian nopeasti "enkä luottanut prosessiin".

Mensan nettitestistä tuli 129.

Itse uskon ja tiedän opintojeni kautta että lapsen älykkyyttä edistää musiikki- ja liikuntaharrastukset. Tanssi ja muu musiikkiliikunta onkin hyvä harrastuksia lapsille. Itsekin harrastin näitä monipuolisesti.

Kirjoitin L:n matematiikasta, kuten myös 5 muusta aineesta, ruotsin kieli oli ainoa mistä ei tullut L:ää vaan C. Mensan nettitesti antaa mulle ÄO:ksi 85.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkän matikan L:n saa vain pari prosenttia väestöstä. Siitä voi päätellä jotain.

Tosin jos sen ällän saa vasta vuosien ja vuosien uusintayritysten ja preppauskurssien jälkeen niin ei se ihan sama asia ole.

Se johtuu siitä, että arvosanarajat asetetaan Gaussin käyrän mukaan...

Niin, entä sitten? Kirjoittajien määrä on niin suuri että parhaimmisto on varsin valikoitunut porukka vuodesta toiseen. L:n saadakseen pitää todellakin osata ja ymmärtää.

Pitkästä matikasta saatu L korreloi myös vahvasti siihen että menestyy muissakin opinnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Kympintyttöily voi johtaa L:ään ehkä jo 90 äo:lla. Matematiikkaa kun voi opetella pingottamalla niin h*lvetisti.

No mites ne kympin pojat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kympintyttöily voi johtaa L:ään ehkä jo 90 äo:lla. Matematiikkaa kun voi opetella pingottamalla niin h*lvetisti.

No mites ne kympin pojat?

Järjestelmä suosii tyttöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkän matikan L:n saa vain pari prosenttia väestöstä. Siitä voi päätellä jotain.

Tosin jos sen ällän saa vasta vuosien ja vuosien uusintayritysten ja preppauskurssien jälkeen niin ei se ihan sama asia ole.

Se johtuu siitä, että arvosanarajat asetetaan Gaussin käyrän mukaan...

Niin, entä sitten? Kirjoittajien määrä on niin suuri että parhaimmisto on varsin valikoitunut porukka vuodesta toiseen. L:n saadakseen pitää todellakin osata ja ymmärtää.

Pitkästä matikasta saatu L korreloi myös vahvasti siihen että menestyy muissakin opinnoissa.

Motivaatio ja ahkeruus korreloi menestymisen kanssa missä tahansa aineessa riippumatta lahjakkuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkän matikan L:n saa vain pari prosenttia väestöstä. Siitä voi päätellä jotain.

Tosin jos sen ällän saa vasta vuosien ja vuosien uusintayritysten ja preppauskurssien jälkeen niin ei se ihan sama asia ole.

Se johtuu siitä, että arvosanarajat asetetaan Gaussin käyrän mukaan...

Niin, entä sitten? Kirjoittajien määrä on niin suuri että parhaimmisto on varsin valikoitunut porukka vuodesta toiseen. L:n saadakseen pitää todellakin osata ja ymmärtää.

Pitkästä matikasta saatu L korreloi myös vahvasti siihen että menestyy muissakin opinnoissa.

Motivaatio ja ahkeruus korreloi menestymisen kanssa missä tahansa aineessa riippumatta lahjakkuudesta. 

Löytyy paljon nuoria, jotka eivät ikipäivänä L:ää pitkästä matematiikasta kirjoittaisi vaikka kuinka olisi motivaatio kunnossa ja tekisivät kuinka ahkerasti hommia. Vaikka se on inhottava sanoa tässä tasa-arvoisessa maassa, niin kaikki eivät lähde liikenteeseen samalta viivalta, mitä koulumenestymiseen tulee.

Sitä on toki helppo aina selittää itselle, että en pärjännyt koulussa, kun en ole mikään pinko ja opettaja on huono. Mutta siellä on nuoria, jotka sitä matematiikkaa ymmärtää ja siinä pärjää ihan pingottamattakin.

Keskiälykkäät joutuu tekemään enemmän töitä, mutta sitkeästi vaan.

Totta kai pitkän matikan L korreloi vahvasti ÄO:hon. USA:ssa SAT-koe, jossa puolet on matematiikkaa, korreloi vahvasti älykkyysosamäärään, ja Suomen pitkän matematiikan koe on hyvin paljon vaativampi kuin jenkkien SAT, joten olisi suoranainen ihme, jos minkäänlaista korrelaatiota ei olisi.

121 riitti pisteen päähän M:stä.