Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vinkkejä ponnistusvaiheeseen?

Vierailija
27.11.2006 |

Osasitko ponnistaa automaattisesti oikein ekaa synnyttäessäsi? Ym. ponnistamisesta. Kerro. Kiitos!

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

en osannut ponnistaa ollenkaan. Verisuonet katkeili kasvoista kun ponnistin väärin.



Oikea tyyli ponnistaa on kai ikäänkuin olisit kakalla :)

Vierailija
2/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

JA se oli koko synnytyksen kamalin osa, se ponnistaminen, en mielelläni muistele.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli ekaa kertaa olin synnyttämässä ja olin aivan varma etten osaa, mutta kyllä se on totta että oma keho tietää kuinka toimia siinä tilanteessa. Ponnistuksen jälkeen kätilö kertoi minun ponnistaneen loistavasti. Tilanne vie eteenpäin ihan itsestään ja sinä vain menet mukana.

Itse totesin, ettei kannata huutaa, se vie voimia kamalasti :D Koko ponnistuksen ajan hoin päässäni: Vielä kerran, kohta se on ohi jne... :D se toimi kun uskoin itseeni...

Vierailija
4/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta tokassa kätilö sanoi että ponnista " takapuolta kohti" jos ymmärrät.

Vierailija
5/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä ponnistelin supistusten mukaan, ja kätilön neuvojen mukaan.

Se ponnistus tavallaan tuli itsestään, ja välissä oli aina n. 1 minuutti, jolloin sai huilia ja tuntui ihan kivuttomalta ja normaalilta (jos ei kiristävää tunnetta alhaalla oteta huomioon).

Lisäksi se, että piti sitä taukoa, ja ponnisti vain silloin kun ponnistus tuli, auttoi kuulemma siihen, etten revennyt yhtään, eikä epparia tarvinnut tehdä, kun kudokset sai rauhassa venyä. Ponnistuvaihe kesti silti vain 12min. En tiedä vaikuttiko siihen, että tunsin ponnistussupistuksen se, ettei minulla ollut epiduraalia. En tiedä vaikuttaako se.

Vierailija
6/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis niin kuin syvästi uloshengittäen. Jos ponnistat alavatsalihaksilla, voit samalla vahingossa kiristää myös lantionpohjanlihaksia. Lantiopohjanlihakset olis hyvä olla mahdollisimman rentoina.



Mulla ponnistusajat oli esikoisella 10min, tokalla 6min ja kolmannella 5min. Hyvin sujui. Ja tämän neuvon sain anopiltani. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse osasin ponnistaa tokan lapseni helposti nimenomaan noin. Oli yksi epiduraalikin, jonka jälkeen odotin pari tuntia, vaikka olinkin jo tarvittavat sentit auki. Ei ollut kivuliasta ponnistamisen tarvetta. Epiduraali saattoi siis vaikuttaa vielä vieden terää kivulta. Ponnistamisen hetken huomasin hyvin supistuksesta. Ilman puudutetta en saanut ponnistettua (kokeilin sitäkin). Kivut estivät silloin tehokkaan ponnistuksen. Ilmat karkasivat kipujenvuoksi keuhkoista ja syvään hengittäminen oli vaikeaa.



Ekaa synnyttäessäni ponnistus oli hakusessa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi kuusi