Liian rehellinen teini
Lapseni oli kahden viikon työharjoittelussa ruokakaupassa. Työtehtäviinsä kuului pääasiassa (lähes ainoastaan) tavaroiden hyllytystä ja purkamista.
Teki työnsä hyvin (myös työtodistukseen on kirjoitettu että työt hoitui joutuisasti ja tunnollisesti) mutta teinini teki virheen, kun ekan viikon lopussa perehdyttäjänsä kävi _kysymässä_, miltä työt tuntuvat, ja teinini vastasi rehellisesti, että työ on puuduttavaa ja tylsää.
Sen jälkeen hänen toinen viikkonsa töissä oli melko tukala, perehdyttäjä kävi naureskelemassa, että kuinkas täällä nyt tylsyyden kanssa pärjätään ja oli kertonut teinin vastauksen myös muille kaupan työntekijöille, josta teini sai sitten kuulla heiltäkin koko tokan viikon.
Työtodistuksessa luki parannettavaa-kohdassa, että teinin "asenne on ongelmallinen" ja teinin kysyttyä mitä tällä tarkoitetaan, oli hänelle vastattu, että tarkoitti sitä, kun perehdyttäjälleen haukkui työn.
En nyt oikein tiedä mitä tässä pitäisi vanhempana sanoa, muuta kuin että vaikka olen aina terottanut rehellisyyden olevan ensisijaisen tärkeää, niin... työelämä on se poikkeus ja sanansa tulee asetella todella varovasti...
Kommentit (69)
Minusta tuntuu, ettei palaute asenteesta liity tuohon rehelliseen vastaukseen tylsyydestä millään tavalla. Asenne on näkynyt työssä, ja siihen ja kenties muihin työntekijöihin suhtautumisessa jotenkin muuten. Te nyt vain olette päättäneet, että syy on juuri tämä tietty kysymys ja vastaus.
Perehdyttäjäkin näytti olevan rehellinen.
Hyllyttäjän työ on tylsää ja puuduttavaa. Vai onko joku muka eri mieltä?
Ja nuoresi jaksoi kaikesta tylsyydestä ja puuduttavuudesta huolimatta tehdä työnsä kunnolla, ja kuunnella vieläpä esihenkilönsä asiattoman v*ttuilun.
Kannattaa opettaa sille teinille, että sosiaalinen pelisilmä on myös tärkeää. Ei ole järkevää esimerkiksi kertoa toiselle, että hän on ruma tai hänellä on rumat vaatteet. Hän olisi voinut sanoa esimiehelle vaikka, että pikkuhiljaa työtehtävät sujuvat paremmin kun ne ovat tulleet tutummaksi. Silloin hän ei olisi valehdellut, mutta ei olisi myöskään haukkunut työtehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Hyllyttäjän työ on tylsää ja puuduttavaa. Vai onko joku muka eri mieltä?
Ja nuoresi jaksoi kaikesta tylsyydestä ja puuduttavuudesta huolimatta tehdä työnsä kunnolla, ja kuunnella vieläpä esihenkilönsä asiattoman v*ttuilun.
Musta hyllyttäjän työ on kivaa ja sopivan rentoa.
Lapseni aikanaan osasi sujuvasti esittää, että hyllyttämishommat ovat kiinnostavia ja sai täydet arviot TET:istä. Harmitteli myöhemmin sitäkin, kun oli sitten TET:in jälkeen tehdyssä itsearviossa (joka meni opolle, ei työpaikkaan) kirjoittanut, että oppi paikasta, että ainakaan sellaista tylsää hommaa ei halua jatkossa tehdä. Tämä itsearvio sitten nidottiin kiinni TET-palautteeseen.
Eipä olisi uskonut, että parin vuoden päästä hakee oikeita töitä kaupasta ja ainoassa työtodistuksessa lukee, että suunnilleen inhosi sitä. Onneksi eivät sitten halunneet noita TET-todistuksia nähdä ja sai työn.
Olivat varmaan vasemmistolaisia siinä kaupassa niiden käytökseen kuuluu valehtelu ja valhetta tai virhettä ei koskaan myönnetä..
Niin, teini on teini. Entä työpaikan aikuiset? Vittuilevat teinille rehellisestä mielipiteestä. AIKUISET! Että kukahan tässä se törpömpi osapuoli on.
Ei ihme, että osa nuorista ei näe itseään työelämässä, jos työyhteisöjen vastaanotto on tämä.
Vierailija kirjoitti:
Hyllyttäjän työ on tylsää ja puuduttavaa. Vai onko joku muka eri mieltä?
Ja nuoresi jaksoi kaikesta tylsyydestä ja puuduttavuudesta huolimatta tehdä työnsä kunnolla, ja kuunnella vieläpä esihenkilönsä asiattoman v*ttuilun.
Todella moni työ on tylsää ja puuduttavaa. Miksi sitä ei saisi sanoa? Vittuilu on välittämistä ja virkistää päivää. Ainoa joka on väärässä on se joka kirjoitti pojasta että on asenne ongelmia vai mitä nyt sitten kommentoimaan.
SK kirjoitti:
Kyseessä ei ehkä välttämättä ole itse rehellisyyden ongelmallisuus, vaan se asenne (tai asennoituminen), joka johti teinin pitämään työtehtävää tylsänä ja puuduttavana. Eli rehellisyysastetta ei tarvitse muuttaa, jos muuttaa asennoitumistaan esimerkiksi työn mielekkyyteen.
Enkä muuten siis syyllistä teiniä siitä tai välttämättä ole sitä mieltä, että työn kuin työn tulisi olla hänestä kiinnostavaa, vaan halusin vain esittää näkemyksen, jossa rehellisyys ei ole välttämättä ongelmallista. Tosielämässä ihmiset eivät varmaankaan voi vapaasti valita, mikä heistä on hauskaa ja mikä ei.
Minkälaisella asennoitumisella itseään toistavasta liukuhihnatyöstä saa epätylsää?
Pitää kusettaa niin paljon kuin kerkeää.
Työnantajat tekee ihan samaa ja ottaa niin paljon irti työntekijästä kuin lähtee.
Olet vain resurssi, et ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Perehdyttäjäkin näytti olevan rehellinen.
Minun mielestäni tyhmä.
Miksi ihmeessä kysyä mielipidettä jos ei kestä rehellistä vastausta teiniltä 😮
Onhan se tylsää tosiasiassa. Eikö hyllyttämisessä saanut edes musiikkia tai radioo kuunnella.
Jos töissä kysytään suoraan, että mitä mieltä jostain asiasta on, niin täytyy myös kestää suora vastaus. Eri asia on, jos arvostellaan ja valitetaan ilman kysymistä. Jos muut työntekijät/työnantaja haluavat elää kuplassa, niin silloin ei kannata kysellä.
Kannattaa varmasti keskustella kotona siitä mitä kannattaa sanoa ja mitä ei. Joku vakiohenkilökunnasta voi kokea loukkaavana, että heidän työntään arvostellaan. Se voi osua siksi, että uraa voi olla esim 20 vuotta takana samassa hommassa.
Oon ite yrittänyt juuri katsella töissä parikymppistä harjoittelijaa, joka nojailee pöytään, asiakaspalvelussa ei millään saa hymyä naamalle, näyttää tylsistyneelle, eikä omatoimisesti eikä edes pyytämällä vastaa puhelimeen. Yritän opettaa myös miten asiakkaalle kommunikoidaan ja ettei tilanteesta kadota muihin puuhiin yhtäkkiä. Tavaraa osaa kyllä siirtää paikasta a paikkaan b, mutta ei ajattele yhtään mitä viestii olemuksellaan eikä ole tilannetajua esim tuo puhelimeen vastaaminen. Siellähän on myös asiakas...
AP tässä kokemuksessa on yksi todella hyvä juttu. Nyt teinisi tietää miten tylsiä ja puuduttavia hommia voi jollain aloilla juuttua tekemään vuosikausiksi. Selkeästi hän on sen verran älykäs että kaipaa työhönsä haasteita ja vaihtelua, ja se on tärkein opetus tässä kokemuksessa.
Olin itse vuosia kaupan alalla töissä ja tylsistyin todella. Menin yliopistoon vasta 31 vuotiaana ja nyt teen taloushallinnon monipuolista ja vaativaa työtä, enkä enää tylsisty työssäni.
Mieti asiaa poikasi kanssa tältä kantilta ja voitte yhdessä pohtia mikä työ olisi hänelle tarpeeksi mielenkiintoista.
Työpaikkaohjaajan äly tai sen puute tuli esille siinä miten hän suhtautui tilanteeseen. Ehkä häntä myös kiikutti kun tietää että työ on juuri niin puuduttavaa kuin teinisi kuvasi. Älä ole pahoillani, vaan iloinen. Hän on jo nyt selkeästi älykkäämpi kuin tämä tollo ohjaajansa, jolla olisi ollut monta parempaa tapaa toimia tilanteessa. Ihan selvä työpaikkakiusaaja.
Nyt vaan yhdessä tutkimaan uramahdollisuuksia, sillä kokemus varmaan antaa motivaatiota opiskella pidemmälle että on mahdollisuus toivomansa työhön.
Törppöjä työkavereita, ei ohjaajan kuulu juoruta nuoren sanomisia. Ei TET ole työntekoa vaan työhön tutustumista. Samaa hommaa teetetään 2 viikkoa putkeen ja yleensä tylsin ja helpoin homma mitä työpaikalla on.
TET on parhaimmillaan yksi päivä kunkin työntekijän matkassa ja heidän työskentelyä seuratessa eikä jossain varastossa tai hyllyjen välissä piilossa.
No tehtävä tuli suoritettua ja opittua ettei ainakaan kauppaan töihin, lukuhaluja nuorelle.
Purkaminen ja hyllytys on ihan älyttömän tylsää, siinä teini on ollut täysin oikeassa. En ymmärrä miksi pitäisi esittää jotain muuta, kyllä ne siellä kaupassaki tietää ettei sitä kukaan täyspäinen vapaaehtosesti tekis. Ohjaajan ei pitäisi laittaa mitään negatiivista noihin palautteisiin jos nuori tulee paikalle ja tekee työn, mutta aina siellä jollaki menee valta päähän.
Teinisi on varmasti tarkoittanut kuitenkin hyvällä mielipiteensä, vaikka ei ole hoksannutkaan, että mikä siinä meni vähän pieleen. Minun korvaani kuulostaa siltä, että haluaa enemmän haasteita sekä uusia, erilaisia työtehtäviä. Olisiko mahdollista kertoa teinille, että jos olisi tuonut sen tuosta näkökulmasta ilmi, niin esimies olisi nähnyt enemmän määrätietoisemman teinin entä kuin asenneongelmaisen teinin?
Harjoittelu täytti tavoitteensa siinä mielessä että nykyajan yksi tärkeimmistä työllistymisen edellytyksistä on valheellinen positiivisuus. Työn saa se joka eniten kehuu itseään ja rakkauttaan työnantajaa, työtä ja asiakkaita kohtaan ja on valmis kaikkeen. Tokihan kukaan ei tällainen ole mutta teennäisyys voittaa. Oppi kerrasta.
Mielestäni lapsesi rehellisyys on hyvin tärkeää ja toivon hänen pysyvän sellaisena. On kuitenkin vanha viisaus, ettei rehellisyys sulje pois hienotunteisuutta. Saman asian kun voi ilmaista eri tavoin ja silti pysyä totuudessa. Tai jos ei keksi, miten muuttaisi sanojaan, opettelee perustelemaan mielipiteensä ja ehdottamaan, miten se oma työ olisi vähemmän tylsää. Esim. saisiko opetella vielä jotakin muuta kaupassa kuin hyllytystä ja purkamista.
Koska olen itsekin prehdyttänyt nuoria on ymmärrettävä, että he opettelevat myös työpaikan ihmissuhteistakin. Missään nimessä ei perehdyttäjän pidä loukkaantua ja ilkeillä päivatolkulla, vaan keskustella heti miksi sanoit noin ja mitä sitten muuttaisit saadakseni perehdyttämisestä enemmän irti. Sitten se asia on puhuttu ja unohdetaan ja sillä selvä. Nuorilla on usein ihan kivojakin ideoita ja he huomaavat asioita, joita minun ikäinen mummeli ei tajuaisikaan. Tai jos totean, että käytös ja puheet ovat huonot, selitän miksi niin ajattelen. Olen kyllä tarvittaessa antanut kovatkin arvostelut, jos näen miten vain lintsataan ja myöhästellään ja tuijotellaan luuria liikaa.
Minusta oli kohtuutonta laittaa työtodistukseen yhden ainoan mokan takia maininta, jos koko kaksi viikkoa on sujunut hyvin. Se ei kerro myöskään perehdyttäjästä kovin hyvää.
Älä muuta lastasi. Ohjaa häntä vain miettimään, että valittamisen sijaan miettisi miten asioita voi koettaa muuttaa ja asiallisesti ehdottaa sitä sitten esimiehelle. Valittamisen osaavat kaikki, mutta innovaatiseen ajatteluun ei ihan joka tyyppi yllä.