Elätkö miehesi/vaimosi rahoilla?

Vierailija kirjoitti:

Jos vaimo hoitaa lapsia kotona, miehen tulee taloudellisesti osallistua siihen.

Niin, maailman vanhin ammattihan se on.

Kalliiksi tulee tuollaiset kotilällykät, jotka eivät eron sattuessa tule enää ikinä toimeen.

Sääliksi käy miestä joka elättää naista joka hoitaa kotia. Ei se koti tarvitse mitään hoitoa se pysyy siellä ihan keskenään, päin vastoin koti ja irtaimisto kuluu ennenaikaisesti kun siellä könötään päivästä toiseen.

Lastenhoitaja ja huoriminen lienee kaikille miehille parempi ratkaisu. Hyvässä lykyssä yhdistyy samassa naisessa molemmat.

Hyi teitä loisia, eikö ole lainkaan itsetuntoa? No eihän teillä ole..

Puolisolla on ainakin kolme kertaa isommat tulot kuin minulla. En silti tunne eläväni hänen rahoillaan, vaan osallistun omien tulojeni mukaan talouden ylläpitoon. Toki puolison panos on isompi, onhan hänen tulonsakin isommat. Lisäksi puolisoni kannustaa minua ohjamaan osan tuloistani säästöön rahastoihin, mieluummin kuin maksamaan enemmän talouden menoista. Ihan kivat säästöt olen saanut kasaan eläkepäiviä varten, kun työeläke ei tule olemaan mikään ihmeellinen näillä tuloilla ja rikkinäisellä työhistorialla. Elämme nyt kahdestaan, kun lapsi muutti jo pois omaan kotiinsa ja meillä on velaton omakotitalo.

Lapsen ollessa pieni, mies hoiti asumiskulut, minä huolehdin isomman osan lapseen liittyvistä hankinnoista (vaatteet, kengät jne.) ja kuluista mm. päivähoitomaksu, joka miehen tuloilla oli aina maksimi.

Samat tulot.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän pariskunnan, joissa nainen elättää miehen. En ole ikinä ymmärtänyt mitä nainen näkee miehessä. Jonkinlainen riippuvuussuhde ilmeisesti ja naisella ilmeisesti rahaa (ja halu) pitää lemmikkimiestä.

Meidän tilanne voi näyttää tällaiselta ulospäin. Minä käyn töissä, koska tykkään työstäni, ja siitä maksetaan hyvin. Mies on kotona, irtisanoutui töistään muutamia vuosia sitten. Harva tietää, että hänellä on miljoonaomaisuus, josta nostaa pääomatuloa sen verran, että osallistuu sillä perheemme elätykseen. 

Minä maksan pääasiassa kaiken. Mies käy myös töissä mutta on pienituloisempi joten päävastuu taloudesta on minulla.

Tiedän yhden oikean kohtaamisen.

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Olen elättänyt puolisoa vuosikausia. Välillä hän sai työmarkkinatukea ja välillä taas ei. Kovasti hän yritti löytää paikkaansa yhteiskunnassa ja oli työkkärin pompoteltavana ja "orjatöissä." Pari vuotta sitten laittoi yrityksen pystyyn ja nyt siitä on kohta vuoden verran saanut nostettua itselleenkin. Hän laittaa mielellään säästöön yhteisiin projekteihin ja matkoihin. Ja ottaa nyt kiinni niitä vuosia, jolloin olisi halunnut töitä tehdä. On todella hankala aloittaa edes sitä pientä yritystoimintaa, jos ei ole sitä puolisoa siinä elättämässä, koska osalla aloista vie pari vuotta että voi alkaa nostaa itselleen. Ei hän nytkään tienaisi sen vertaa, että voisi asua yksin ja kattaa nostoillaan kaikki kulunsa. Mutta saatiinpa siivota työkkärin pölyt jaloista.

N47

Elän kyllä, mutta olen ollut ennen työelämässä normaalisti (kotiäitivuosia lukuunottamatta). Haluan matkustella miehen mukana työmatkoilla, auttaa lapsia koiranhoidossa ja keskittyä taiteen tekemiseen. Ja koska on varaa, niin miksei.

Vierailija kirjoitti:

Minä tiedän vain yhden tällaisen naisen. Hänkin oli työelämässä ainakin 50-vuotiaaksi (poislukien perhevapaat), mutta sen jälkeen jäi ihan vain kotiin, koska miehensä uran kautta olivat jo multimiljonäärejä. Tuskin tällaisia kovin montaa Suomessa on.

Kyllähän näitä on, itsekin tunnen useampia.

Minun ei ole tarvinnut käydä työssä.

nainen käy töissä itse teen ruokaa ja siivoon

Isäni oli sellainen,  minä olin itse sellainen muutaman vuoden kun olin työtön, mutta se oli itselleni todella raskasta henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaimo hoitaa lapsia kotona, miehen tulee taloudellisesti osallistua siihen.

Niin, maailman vanhin ammattihan se on.

Kalliiksi tulee tuollaiset kotilällykät, jotka eivät eron sattuessa tule enää ikinä toimeen.

Sääliksi käy miestä joka elättää naista joka hoitaa kotia. Ei se koti tarvitse mitään hoitoa se pysyy siellä ihan keskenään, päin vastoin koti ja irtaimisto kuluu ennenaikaisesti kun siellä könötään päivästä toiseen.

Lastenhoitaja ja huoriminen lienee kaikille miehille parempi ratkaisu. Hyvässä lykyssä yhdistyy samassa naisessa molemmat.

Hyi teitä loisia, eikö ole lainkaan itsetuntoa? No eihän teillä ole..

Ei ole loisimista hoitaa yhteisiä lapsia. Se on työtä. Et ole kokeillut, joten et tiedä. Sääliksi käy sinua huoraamisinesi.

Kyllä, olen joneläkkeellä ja mun netto on 30% talouden tuloista.

Oli aika jolloin tilanne oli toisinpäin.

No empä ole koskaan ajatellut eläväni mieheni rahoilla. Kun menimme naimisiin yli 20 v sitten, sitouduimme toisiimme 100%. Meillä on ollut aikoja että mieheni opiskeli ja minä tein keikkatöitä ja hoidin lapsia. Sitten kun mies sai työpaikan, hoidin kotia ja lapsia yli 10 v kotona. Nyt olen ollut pienyrittäjänä useamman vuoden ja mieheni on jatkanut työuraansa. Välillä hän on tienannut isojakin summia yhteiseen talouteemme. Ei kyllä ole käynyt mielessäkään alkaa erotteleen ja nillittään kumman rahoja milloinkin käytetään. Mieheni työuran on mahdollistunut sillä, että olin nuo vuodet kotona lasten kanssa, hänen oli helppo sitoutua töijhin kun ei tarvinnut miettiä miten kotona lapset pärjää. Minä hoidin sen puolen.

En ymmärrä miksi on tarve alleviivata yhteisessä taloudessa kuka tienaa mitäkin, yhdessähän sitä hommaa pyöritetään?

Minulle tuo on ollut aina selvää. Käyn töissä ja teen omaa uraa. Maksan puolet yhteisistä kuluista. Minusta se on reilua ja oikeudenmukaista. Myös lasten kulut puoliksi. Äitini sanoi aina, että älä jää miehen elätettäväksi. En ole jäänyt.

Elämme pääsääntöisesti mieheni tuloilla.

Asumme ulkomailla, miehen maassa ja 3 vuotta tein vapaaehtoistyötä sekä osa-aikaista työtä. Hoidan ruokakaupassa käynnit ja osan kotitöistä, miehen vanhemmat tulevat joka arkipäivä siivoamaan koko huushollin ja pyykkäämään vaikka vain sen yhden paidan ja sukkaparin. Asunto on miehen, joten pitäydyn kritisoimasta liikaa heidän järjestelmää

Nyt olen ollut takaisin suomessa, koska olen raskaana :)

Näyttää olevan siten että nainen tietyissä tilanteissa elää miehensä rahoilla, mutta hoitaa kodin & lapset. Tämähän on Ok.

Mutta onko yhtään jossa tilanne toisinpäin?

Mies loisisi naisen rahoilla. Ei lapsia eikä hoida kotiakaan hoidettavana. Elää uskossa (= tietää), että aina löytyy uusi elättäjä, jos edellinen heittää pihalle. Tosin näissä varmaan takana jonkinlainen traumaside tai ollaan niin nuoria, ei osata laittaa rajoja ja huolehtia asioista eikä ymmärretä kaikkia asioita ihan täysin ja niiden vaikutuksia.

Up

Meillä eletään yhteisillä rahoilla. Välillä on ollut toisella enemmän ja välillä toisella.