Miten selvitä yöllä lapsen huoneessa käymisistä? Olen järkyttävän väsynyt
Lapsi on viisi ja heräilee edelleen pari kertaa yössä huutamaan äitiä. Kun menen hänen huoneeseen ja sanon että nyt nukutaan se riittää siihen, että hän alkaa yrittää nukkua uudelleen, mutta kun yritän hiipiä sieltä pois niin alkaa uudelleen huutamaan äitiä. Eli käytännössä joudun jäämään istumaan sinne kunnes hän on unessa eikä kuule, että hiivin pois. Ja tämä siis toistuu joka yö kaksi kertaa. Jos en mene niin hän itkee lohduttomasti eikä nuku enää loppuyönä yhtään. Eikä silloin kukaan muukaan.
Mutta itse olen ihan järkyttävän väsynyt, kun joudun käymään joka yö kesken unien lapsen huoneessa. Kun palaan sänkyyn en saa pitkään aikaan uudelleen unta, koska olen herännyt täysin käydessäni siellä ja kehoni varmaan luulee, että on aamu ja aika herätä seuraavaan päivään.
Miten siispä selvitä yöllä lapsen huoneessa käymisistä?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on kun valitsee hankkia lapsia...
Tämä olikin tosi hyödyllinen kommentti. Miksi osa veloista on niin vittumaisia ja itsekeskeisiä? Aina olis mahdollisuus olla hiljaa ja mennä pois jos ei ole keskusteluun mitään annettavaa.
Joskus sitä miettii että mitä jos niitä lapsia sittenkin harkitsisi. Sitten näkee tällaisia aloituksia ja tulee järkiinsä. Kiitos näistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota viereen.
Lapsi siis siirtyi aikoinaan omaan huoneeseen nukkumaan, koska isän kuorsaaminen herätti hänet monta kertaa yössä. Eli tuo ei ole oikein vaihtoehto, lapsi ei nuku koska isä kuorsaa.
Ap
Siirtäkää isä lapsen huoneeseen ja lapsi takas sun viereen. Miten itse kestät tuota kuorsausta?
Miksi lapsi heräilee yöllä? Siis mitä hän itse kertoo selitykseksi?
5-vuotias on pieni vielä.
Mikään muu nisäkäs ei laita noin keskenkasvuista nukkumaan yksin ilman emoa.
Pelkoreakio on täysin normaalia lapselle kun herää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on kun valitsee hankkia lapsia...
Tämä olikin tosi hyödyllinen kommentti. Miksi osa veloista on niin vittumaisia ja itsekeskeisiä? Aina olis mahdollisuus olla hiljaa ja mennä pois jos ei ole keskusteluun mitään annettavaa.
Joskus sitä miettii että mitä jos niitä lapsia sittenkin harkitsisi. Sitten näkee tällaisia aloituksia ja tulee järkiinsä. Kiitos näistä.
Kyllä elämä on vaikeaa
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kuitenkin kannattaisi miettiä, miten niistä pääsee eroon. Eihän tuollaista kukaan jaksa, jos taustalla on, kuten oletan, jo vuosia heräilemistä. Sanoisin, että järjestä asia niin, että et joudu ravaamaan öisin yhtään missään.
Itse en ole tässä mikään profeetta, oma viisivuotiaani tulee joka yö viereen nukkumaan. On ollut aina läheisyydenkaipuinen ja muutenkin jokseenkin haastava lapsi. Kulutettuani 3 vuotta elämästäni älyttömässä nukutusrumbassa (vähintään tunti nukuttamista joka ilta, jonka päälle tietysti pikkulapsen normaalit yöheräilyt, vähän turhan raskasta yhden aikuisen perheessä) väsyin nukuttamiseen ja päätin, että lapsi menee nukkumaan illalla omaan sänkyyn ilman pitkällistä nukuttamista. Vähän vääntöä siinä oli (ja on joskus satunnaisesti edelleen), mutta kannatti ehdottomasti!
Lapsi heräilee edelleen yöllä. En jaksa juuri nyt uusia vääntöjä, ja toisaalta ymmärrän, että 5 vuotias on aika pieni vielä ja yöllä saattaa pelottaa. Olen siis ratkaissut asian niin, että kun lapsi herää yöllä, hän saa luvan kanssa hiipiä äidin viereen, kunhan tulee niin hiljaa ettei herätä mua.
Tämä toimii ihan hyvin, saan iltaisin omaa aikaa, makuuhuoneen illalla itselleni ja saan nukkua yöllä. Itselläni on iso sänky, joten viereen hiippailu ilman herättämistä ei häiritse lainkaan.
Tuossa olikin vastausta kirjoittaessani tullut maininta miehen kuorsaamisesta, eli viereen tuleminen yöllä ei siis ole vaihtoehto. Hm... Ehkä siinä tapauksessa pitää sitten vaan saada lapsi hyväksymään, että nukahtaminen tapahtuu ilman, että äiti istuu vieressä. Tai miehelle apuja kuorsaukseen?
Isä nukkuu yksin ja lapsi äidin kanssa.
Noin me teimme ja kukaan ei ollut väsynyt.
Anna kömpiä perhepetiin. Kyllä sekin jossain vaiheessa sitten lakkaa, että lapsi tulee kesken yötä viereen. Minä hoidin näin vauvasta siihen asti, että pysyivät omissa sängyissään omasta tahdostaan.
Itse olen vähän huithapeli vanhempi monessa asiassa, mutta unesta en tingi en sitten yhtään. Kärsin itse lapsuudessa unenpuutteesta ja uskon sen olleen yksi iso tekijä mikä aiheutti minulle kroonisen ahdistuksen aina aikuisuuteen asti kunnes opin nukkumaan tarpeeksi.
Minusta 5-vuotias on yllättävän fiksu ja ymmärtää asioita. Itse ihan ensin keskustelisin mikä on se suy, että herää ja jos on pelkoja mikä auttaisi. Kertoisin myös tuon, että äiti on tosi väsynyt. Palkintotaulua onko kokeiltu?
Kannattaa priorisoida asiat uudelleen... mikä on tärkeintä? Se, että lapsi nukkuu omassa sängyssään vai että järjestely on sellainen, jossa kaikki nukkuu hyvin?
Miksi se olet sinä, joka joutuu aina menemään rauhoittelemaan lasta, eikä miehesi? Jakakaa vuoroviikot. Niin saat ainakin joka toisen viikon nukutuksi.
Meillä on sama vaihe. Päädyttiin siihen, että kuorsaava mies nukkuu itsekseen omassa huoneessa, ja minä ja lapsi nukutaan parisängyssä.
Aina välillä lapsi valitsee illalla oman sänkynsä ja nukkuu nuo yöt siellä heräämättä. Olen jo huomannut, että jos ilta vaatii maratonnukutuksen omassa sängyssä, tulee luultavasti yöheräämisiä. Pääsen vähemmällä, jos otan suoraan viereen. Siellä nukahtaakin nopeammin.
Itsekin pyrin nykyään välttämäämän nuo yökulkemiset ja itkut hinnalla millä hyvänsä. Meillä on lapsen huone vielä eri kerroksessa, joten joudun kulkemaan portaissa, herään täysin ja menetän loppuyön unet joka kerta. Pahinta tosiaan se, jos on jo kertaalleen käynyt silittelemässä lapsen uneen, pääsee omaan sänkyyn ja lapsi parahtaa uudestaan itkemään.
Parisängyssä en edes herää siihen, jos lapsi yöllä tarkistaa että olen vielä siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on kun valitsee hankkia lapsia...
Tämä olikin tosi hyödyllinen kommentti. Miksi osa veloista on niin vittumaisia ja itsekeskeisiä? Aina olis mahdollisuus olla hiljaa ja mennä pois jos ei ole keskusteluun mitään annettavaa.
Joskus sitä miettii että mitä jos niitä lapsia sittenkin harkitsisi. Sitten näkee tällaisia aloituksia ja tulee järkiinsä. Kiitos näistä.
Ei ketään kiinnosta tällaiset kommentit, kun et sinä edes saa lapsia, vaikka haluaisit. Mene omaan ketjuusi öyhöttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota viereen.
Lapsi siis siirtyi aikoinaan omaan huoneeseen nukkumaan, koska isän kuorsaaminen herätti hänet monta kertaa yössä. Eli tuo ei ole oikein vaihtoehto, lapsi ei nuku koska isä kuorsaa.
ApSiirtäkää isä lapsen huoneeseen ja lapsi takas sun viereen. Miten itse kestät tuota kuorsausta?
tai miksei äidille sänky lapsen huoneeseen
Miehelle peti lapsen huoneeseen (ja uniapneatutkimuksiin). Sinä ja lapsi nukkumaan teidän sänkyyn toistaiseksi. Mies saa kuorsata yksin, sun läheisyys tuo lapselle turvaa ja sinäkin saat nukuttua.
Ei se lapsi ikuisuuksiin asti siinä vieressä tule nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se olet sinä, joka joutuu aina menemään rauhoittelemaan lasta, eikä miehesi? Jakakaa vuoroviikot. Niin saat ainakin joka toisen viikon nukutuksi.
Mies nukkuu kuin tukki, hän ei herää mihinkään. Ja jos lopulta kovaan huutoon herää olen minä silloin jo täysin hereillä. Eikä lapselle siinä vaiheessa kelpaa enää isä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota viereen.
Lapsi siis siirtyi aikoinaan omaan huoneeseen nukkumaan, koska isän kuorsaaminen herätti hänet monta kertaa yössä. Eli tuo ei ole oikein vaihtoehto, lapsi ei nuku koska isä kuorsaa.
Ap
Voisiko isä tehdä jotain kuoirsausongelmalle? Haittaahan se varmaan sinunkin unenlaatuasi. Tai voisiko mies nukkua väliaikaisesti lapsen huoneessa? Onhan tuo vähän kohtuutonta, että sen takia kun mies kuorsaa, sinä joudut heräilemään ja nousemaan yöllä sängystä? Miksi mies ei hoida noita lapsen yöheräilyitä ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Minusta 5-vuotias on yllättävän fiksu ja ymmärtää asioita. Itse ihan ensin keskustelisin mikä on se suy, että herää ja jos on pelkoja mikä auttaisi. Kertoisin myös tuon, että äiti on tosi väsynyt. Palkintotaulua onko kokeiltu?
Lapsen normaali kehitys aiheuttaa sen että pelottaa yksin ja hän huutaa äitiä. Se on elonjäämisvietti.
Ihan järjetöntä laittaa lapsi ratkaisemaan perheen ongelmia (=isän kuorsaaminen).
Kuorsava mies nukkumaan sinne lapsen huoneeseen, ihan hirveää että lapsi joutuu kärsimään.