Elätkö miehesi/vaimosi rahoilla?

Vierailija kirjoitti:

Näyttää olevan siten että nainen tietyissä tilanteissa elää miehensä rahoilla, mutta hoitaa kodin & lapset. Tämähän on Ok.

Mutta onko yhtään jossa tilanne toisinpäin?

Mies loisisi naisen rahoilla. Ei lapsia eikä hoida kotiakaan hoidettavana. Elää uskossa (= tietää), että aina löytyy uusi elättäjä, jos edellinen heittää pihalle. Tosin näissä varmaan takana jonkinlainen traumaside tai ollaan niin nuoria, ei osata laittaa rajoja ja huolehtia asioista eikä ymmärretä kaikkia asioita ihan täysin ja niiden vaikutuksia.

Olihan ketjussa sellaisiakin.

Yhteinen koti=talous, yhteiset lapset, yhteiset rahat. Elän siis mieheni rahoilla. Hoidan lapsemme ihan itse, ja samalla hoidan tätä yritystä nimeltä koti. Mies saa tulla aina töiden jälkeen puhtaaseen kotiin, ruoka valmiina odottamassa ja pukeutua puhtaisiin vaatteisiin. Ei ole valittanut.

Näin haluamme elää ja olemme onnellisia. Seksi elämämmekin kukoistaa, koska saan elää juuri niin kuin itse haluan.

Tapasimme toisemme vasta reilusti keski-ikäisinä. Minä olin pienituloinen yh, hän minua t vuotta vanhempi vakavarainen yrittäjä. Hän halusi muutosta elämään, pois oravanpyörästä ja siitä rahamaailmasta. Myi hulppean talonsa, muutti minun superedulliseen asuntooni ja downshiftasi radikaalisti. Hän halusi mieluiten tehdä yhdessä kivoja juttuja ja niin kyllä minäkin. Niinpä hän elättää minut ja voimme nauttia ruhtinaallisesta vapaa-ajasta ja inspiroivasta tekemisestä. Parin vuoden päästä hän voi lisäksi alkaa nostamaan rahaa eläkekassastaan, taloudellisia huolia ei siis ole ja järjesti minunkin tilanteeni eron tai kuoleman varalta. Toisaalta olemme molemmat sen verran yrittäjähenkisiä luonteiltamme, että perustin sitten harrastuspohjalta pienen yrityksen (vihdoinkin uskalsin kun tiesin, että talous on turvattu) ja sieltä tulee pientä tuloa. Samoin mies jotenkin ihmeellisesti aina tienaa rahaa vaikka innostuisi jostain vain harrastusmielessä.

Ei ollut minulle kyllä ensialkuun ollenkaan helppoa lähteä tällaiseen systeemiin mukaan, niin syvälle on minuun kuitenkin juurtunut se ylpeys olla taloudellisesti riippumaton ja joku ihmeellinen luterilainen työeetos. Kaksi ja puoli vuotta sai mies minua ympäripuhua, ennen kuin uskalsin päästää irti ja luottaa. Hurjan kivaa on ollut. Ja kiitollinen olen tästä mahdollisuudesta elää näin.  

Maksan kaiken. Vatalahjaksi oon tosin kuulemma todella huono kumppani.

Kyllä elän. Olen ansiosidonnaisella mutta miehen tulot ovat niin hyvät ettei mitään hätää.

Olen kyllä hieman kateellinen.

M43, haastava, ei kovin hyväpalkkainen, työ, vaimolla vuorotyö, ja 3 lasta